Viikon puheenaihe jääkiekossa on ollut SM-finaaleiden lisäksi Jokereiden suunnitelma palata Liigaan kaudella 2023–24. Samuel, yksi mielenkiintoinen ulottuvuus tässä asiassa on HIFK. Mitä Jokereiden paluu tarkoittaisi HIFK:n kannalta?

HIFK olisi ilman muuta kaikista suurin hyötyjä Jokereiden palaamisesta Liigaan.

Ensimmäinen asia olisi tietenkin paikalliskilpailun tuoma sähköisyys seurojen ja kannattajien välillä. HIFK putoaminen tänä keväänä puolivälierissä TPS:lle voitiin hyväksyä pitkin hampain, mutta jos Jokerit olisi pudottanut HIFK:n, kannattajien kesä olisi ollut pihalla.

Tärkein asia Jokereiden paluussa olisi kuitenkin se, mitä se tekisi sille, mikä HIFK:ssa on hyväksyttävää mikä ei. HIFK on vajonnut Jokereiden KHL:n lähdön jälkeen keskinkertaisuuden tilaan, jossa seura itsessään ja sen kannattajat hyväksyvät keskinkertaisuuden.

Näillä resursseilla, joilla HIFK toimii, sen minimitavoitteena pitäisi joka kausi olla päästä finaaliin, mutta se on pelannut Jokereiden lähdön jälkeen finaaleissa vain kerran, kaudella 2015–16, ja sen edellisestä mestaruudesta on kulunut yksitoista vuotta. Mutta ketä tämä haittaa? Ei ainakaan HIFK:n seurajohtoa, hyvä jos enää edes sen kannattajia.

Tämä kausi on tästä HIFK:n keskinkertaisuuden hyväksymisen mentaliteetista loistava esimerkki. Joukkue, jolla on 2000-luvun kovin hyökkäyskalusto ja jolla on Liigan kallein joukkue, putoaa puolivälierissä, eikä kukaan tunnu lotkauttavan korvaansa koko asialle. Urheilutoimenjohtaja Tobias Salmelainen saa puhua täyttä höttöä, miksi näin kävi ja mihin HIFK on matkalla, ja kaikki menee läpi pureksimatta.

Ja juuri tähän HIFK tarvitsee Jokereita. Kun Jokerit oli Liigassa, HIFK:ssa ei sallittu tällaisessa keskinkertaisuudessa elämistä. Ensimmäinen ja tärkein vertailukohta oli aina Jokerit ja sille häviäminen oli pahin asia, mitä HIFK:lle saattoi tapahtua.

Lue myös: HIFK:n katastrofilla on ennen muuta yhdet kasvot – Tobias Salmelaisen kasvot

Ei ole sattuma, että kun HIFK voitti edellisen kerran mestaruuden keväällä 2011, silloin elettiin HIFK:n ja Jokereiden välisessä taistelussa erittäin kiihkeitä vuosia. Tapeltiin pelaajista ja valmentajista – ja tehtiin myös paljon sellaista Ville Peltosen ja Semir Ben-Amorin tapauksesta alkaen, jossa mentiin yli järkevyyden rajojen. Kukaan ei tietenkään halua niitä ylilyöntejä takaisin, mutta nämä kahdeksan vuotta ovat osoittaneet, että HIFK ei pysty pumppaamaan itsestään irti maksimia ilman Jokereiden tuomaa ärsykettä.

Paikalliskilpailu on asia, jota on vaikea keinotekoisesti luoda. HPK:n ja Pelicansin otteluissa voidaan huoletta laulaa Hämäläisten laulua ja pelata Hämeen herruudesta, mutta todellinen paikalliskilpailu ja sen voima syntyvät aidosta kilpailusta – ja siitä paras ja kiihkein esimerkki suomalaisen jääkiekon historiassa on HIFK:n ja Jokereiden välinen taistelu Stadin herruudesta.

Missä kaikessa tämä sanomasi keskinkertaisuudessa eläminen näkyy HIFK:ssa?

Se näkyy toki kaikessa toiminnassa, mutta ennen kaikkea se näkyy tulosvastuullisuudesta.

Kun Tobias Salmelainen valittiin HIFK:n urheilutoimenjohtajaksi marraskuussa 2017, uuden urheilutoimenjohtajan kriteereiksi silloisen toimitusjohtajan Jukka Valtasen mukaan oli asetettu viisi asiaa: 1. Tuntee suomalaiset pelaajat. 2. Tuntee agentit ja scoutit ja on hyvät välit heihin. 3. Löytää pelaajat, joilla on oikea asenne ja taitotaso ja jotka sopivat rooleihin ja ruutuihin oikealla hinnalla. 4. Pystyy tukemaan, sparraamaan ja haastamaankin valmennusta. 5. Johtajuus. Pystyy toimimaan median ja fanien ja tarvittaessa joukkueenkin edessä, sekä päivittää HIFK:n urheilullisen kulttuurin 2020-luvun vaatimuksiin läpi organisaation.

Kaksi ensimmäistä asiaa ovat täyttyneet Salmelaisen kohdalla, mikä ei sinällään ole yllättävää, koska Salmelainen itse on entinen pelaaja-agentti. Mutta kaikissa muissa asioissa Salmelainen on epäonnistunut. On mennyt viisi vuotta ilman, että HIFK olisi mennyt millään tavoin eteenpäin. Ei ole identiteettiä, ei selvää suuntaa, että mentäisiin askel askeleelta ylöspäin, ja pelaaja- ja valmentajarekrytoinnit ovat olleet sattumanvaraisia.

Jos kyse olisi Manchester Cityn tai Liverpoolin kaltaisesta huippu-organisaatiosta, siellä olisi kysytty jo moneen kertaan, missä tulokset ja pistetty ukkoa vaihtoon. Salmelainen saa sen sijaan edelleen pyöritellä puolivillaisia sanoja identiteetistä, pikkuhiljaa rakentamisesta ja ties mistä ilman, että kukaan siihen puuttuisi.

Ehkä HIFK:ssa kannattaisi katsoa Tapparaa ja miettiä, miksi Tappara pelaa nyt yhdeksättä kertaa peräkkäin välierissä. Onko siinä jokin oppi, jota myös HIFK:n kannattaisi miettiä? Mitä on tapparalainen identiteetti ja mitä on jatkuvuus esimerkiksi valmentajavalinnoissa? Tapparassa ei kiskota päävalmentajia joskus tuolta ja joskus täältä, vaan siellä edellistä palaa seuraa aina edellisen palaan sopiva seuraava pala. Rautakorpi- Tapola, Tapola-Rautakorpi ja taas Rautakorpi-Tapola. Näin se kapula kulkee osaavassa organisaatiossa.

Sinuakin on arvosteltu siitä, että puollat ohituskaistan antamista Jokereille eli Jokereiden päästämistä suoraan Liigaan. Kantasi ei kuitenkaan muuttune?

Ei muutu. Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä, että urheilussa menestys on ansaittava – niin myös sarjapaikat. Tässä on kysymys kuitenkin niin poikkeuksellisesta tapauksesta, että olen valmis tinkimään periaatteistani.

Jokerit ei ole koskaan pudonnut Liigasta, vaan se lähti tavoittelemaan toisenlaista suuruutta KHL:ään. Siksi tilanne on eri kuin jonkun pitkäaikaisen Mestis-seuran kohdalla. Toinen asia on sitten Jokereiden paluusta saatavat valtavat hyödyt. Kysymys ei ole vain Jokereista tai HIFK:sta, vaan Jokereiden paluu Liigaan hyödyttäisi koko Liigaa ja kaikkia Liiga-seuroja ja viime kädessä koko suomalaista jääkiekkoa.

Liiga on ollut viimeiset vuodet uhkaavassa liu’ussa ja vaarana ei ole enää vain se, että Liiga putoaa Ruotsin SHL:n kyydistä, vaan siitä tulee – kuten on jo osin tullut – keskisuuri Liiga, josta viedään parhaat pelaajat NHL:n lisäksi SHL:ään ja Keski-Eurooppaan. Tokikaan Jokereiden paluu ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta tässä tilanteessa ja kehitysnäkymässä on käännettävä kaikki kivet ja kannot, jotta Liiga pysyy kilpailussa mukana taistelussa.

Eurooppalainen pelaajamarkkina menee täysin uusiksi KHL:n halvaantumisen seurauksena ja lähivuosina kortit jaetaan uudelleen eurooppalaisessa liigakiekossa. Jokerit toisi tässä mielessä valtavasti lisää mielenkiintoarvoa Liigaan ja sitä kautta myös enemmän tuloja kaikille seuroille ja suomalaisille jääkiekolle. Mitä suurempi Liigan mielenkiintoarvo on, sitä suuremmat ovat lipputulot ja sponsoritulot ja mikä erittäin merkittävää, myös tv-tulot. Kuten jo aiemmin totesin, Jokerit on palaamassa Liigaan todella hyvässä saumassa, sillä Liigan nykyinen tv-sopimus loppuu vuoden päästä ja neuvotteluihin voidaan lyödä huoletta KHL:n hajoamisen ja Jokereiden paluun tuoma lisä.