Helsingin IFK kaatoi Raumalla torstaina sarjakärki Lukon puhtaasti vakuuttavin lukemin 3–0. Eetu, vakuuttiko HIFK:n esitys?

Ei vakuuttanut ainakaan siinä määrin, mitä isot numerot tulostaululla antavat ymmärtää. Toki nollapeli ja voitto Raumalta on kova suoritus itsessään, mutta paljon kulminoitui 32 torjuntaan venyneeseen ykkösvahtiin Roope Taposeen.

HIFK toki paransi verrattuna tiistain kotiotteluun Pelicansia vastaan, jossa se oli ajoittain todella pahasti pelillisesti jäljessä, vaikka saikin yhden sarjapisteen palkinnoksi. Nyt peli oli tasaisempi, joskin toisessa erässä vieraat joutuivat puolustamaan pitkiä pätkiä Lukon vahvoja pitkiä hyökkäyksiä.

Ja vaikka Lukko sarjakärjessä majaileekin, on siitäkin paljastunut heikkouksia mitä pidemmälle kausi on edennyt. Torstainakin Lukon kärsivällisyys ja jänne tuntui pettävän, kun onnistumisia ei tullut.

HIFK:lle on tosin annettava ansionsa kärsivällisestä puolustamisesta ja Lukon hölmöilyjen kuittaamisesta ylivoimamaalin muodossa.

Puhutaan sitten isommasta kuvasta. HIFK on ottanut pisteitä peräti 14 ottelusta peräkkäin. Mihin HIFK:n vahva tuloskunto perustuu?

Taponen on maalinsa suulla tuloskuntoon suurin syyllinen. Hän on oikeastaan koko kauden mitassa antanut lähes poikkeuksetta helsinkiläisille mahdollisuuden pelata voitoista.

Samaan aikaan HIFK on huomattavasti alkukautta tehokkaampi. Tässä kohtaa esimerkiksi Kristian Vesalaisen hankinta vaikuttaa Tobias Salmelaiselta kelpo vedolta. SHL:ssä alkukaudesta vain kerran 15 pelissä putkien väliin osunut isokokoinen laituri on sytyttänyt punalampun punaisissa jo kahdeksan kertaa 24 ottelun aikana.

Salmelainen ansaitsee kehut ennen kaikkea siitä, että HIFK sai kiinnitettyä Vesalaisen myös ensi kaudeksi.

Jos alkukaudesta HIFK hallitsi laukaisuhallintatilastoja ja maaliodottamaa, on trendi kääntynyt. Esimerkiksi Pelicans vei maaliodottaman Liigaplot-twittertilin mukaan luvuin 1,25–2,9. Raumalla vieraat laukoivat vain 24 kertaa kotijoukkueen 32 laukausta vastaan. Toki maaliodottama meni hieman viimeisten otteluiden vastaisesti vieraille noin puolen maalin erotuksella.

HIFK saa siis enemmän tehokkuutta irti verraten vahvasta pelaajamateriaalista kuin syksyllä. Se sietää myös heikkoja hetkiä pelissä huomattavasti aiempaa paremmin.

Samaan aikaan vielä alkukaudesta epäonneakin kokenut joukkue saa juuri nyt nauttia varianssin ylemmästä laidasta.

HIFK vaikuttaa vakiinnuttaneen paikkansa jo kymmenen parhaan joukkueen pudotuspeleissä ja suora puolivälieräpaikkakin lähestyy kierros kierrokselta. Mihin HIFK voi vielä kauden aikana yltää?

Tämä lienee se oleellisin kysymys. Nimittäin jos HIFK jää ulos kuuden joukosta ja aloittaa pudotuspelit ensimmäiseltä kierrokselta kuten sarjataulukko nyt näyttäisi, olisi se katastrofaalinen epäonnistuminen resursseihin nähden.

HIFK:lla on kuitenkin yhä täydet mahdollisuudet kuuden joukkoon, mutta sen pitää sinne päästäkseen pelata vahva loppukausi.

Vaikka piste-erot ovat minimaalisia, kuuden joukkoon päästäkseen sen olisi ohitettava kolme joukkuetta sarjataulukossa ylempinä olevista ryhmistä, joihin kuuluvat Ässät, TPS, KalPa, Kärpät ja Pelicans.

Yksi edellä mainituista voi vielä romahtaa, mutta tuskin useampi. Tehtävä on haastava varsinkin, kun joukossa on esimerkiksi Kärppien kaltainen herännyt jättiläinen.

Toki puolivälierien kotietukin on tämänhetkisen pistetahdin mukaan täysin HIFK:n saavutettavissa, mutta tällä hetkellä sen peli ei tue sellaista nousua. Pikemminkin pieni tuloksellinen suvanto lienee todennäköisempi.

Pudotuspeleissä HIFK:n ainoan tavoitteen pitäisi olla mestaruus. Juuri nyt on kuitenkin kovin vaikea kuvitella, että se pystyisi kampeamaan esimerkiksi tamperelaisjoukkueita katolleen. Ja on hyvin mahdollista, että sellainen tulisi vastaan jo puolivälierässä.

Ja jääminen ulos välieristä olisi sekin HIFK:n resursseilla katastrofi. Varsinkin, kun urheilutoimenjohtaja Salmelainen on vahvistanut joukkuetta kauden aikana kuten mestaruutta tavoittelevaa joukkuetta yleensä vahvistetaan.