Imatra kääntyi syksyllä oikealle tielle, mutta kesä on koetellut sitä kovalla kädellä

Matias Kauppinen on ollut alkukauden suurimpia yllättäjiä koko Superissa.

PesäpalloViistopolkumies

Imatra kääntyi syksyllä oikealle tielle, mutta kesä on koetellut sitä kovalla kädellä

Imatra lähti TalviSuperin vahvojen näyttöjen jälkeen uuteen kauteen suurin odotuksin. Kesä on koetellut kuitenkin Imatran uskoa kovalla kädellä.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 23.6.2025 | KUVAT Antti Haapasalo

Imatra lähti tähän kauteen lupaavasta näkymästä. Joukkuetta olisi uusittu rohkeasti ja TalviSuperissa uudella ilmeellä ja uudella otteella pelannut Imatra eteni kovasta alkulohkosta neljän joukkueen lopputurnaukseen. Odotukset olivat ymmärrettävästi korkealla vanhassa pesäpallokaupungissa.

Näitä odotuksia vasten alkukausi on ollut kuitenkin pettymys. Imatra on pelannut tasaisia otteluita jopa kärkijoukkueita vastaan, mutta raaka totuus on, että IPV:llä on 16 ottelun jälkeen koossa vain 11 pistettä.

Paikka pudotuspeleissä uhkaa karata sen ulottumattomiin ja Imatra onkin painimassa nyt Pattijoen ja Alajärven kanssa siitä, kuka joutuu karsimaan Haminan kanssa suorasta putoamisesta ensi kaudeksi Ykköspesikseen.

***

Imatran ongelmana on ollut alkukauden aikana loukkaantumiset, jotka ovat iskeneet pahimmin takakentälle.

Joukkueen viime kauden paras koppari Nino Muuruvirta on pystynyt pelaamaan vain kahdeksassa ottelussa, Joensuusta hankittu Justus Niemeläinen on ollut sivussa viidestä ottelusta ja TalviSuperissa sisäpelin lisäksi kopparina väläyttänyt Joona Sikiö on pelannut neljässä kahdessa ottelussa

Kaiken lisäksi Sotkamo joutui Iivari Vihannon loukkaannuttua kutsumaan takaisin Imatralle lainaamansa Ari Lankisen.

Kopparitilanteet haasteita kuvaa se, että Imatra on joutunut haalimaan takakenttänsä tukkeeksi Miki Likanderin, Arttu Vilanderin ja Reino Heikkisen kaltaisia hätäapupelaajia.

Loukkaantumiset ovat rokottaneet myös sisäpeliä. TalviSuperissa vahvasti pelannut kärkimies Valtteri Havukainen loukkaantui jo kauden alussa ja on joutunut pelaamaan pakon edessä puolikuntoisena. Nyt Havukainen on päässyt kuitenkin takaisin täyteen iskuun ja pelannut jälleen ykkösenä.

Sikiö olisi voinut olla terveenä yllätyskortti taakse, mutta hänelle oli kaavailtu tärkeää roolia ennen muuta sisällä niin vaihtajana kuin etenijänä.

***

Loukkaantumiset ovat ymmärrettävä selitys vaikealle kaudelle, mutta loukkaantumisten kohdalla on aina kysyttävä, onko kysymys ollut vain huonosta tuurista ja pelaajien loukkaantumisherkkyydestä vai onko harjoittelussa tehty sellaisia virheitä ja painatuksia, että loukkaantumisia tulee herkemmin?

Tähän kysymykseen on turha yrittää vastata Imatran kohdalla, sillä vastaus siihen tiedetään vain IPV:n sisällä.

Loukkaantumisten hinta on käymässä Imatralle joka tapauksessa kalliiksi, sillä ilman loukkaantumisia Imatran tilanne voisi olla hyvinkin erilainen.

Tasaiset ottelut jopa kärkiseuroja vastaan ja niissä kärsityt niukat tappiot tai muuten harmilliset tappiot kertovat, ettei Imatra ole kaukana siltä tasolta, jossa pisteitä ropisisi enemmänkin.

Siinä on myös edelleen Imatran ohut sauma pudotuspeleihin. Jos se avainpelaajansa terveiksi, Imatralla on vielä 17 ottelua aikaa naarata pisteitä.

Haaste ei ole kuitenkaan helppo, sillä yksittäisillä jaksovoitoilla tai edes kahden pisteen voitoilla eroa Kempeleeseen ja kumppaneihin ei kurota kiinni. Imatra on pakko kuokkia myös kolmeen pisteen voittoja ihmeen toteuttamiseksi.

***

Pelillisesti Imatran suurin haaste on saada takakenttä takaisin raiteilleen. Muuruvirta on saatu takaisin kehiin ja Sikiökin pelasi Haminaa vastaan keskiviikkona jo jokerina. Lankisen tuskin palaa enää takaisin Ukonniemeen, sillä IPV toivotteli hänelle jo menestystä loppukaudeksi Sotkamossa.

Muilta osin ulkokenttä toimii kyllä, varsinkin kun kakkospolttajana pelaava Havukainen pääsee täyteen kuntoon.

Ulkopelin suurin ilonaihe on ollut lukkari Pietu Vesterinen, joka on johtanut IPV:n ulkopeliä erinomaisella otteella.

***

Sisäpelissä Imatra on pysynyt tekemään hyvin tilanteita, vaikka loukkaantumiset ovat syöneet myös sisäpelin tehoja. Matias Kauppinen on noussut ykköskärjessä elintärkeään rooliin. Kauppinen on parhaimmillaan vaihtajana, mutta häneltä löytyy myös kotiutuspotentiaalia.

Mansesta hankittu paluumuuttaja Konsta Hyötyläinen on pelannut myös vahvan kauden niin sisällä kuin ulkona.

Imatran suuriin onnistujiin kuuluu myös lyöjäjokeri Ville-Veikko Olli, joka lyönyt 2+27 juoksua. Olli on 29 lyödyllään Superin lyöjätilastossa Patrik Wahlstenin ja Roope Korhosen jälkeen kolmantena.

Ongelma on kuitenkin se, että Imatran kotiutukset ovat lähes yksinomaan Ollin harteilla.

Kauppinen on ollut myös kotiuttajana valopilkku, sillä hän on lyönyt jo kolme kunnaria ja yhdeksän tavallista. Ollin ohella pääkotiuttajiksi kaavaillut Juho Hakomäki on sen sijaan lyönyt vasta kahdeksan juoksua ja Mikko Kosonen viisi juoksua.

***

Uusi pelinjohtaja ja vastuuvalmentaja Atte Hakala sai puhallettua talven aikana Imatraan uudenlaisen ilmeen ja tekemisen otteen, mutta loukkaantumisten runteleman kauden aikana henkeä ja samalla Hakalaa on koeteltua kovalla kädellä.

Tämän kauden haasteet ja vaikeudet eivät kuitenkaan muuta sitä, että seuraorganisaatiossa ja joukkueessa tehdyt muutokset ovat olleet oikeansuuntaisia.

Nyt vain testataan sitä, mihin asti usko Imatralla riittää ja miten hyvin Imatran talous kestää haasteet ja sen, että Imatralla on ollut alkukaudella Superin pienimmät yleisömäärät. Ukonniemeen asti on jaksanut valua kauden kahdeksassa ensimmäisessä ottelussa keskimäärin vain 567 katsojaa.