Hyvinkää heilui ja horjui viime kesänä, mutta nyt valot palavat taas Pihkalassa
Hyvinkään Tahkon kunnianhimoinen mitaliprojekti näytti murentuvan Patrik Vartaman ja Teemu Nikkasen lähtöjen myötä. Toisin kävi.
Lähtötilanne
Hyvinkään Tahkon tilanne näytti viime kesänä epävarmalta. Tiedettiin, että joukkueen kaksi luottopelaajaa, Patrik Vartama ja Teemu Nikkanen, olivat jo alkukesästä sopineet siirtyvänsä seuraavaksi kaudeksi Kouvolaan. Lähtöjen katsottiin kertovan siitä, että he olivat menettäneet uskonsa projektiin, jonka piti nostaa Tahko mitalijoukkueeksi.
Myöskään peli ei kulkenut odotetulla tavalla – ja lopulta Tahko jäi runkosarjassa yhdeksänneksi ja samalla ulos pudotuspeleistä.
Tahko ei kuitenkaan jäänyt ihmettelemään. Se käänsi kurssiaan ja lisäsi kaasua koko koneistossaan. Siirtomarkkinoiden ensimmäisen aalto toi Hyvinkäälle viisi uutta pelaajaa ja sen päälle hankittiin vielä kauden alla ilmiömäisen kauden Kankaanpäässä pelannut, mutta talven telakalla ollut Lauri Vierimaa. Uudeksi pelinjohtajaksi palkattiin Antti Yli-Saunamäki.
Eikä tässä kaikki. Myös toimisto pantiin uusiksi. Pelinjohtajana ja toimitusjohtajana toimineen Miika Rantatorikan työsuhde purettiin ja seuraavaksi Tahko kohahdutti ja sai ihmetyksen valtaan koko pesäpalloliikkeen, kun selvisi, että Pesäpalloliiton myyntijohtaja Jonne Kemppainen oli tehnyt Tahkon kanssa myynti- ja markkinointisopimuksen.
Nyt Pihkalassa palavat taas valot – niin tämän kauden kuin ennen kaikkea tulevaisuudenkin osalta. Taistelu sarjan kärkisijoista on kiristynyt nopeasti ja Tahko aikoo olla siinä taistelussa lähivuosina tosissaan mukana.
Muutokset
Kouvolaan siirtyneet Patrik Vartama ja Teemu Nikkanen olivat kovia menetyksiä. Heidän lisäkseen viime kauden vakiojoukkueesta ovat poissa Manseen siirtynyt Riku Hokkanen, Kouvolan Ykköspesis-joukkueeseen Joensuun kautta siirtynyt Kristian Malinkine ja loppukauden Hyvinkäällä pelannut Mikko Haukkala. Lisäksi Tahko on päästänyt lähtemään tai lainannut useita junioripelaajiaan.
Tulijoista nimekkäin on Mansessa viime kaudella Suomen mestaruuden voittanut lyöjäjokeri Juha Niemi. Tahko hankki myös kolme paluumuuttajaa – Lauri Vierimaan Kankaanpäästä, Valentin Ikosen Kiteeltä ja Miikka Matikan Pattijoelta. Eero Kuitunen tuli Koskenkorvalta ja Konsta Lehtola Mansesta.
Kausi 2022
Kuuden uuden pelaajan hankkiminen ja heidän hiomisensa joukkueeksi ei ole helppoa, mutta kuten viime kausi Mansen kohdalla osoitti, se ei ole myöskään mahdotonta. Tahkon osalta tilannetta helpottaa se, että osa pelaajista on entisiä tahkolaisia ja tuntevat Tahkon tavat. Hankinnat ovat myös Konsta Lehtolaa ja Eero Kuitusta lukuun ottamatta kokeneita pelaajia, joten Tahko ei välttämättä tarvitse pitkää kiihdytyskaistaa.
Tahko on perinteisesti ollut vahva sisäpelijoukkue, mutta nyt balanssi sisä- ja ulkopelin suhteen on tasapainossa. Kaiken lisäksi Tahko on tasainen joukkue, eikä siinä ole juurikaan sellaisia heikkoja osa-alueita, joita varsinkin kärkiseurat voisivat syksyn ratkaisupeleissä pommittaa ja joihin iskeä.
Tahko saa rakennettua tällä kaudella ykköskärjen, joka kestää vertailun kärkiseurojen ykköskärkien kanssa. Kaiken lisäksi sillä on Lauri Vierimaan tulon myötä käytössään extra-ase, kunhan Vierimaa pääsee täyteen fyysiseen kuntoon. Vierimaa pystyy ja joutuneekin pelaamaan myös ulkona, mutta Tahkossa hänestä kaavaillaan ensisijaisesti etenijäjokeria.
Teemu Nurmio on erinomainen kärkimies. Hän on tuulennopea ja varma kentällemenijä. Sotkamolaislähtöiset Jere Vikström ja Kalle-Tapio Huusko ovat molemmat varmoja vaihtajia ja heidän jälkeensä tuleva Valentin Ikonen on hyvä vaihtaja ja kotiuttaja. Myös Santtu Patovalta löytyy kotiutuspotentiaalia.
Molemmat lyöjäjokerit, Juha Korhonen ja Juha Niemi, ovat superraskasta sarjaa. Tahkolla on yhdessä Vimpelin ja Joensuun kanssa sarjan paras lyöjäjokerikaksikko.
Tahko saa rakennettua myös hyvän kakkoskärjen. Kuitunen on hyvä kentällemenijä ja Miikka Matikka varma pomputtaja. Petteri Alanen on sisäpelaajana vasta kypsymisvaiheessa, mutta Konsta Lehtola pystyy monipuolisena pelaamaan sisällä kaikissa rooleissa. Vierimaa on aina valmiina hyppäämään kehiin, jos häntä ei ole tarvittu vielä ykköskärjessä.
Ulkona Tahko on tasavahva jokaisella osa-alueella. Alanen on yhdessä Aapo Komulaisen, Elias Pitkäsen ja Rasmus Surakan kanssa Superin lupaavimpia nuoria lukkareita ja hoitaa varmasti oman tonttinsa jo nyt
Etukentän johtava pelaaja on Vikström ja rinnalleen hän saa todennäköisesti Lehtolan. Myös Kuitunen pystyy pelaamaan etukentällä, vaikka todennäköisemmin hän pelaa linjassa.
Linjasta – kuten oikeastaan koko Tahkon ulkopelistä – puuttuu aivan kovimman kaliiperin johtava ulkopelaaja, mutta Ikonen, Huusko, Patova ja Kuitunen muodostavat perushyvän linjan. Myös Vierimaa on hänen päästyään kuntoon vahva vaihtoehto polttolinjaan.
Takakentällä Matikka ja Nurmio ovat tasainen ja suhteellisen varma kopparipari ja mikä tärkeää, he osaavat pelata Pihkalassa.
Tahkolla on myös Elmo Peltosen, Luka Raesmaan, Samu Kyhyräisen ja Joonas Tuomen johdolla useita pelipaikkaa kärkkyviä junioreita, mutta heidän esiinmarssiaan ovat sotkeneet loukkaantumiset ja varusmiespalvelukset.
Pelinjohtaja Antti Yli-Saunamäki on pelin ja vastustajien väsymätön tutkija ja hän auttoi jo viime kaudella useita Tahkon pelaajia heidän henkilökohtaisissa ratkaisuissaan. Myös teknisen pelinjohtamisen Yli-Saunamäki hallitsee suvereenisti. Yli-Saunamäki on hankkinut kannuksensa pelinjohtajana tähän mennessä naisten ja junioreiden pelinjohtajana ja kakkospelinjohtajana, joten siinä mielessä hänetkin mitataan tällä kaudella uudella mittanauhalla.
Arvio
Tahko on potentiaaliltaan ja ratkaisuvoimaltaan joukkue, joka kaikista todennäköisimmin voi sotkea pudotuspelien käsikirjoitusta – varsinkin, jos Juha Korhosen ja Juha Niemen ruuti on kuivaa syksyn ratkaisupeleissä.