HIFK:n viime kaudella kolmanneksi luotsannut Jarno Pikkarainen valittiin kesken kauden HPK:n luotsiksi Matti Tiilikaisen saatua lähtöpassit lokakuun alussa. Pikkaraisen aloittaessa pestinsä, HPK oli valahtanut Liigan jumboksi – mutta nousu on ollut kovaa. Pikkaraisen komennossa HPK on voittanut 15 ottelusta peräti 11. Meneillään on vieläpä kahdeksan voiton putki.

Miten temppu on oikeastaan tehty?

”Olemme puolustaneet hyvin ja meille on tehty aika vähän maaleja. Alivoima on myös toiminut ja veskarit ovat pelanneet hyvin. Viisi vastaan viisi pelissä on myös löytynyt riittävästi tehokkuutta”, Pikkarainen analysoi.

HPK:n alivoima on todellakin hyvin tehokasta. Joukkue on siinä tällä hetkellä Liigan ykkönen ja tappaa jäähyt 93,9 prosentin varmuudella.

Voittokone keskiviikkona Raumalla. Expekt antaa HPK:n vierasvoitolle kertoimen 2.18 ja Lukon kotivoitolle 2.75!

Ylivoimassa sen sijaan riittää petrattavaa, sillä HPK pitää hallussaan kyseisen tilaston jumbosijaa.

”Ylivoimapeli ei ole ollut kovin hyvää”, Pikkarainen kuittaa alkamatta avaamaan sitä sen enempää. Toteaa vain, että ”ylivoiman mättämiseen on monta tekijää”.

Pikkaraisen valmennusryhmään kuuluvat Joonas Tanska, Janne Hietaniemi ja Juha Lehtola. Päävalmentaja kertoo, että hänen valmentamisensa on yhteistyötä muiden kanssa ja hän jakaa paljon vastuuta kollegoilleen.

”Meidän valmennuksessa kaikki hoitavat roolinsa hyvin ja he ovat hyvin sitoutuneita. Päävalmentajan pitää antaa vastuuta ja käyttää ihmisten osaamista joukkueen parhaaksi. Olen sellainen päävalmentaja, joka antaa vastuuta ja delegoi hommia.”

Pikkarainen tuntuu selvästi pitävän työstään HPK:ssa. Hän puhuu siitä intohimoisesti, mutta yksi asia hänelle ei ole vieläkään täysin valjennut: miksi juuri hänet valittiin Hämeenlinnaan kurssia kääntämään.

Se kuitenkin on tiedossa, että Mika Toivola oli hänelle tuttu yhteisiltä Lukon valmennusajoilta.

”En oikein tiedä mikä toi minut HPK:hon. Tietysti olin ollut Toivolan kanssa yhdessä Lukossa 2006, mutta emme pitäneet yhteyttä sen jälkeen. Välit olivat silti hyvät. Toivola soitti sen ensimmäisen puhelun ja sitten jo tavattiin toimitusjohtajan kanssa”, Pikkarainen muistelee.

Sentteriä etsitään

HPK julkisti aiemmin tällä viikolla vahvistaneensa rivejään amerikkalaishyökkääjä Patrick Harperilla, 23. Hän saapui Hämeenlinnaan tiistaina.

”On vielä aikaista sanoa hänestä mitään. Sekin on auki, koska hänet otetaan mukaan peleihin. Aikaero voi painaa ja koronatestit täytyy ottaa. Hänen kanssaan edetään rauhallisesti. Hän on aikaisintaan lauantaina tositoimissa.”

Joukkueessa on silti vielä kolo. HPK etsii markkinoilta sopivaa sentteriä.

”Sentteri on hakusessa, mutta markkinat ovat tällä hetkellä aika tyhjät ja moni muukin hakee pelaajia. Emme ole halunneet hätäillä tämän kanssa, mutta eipä tässä ole pelaajia ollut vapaanakaan. Meillä on kuitenkin budjettia vielä ihan hyvä siivu siltä osin käyttämättä.”

HPK pelaa kaksi seuraavaa otteluaan hallitsevaa mestaria Rauman Lukkoa vastaan. Pikkaraisen mukaan HPK:n joukkue on kohtuullisen terve.

”Pari loukkaantumista on, mutta sehän on aina vakio. Lukko on aina vahva joukkue, siitä ei kahta sanaa. Heillä on laaja materiaali, vaikka poissaoloja olisikin. Tämä kausi on heillä ehkä alkanut haasteellisesti, eikä tulos ole se mitä haluavat, mutta kovat pelit tässä on silti tulossa.”

Lukko joutui viime viikolla siirtämään muutaman ottelun koronan vuoksi. Lukkoa vahvistaa nyt myös muutama lainapelaajia viikon pestillä.

”Nämä pelaajat ovat lähtökohtaisesti niitä, jotka eivät juuri tällä hetkellä saa omassa joukkueessaan niin isoa roolia kuin toivoisivat ja siksi näyttämisen halu on todella kovaa. Tulevaisuuden kannalta tällaisilla pesteillä annetaan näyttöjä, joten pelaajalle ne ovat hyviä tilanteita”, Pikkarainen valottaa.

Lukko kohdataan ensin keskiviikkona Raumalla ja torstaina kotihallissa Rinkelinmäellä.

Pikkarainen pyrkinyt käyttämään myös HPK:n kaukalon kokoa edukseen.

”Kaukaloiden mittahan ei ole vakio, meillä se on esimerkiksi Helsinkiin verrattuna pikkuisen leveämpi ja vähän lyhyempi. Hyökkäysalueen koko on erilainen, koska se on vähän lyhyempi ja leveämpi. En tiedä osaanko hyödyntää sitä, mutta pyrkimys aina on”, Pikkarainen hymähtää.

Samuel Savolaisen kommentti:

Jarno Pikkaraiselle ei voi kun nostaa hattua. Alkukauden aikana Hämeenlinnassa vallitsi syvä apatia niin kaukalossa kuin katsomossa. Kun viime kaudella pelattiin pitkälti tyhjille katsomoille, olisi ollut HPK:lle taloudellinen ja lipunmyynnillinen katastrofi menettää mahdollisuudet pudotuspeleihin noin varhaisessa vaiheessa.

Täytyy muistaa, että HPK näytti olevan jo niin syvällä suossa, että sieltä ei noustaisi edes valmentajanvaihdoksella. Mutta mitä vielä, Pikkarainen on siivittänyt Kerhon niin kovaan iskuun, että nyt puhutaan pikemminkin siitä että nouseeko HPK jopa kuuden sakkiin kuin siitä, että jäävätkö pudotuspelit tälläkin kaudella sivu suun. Äkillisesti HPK:n pukuhuoneessa häpeän pelko on vaihtunut suureksi saavutustarpeeksi.

Pikkarainen peri HPK:ssa duunarijoukkueen, mutta Pikkarainen on saanut rouheasta porukastaan revittyä sen mitä revittävissä on ollut. Puhutaan alkukauden likimain kovimmasta valmentajatempusta tuloksellisesti, mutta ei voi unohtaa, että myös KooKoon päävalmentaja Olli Salo on tehnyt niin ikään hurjaa työtä Kouvolassa.

HPK:n voittoputkessa käsittämättömintä on oikeastaan se, että Kerho on tehnyt sen aikana vain yhden ylivoimamaalin. Noilla lukemilla harvoin voittoputkia luodaan. Se kuitenkin kertoo selkeää kieltä siitä, miten kovassa tikissä HPK:n viisikkopeli ja erityisesti viisikkopuolustus on ollut. Yksi pieni elementti huomioitavaksi on, että Pikkaraisen jääkiekossa päävalmentaja haluaa, että puolustajat ”pinchaavat” eli ajavat vastaan.

Pitkään ylivoima ei kuitenkaan voi jatkua näin tehottomana, sillä se alkaa kääntää voitettavissa olevia maalin pelejä tappioksi. Yksi syy ylivoiman kuivuudelle on ollut myös epäonnistuneissa sentterihankinnoissa. Sean Collins on ollut tehoton ja enemmänkin kolmossentteri profiililtaan kuin ykkössentteri. Lisäksi toiseksi kärkisentteriksi palkatun Matt Marcinew’n luistelu ei riittänyt alkuunkaan eikä hän pärjännyt Liiga-tempossa ollenkaan. Marcinew saikin pakata laukkunsa ja häipyä.

HPK:n kärkisentterin metsästyksen lopputulos onkin todella mielenkiintoista seurattavaa. Ylivoima tarvitsee aina kapellimestarinsa ja keskushyökkääjäosastolla on huutava tarve kärkipään taidolle ja ratkaisuosaamiselle.

Tällä hetkellä urheilujohtaja Mika Toivolan poika, Artturi Toivola, on ollut Kerhon paras ylivoimasentteri, mutta vaikka kuinka Toivolan poikaa arvostaisi, se kertoo silti enemmän Kerhon muista senttereistä. Jos joukkue pysyy ehjänä ja alivoimapeli jatkaa yhtä vakuuttavasti, mutta ylivoima alkaisi tuottaa edes kohtuullisella tasolla, minkäänlaiselle Kerhon teoreettiselle romahdukselle ei ole syitä havaittavissa. On kuitenkin muistettava, että tällaista tahtia on todella vaikeaa, ellei lähes mahdotonta, ylläpitää.