Esport Honka on ajautunut tällä kaudella päävalmentaja Vesa Vasaran ajan isoimpaan tulokselliseen ja pelilliseen lamaan.

Vasaraa ongelmista ei voi kuitenkaan yksin syyttää. Tilanteeseen on vaikuttanut useampi tekijä ja ainakin osittain ongelmien pohja löytyy pidemmän ajan takaa kuin tältä kaudelta.

Vasara saapui Hongan päävalmentajaksi kaudelle 2017, jolloin Honka pelasi vielä Ykkösessä. Kausi päättyi hienosti sarjanousuun karsintojen kautta. TPS voitti Ykkösen kolmen pisteen erolla ennen Honkaa, mutta Honka iski ylivoimaisesti eniten maaleja – 64 osumaa 27 ottelussa.

Expekt tarjoaa Hongan voitosta Interistä kerrointa 4,70. Pitäisikö kokeilla?

Kausi 2018 alkoi Veikkausliigassa tuloksellisesti tahmeasti, mutta tahti parani ja Honka nousi kahden viimeisen kierroksen aikana lopulta loistavasti neljänneksi. Sen erotti 33 ottelun sarjassa kolmannesta sijasta vain se, että KuPSin maaliero oli maalin parempi.

Pelasin itse tuossa joukkueessa ja olisi tietenkin helppo sanoa, että pelasimme pelkkää shamppanjafutista ja olimme parhaita. Fakta on kuitenkin se, että prosessi eteni myötätuulessa. Peli oli organisoitua ja maaleja syntyi. Harjoittelu oli kaikin puolin hiottua ja fyysisen valmennuksen duo, Harri Kokko ja Eerikkilästä tuolloin tulikomentoja jaellut Kyösti Lampinen, tekivät hienoa työtä.

Ensimmäinen osatekijä

Kausi 2019 oli ensimmäinen, jolloin Hongalta odotettiin oikeasti menestystä. Sarjanousijana neljäs sija oli suht hyvä suoritus ja antoi hyvät lähtökohdat kauteen.

Otteitamme leimasi kuitenkin epätasaisuus pelisuorituksissa ja hävisimme epätyypillisesti vaatimattomilla esityksillä useamman pelin. Osin HJK:n vaatimattoman kauden ansiosta onnistuimme kuitenkin nousemaan pronssille vahvan syksyn ansiosta.

Talvella joukkueeseen oli palkattu Lauri Nuuma apuvalmentajaksi tuomaan uutta näkemystä joukkueen toimintaan. Samalla Harri Kokon ja fyysisen harjoittelun osuus pieneni kauden mittaan. Harjoittelu muuttui enemmän staattiseksi.

Nyt pääsemmekin ensimmäisiin osatekijöihin, jotka Hongan kaltaisessa laadukkaasti valmennetussa joukkueessa voivat mennä vikaan. Fokus menee helposti liikaa pienten nyanssien hinkkaamiseen fyysisesti kevyissä rondoissa tai pienpeleissä, joissa pelaaja ei kunnolla väsy missään vaiheessa viikon aikana. Jos fysiikkaharjoittelua, erityisesti räjähtävää toimintaa ja keskivartalon hallintaa, vähennetään, aletaan olla tilanteessa, jossa joukkue ei enää kykene suoriutumaan ottelussa tasaisesti, saati, että se pystyisi kiivaassa pelitahdissa pelaamaan tasaisesti viikosta toiseen, vaikka taktisesti joukkue olisikin sarjan eliittiä.

Pelaaja on toki itse myös vastuussa omasta harjoittelustaan, mutta mikäli joukkueharjoittelu ’’vuotaa’’ liikaa, on sitä vaikea paikata omalla ajalla.

Paransimme kauden aikana tuloksiamme ja pelasimme vahvan syksyn. Sen taustalla oli nimenomaan intensiteetin nosto harjoituksissa ja räjähtävän toiminnan lisääminen.

Kaksi muuttujaa

Koronan värittämää viime kautta 2020 voi tilastollisesti verrata aika lailla Hongan meneillään olevaan kauteen. Erottava tekijä on tuloksissa. Vielä viime kaudella Honka kykeni välttämään tappiot. Joukkue hävisi kauden aikana vain kolme ottelua, mikä oli HJK:n jälkeen vähiten koko sarjassa. Puolustus oli sarjan pitävin puolustus Interin ja HJK:n kanssa. Kaikki kolme seuraa päästivät 22 ottelussa vain 17 maalia.

Honka pelasi viime kaudella Veikkausliigassa eniten tasapelejä ja teki vasta yhdeksänneksi eniten maaleja. Iso osa ongelmaa oli siis maalinteko. Honka teki 22 ottelussa vain 26 maalia eli 1,18 maalia ottelua kohden, kun aiemmilla Veikkausliiga-kausilla lukema oli 1,5 maalin luokkaa.

Tässä kohtaa on löydettävissä kaksi selkeää muuttujaa lisää ongelmien takana.

Honka vaihtoi kaudelle 2020 pelisysteemiään 3–4–3-muotoon, joka toi sille kyllä tasapainoa ja turvaa puolustusvaiheeseen, mutta Honka ei kyennyt luomaan samaan tahtiin uhkaa hyökkäyssuuntaan kuin aiemmin. Näin jo talvella Hongan peleistä, että murtautumisessa ja maalipaikkojen luomisessa oli haasteita, ja ennustinkin tuolloin Hongan pelaavan paljon tasapelejä kauden aikana.

Toinen muuttuja liittyy pelaajistoon suhteessa uuteen pelisysteemiin. Mac Kandjin ja Jerry Voutilaisen vammojen sävyttämä kausi ja Borjas Martinin maalihanojen kuihtuminen olivat keskeisessä roolissa Hongan viime kauden vähämaalisuudessa, mutta se ei ollut ainoa syy.

Uudessa systeemissä Hongalla oli 1–2 pelaajaa vähemmän osallistumassa murtautumisiin, viimeistelyyn tai pallon voittamiseen hyökkäyskolmanneksella, josta Honka vuosien mittaan on luonut liudan maaleja. Matalaan blokkiin vetäytyneet vastustajat pystyivät pitämään Hongan paremmin pois vaara- alueilta ja pakottamaan sen pelaamaan ’’käsipalloa’’ wing- backilta toiselle.

Nuori joukkue

Tämän pitkän muistelon ja pohjustuksen jälkeen päästään takaisin nykypäivään.

Kauden 2021 Honka on selvästi nuorentunut ja jo useampi nuori pelaaja on pelannut tällä kaudella Veikkausliigassa isohkoja minuutteja. Esimerkiksi 17-vuotiaalle Niklas Pyyhtiälle on jopa viritelty johtajan virkaa kentällä.

Seurojen talous on totta kai tiukoilla koronan seurauksena ja myös Honka on ollut pakotettu säästämään kuluissaan.

Nuorten esiinmarssi on ollut positiivinen asia, varsinkin kun niin moni heistä on ottanut paikkansa joukkueessa ja jättänyt jopa kokenutta kaartia istumaan penkille. Samalla se on kuitenkin tarkoittanut sitä, että Honka on ison muutoksen kourissa pelaajistonsa suhteen, ja aivan kuten millä tahansa joukkueella vastaavassa tilanteessa, se on aiheuttanut vaikeuksia pelata Veikkausliigan kärjen edellyttämällä tasolla. Viime kauden tasapelit ovat nuorella joukkueella vaihtuneet tappioiksi, minkä seurauksena tuska on kasvanut tasaisesti suuremmaksi.

Hongan pelistä näkyy edelleen hyviä asioita ja joukkue pyrkii toteuttamaan Vasaran vaativaa pelitapaa. On kuitenkin täysin normaalia, että useamman nuoren pelaajan ollessa kentällä peliin mahtuu enemmän yllättäviä virheitä ja päätöksiä. Jatkamalla tällä tiellä Hongalla on kuitenkin mahdollisuus nousta takaisin Veikkausliigan kärkikahinoihin jo ensi kaudella.

Honka on pelannut viime aikoina pirteämmin, vaikkakin Konferenssi-liigan karsinnoissa Domzalea vastaan esitys oli pettymys ja jotenkin peilasi tässä kaikkea aiemmin kirjoittamaani. Edellisessä sarjaottelussa FC Lahtea vastaan Honka taas esiintyi sisukkaasti nuorella kokoonpanolla ja oli lähellä voittoa.

Honka vaikuttaa tällä hetkellä olevan tilassa, jossa pari hyvää tulosta saattaisi muuttaa kauden suunnan positiiviseksi. Nyt Hongan kannalta onkin olennaista pitää pää ylhäällä ja kääntää tilanne harjoituskentällä edukseen.

Nyt tarvitaan malttia

Hongan nuoren joukkueen henkinen taakka on kasvanut huonojen tulosten ja kritiikin seurauksena suureksi. Myös Vasaran valmennustiimi tarvitsee työrauhan, jotta joukkuetta pystytään treenauttamaan asianmukaisesti viikolla ja valmennus pystyy hyvään päätöksentekoon.

Toki Vasaran on mietittävä, onko jotain, mitä voisi mahdollisesti tehdä eri tavalla. Onko esimerkiksi 3–4–3-formaatio kiveen hakattu vai olisiko Vasaran aiemmin käyttämälle, 4–4–­­­2 puolustusmuotoon perustuvalle formaatiolle käyttöä?

Tässä kohtaa tarvitaan malttia ja ymmärrystä myös koko Honka-yhteisöltä – niin kannattajilta kuin Esport-konserniltakin –, ja varottava väärien johtopäätösten ja väärien ratkaisujen tekemistä tämän prosessin kanssa. On epäloogista odottaa tältä joukkueelta Veikkausliigan TOP3-sijoitusta, sillä prosessi ’’uuden joukkueen’’ kanssa on yksinkertaisesti kesken.

Jos mainitsemani asiat harjoittelussa hoidetaan jatkossa paremmin tai ne ovat jo hoidossa, Honka voi hyvinkin olla taas yksi Veikkausliigan kärkijoukkueista ensi kaudella.