Tuomariparien ottelumäärät kuohuttavat pesäpallopiirejä. Aiemmin sarjan parhaat tuomariparit tuomitsivat enemmän otteluita kuin muut tuomariparit, mutta tänä vuonna miesten Superpesiksessä on siirrytty malliin, jossa tuomaritehtäviä jaetaan tasaisesti kaikkien tuomariparien kanssa.

Aiemmin parhaat tuomariparit tuomitsivat runkosarjassa noin 15-16 Superin ottelua, mutta nyt liikutaan noin 10-11 ottelun tasolla.

Tämä on johtanut monien pelaajien ja pesäpalloihmisten mukaan siihen, että tuomaroinnin taso on kokonaisuudessaan heikentynyt.

ElmoTV:n erotuomariasiantuntija ja entinen huipputuomari Mikko Meriläinen on seurannut keskustelua ja myöntää, että väitteissä tason laskemisessa on perää.

”Kyllä se on näkynyt. Jos esimerkiksi Superin neljällä selvästi parhaalla tuomariparilla on jokaisella viisi ottelua vähemmän tuomittavanaan, se tarkoittaa silloin, että 20 ottelussa on huonommat tuomarit viheltämisessä. Tätä kautta tuomaroinnin taso on laskenut ja pahimmillaan se on johtanut siihen, että on tehty jopa sääntöjen vastaisia tuomariratkaisuja, kuten Kempeleen ja Kouvolan ottelussa viikonloppuna”, Meriläinen sanoo.

”Virheitä tekee jokainen tuomaripari, mutta hyvät tuomarit tekevät vähemmän virheitä kuin huonommat tuomarit, ja tällaisia katastrofiratkaisuja huippupareille ei käytännössä juurikaan tule. Onneksi näitä katastrofiratkaisuja ei ole usein tänä kesänä nähty, mutta taso on joka tapauksessa heitellyt aiempaa selvemmin.”

Ihmeellisiä valintoja

Meriläinen ihmettelee myös sitä, että esimerkiksi valtakunnan ykkösparina yleisesti pidetty Tommi Nupponen ja Ossi Muurainen eivät tuomitse tällä kaudella yhtään Vimpelin, Sotkamon tai Tampereen peliä.

”En ymmärrä, millä perusteella he eivät tuomitse näiden kärkiseurojen otteluita, sillä he asuvat Jyväskylässä, ja Tampere ja Vimpeli ovat heidän kannaltaan lähimpiä Superin seuroja. Siitä, että he tuomitsisivat näiden seurojen otteluita, olisi syksyn ratkaisupelejä ajatelleen selvää hyötyä niin tuomareille kuin joukkueille. Tuomareiden silmä tottuisi kauden aikana pelaajien tekemiseen ja samoin joukkueet tuomareiden linjaan.”

Meriläinen on ihmetellyt myös sitä, että pudotuspelien ensimmäiselle kierroksella ovat viime vuosina päässeet viheltämään lähes kaikki tuomariparit, kun aiemmin pudotuspelien portit avautuivat vain 6–8 parhaalle tuomariparille.

”Ymmärrän toki, että tuomareiden on hyvä saada kokemusta pudotuspeleistä, mutta pudotuspelit eivät ole oikea paikka harjoitella ja hankkia kokemusta tuomaroinnista. Siellä pitäisi viheltää parhaiden tuomareiden, mikä toisi tervettä kilpailua ja vastuuta myös tuomareille.”

”Muutenkin tällainen tasapäistämisen malli, kuten tämä ottelumäärien jakaminen tasaisesti kaikkien kesken, ei kuulu huippu-urheiluun.”

Meriläinen ei usko, että huipputuomareita närästäisi niinkään tuomaroinnista maksettavien palkkioiden putoaminen.

”Kysymys on laajemmasta asiasta. Nyt tuomareille saattaa tulla parinkin viikon tauko, mikä ei tee hyvää tuomarointiotteen kannalta. Monet tuomarit ovat myös suunnitelleet koko kesänsä ja jopa lomansa sen mukaan, että heillä on otteluita läpi kesän ja että he pystyisivät tuomitsemaan mahdollisimman monta ottelua. Kysymys on henkilökohtaisella tasolla isoista uhrauksista, vaikka toki vapaaehtoistahan tämä toiminta on.”

”Kysymys on myös arvotuksesta. Sitä tällainen tasapäistävä malli ei tue. En nyt sano, että joku tuomaripari pelkästään tämän takia lopettaisi, mutta kyllä tämä saattaa hyvinkin laskea kynnystä lopettaa uransa”, Meriläinen arvioi.

Tekojen aika

Meriläisen mukaan Pesäpalloliitolla olisi tuomaroinnin osalta mietinnän ja ennen kaikkea tekojen aika.

”Ongelmat alkavat jo alimmilta tasoilta ja tuomaripolun alkupäästä. Yksi ongelma on se, että vaikka säännöt ovat samat Sotkamossa ja Seinäjoella, niiden tulkinta ei ole. Siksi Länsi-Suomessa saatetaan opettaa monia asioita eri tavalla kuin Itä-Suomessa, jolloin samoja asioita tulkitaan ja tuomitaan vielä korkeimmillakin tasoilla eri tavalla paikkakunnasta riippuen.”

”Pesäpallossa on puhuttu 15 vuotta, että tuomareille pitäisi saada yhtenäinen opas, jossa määriteltäisiin käytännön tasolla, miten vaikkapa syöttöliike määritellään. Nyt esimerkiksi naisten Superpesiksessä ehkä eniten kritiikkiä herättänyt asia tuomaroinnissa on juuri se, että eri tuomarit määrittelevät eri tavalla, mikä on oikea syöttöliike ja mikä väärä. Eihän se niin voi olla”, Meriläinen sanoo.

Meriläisen mukaan myös tuomarit itse voivat miettiä omaa tekemistään ja asennetaan kriittisesti.

”Yksi hyvä esimerkki on Immo ja Kosti Rautiaisen nopea nousu ohituskaistaa pitkin vilkku päällä koko tuomarikentän kärkisijoille. Toki heillä on ollut hyötyä pitkästä peliurasta, mutta Immo ja Kosti ovat kehittäneet itseään myös tuomareina samanlaisella tiukalla huippu-urheilijan asenteella, jolla he pelasivat Superilla – ja se on näkynyt siinä, miten nopeasti heistä on tullut huipputuomareita ja miten nopeasti he ovat ohittaneet monta kokeneempaa tuomariparia. Sitä voisivat monet tuomarit miettiä”, Meriläinen sanoo.