Lyöjäjokereiden valtarakennelmassa ei ole tapahtunut viime vuosina järin suuria muutoksia.

Lyöjätilastoja ovat hallinneet jo useamman vuoden ajan Roope Korhosen, Jukka-Pekka Vainionpään ja Janne Mäkelän kaltaiset vanhat parrat. Nuorten lyöjäjokereiden esiinmarssia ovat johtaneet näkyvimmin Perttu Ruuska ja Patrik Wahlsten sekä uusimpina kasvoina Aapo Hiltunen ja Joosua Rättö.

Vanhojen leijonien ja nuorten kotkien väliin on jäänyt yksi mielenkiintoinen mustapartainen mies, Juho Toivola.

Seinäjoen Maila-Jussien kasvatti debytoi miesten Superissa Nurmon Jymyn riveissä jo kaudella 2008. Toivolaa pidettiin hänen Superpesis-uransa alkuvuosina lupaavana numerolla lyövänä kotiuttajana ja kopparina.

Nurmon lisäksi Toivola ehti pelata JymyJusseissa ja Kouvolassa, kunnes hän oli loukkaantumisen vuoksi sivussa pelikentiltä kokonaisen kauden kesällä 2015.

Toivola palasi kuitenkin takaisin kehiin kesällä 2016 ja pelasi Koskenkorvalla neljä kautta. Koskenkorvan vuosina Toivola pelasi edelleen kopparina ja numero hihassaan, mutta alkoi siirtyä yhä selkeämmin myös lyöjäjokeriksi.

***

Suuri läpimurto odotutti kuitenkin Toivolaa, ja kun hän siirtyi kauden 2019 jälkeen opiskelupaikan perässä harjoittelemaan ja pelaamaan Imatralle, harva näki, mitä Imatralla tapahtuisi.

Toivola oli ennen IPV:hen siirtymistä lyönyt parhaalla kaudellaan 32 juoksua, mutta Imatralla hän paukutteli heti avauskaudellaan 64 juoksua. Tähän vaikutti osaltaan se, että Imatralla Toivola oli lyöjäjokeri ja pelasi kopparina enää tarvittaessa.

Seuraavalla kaudella Toivola jakoi jokerivastuun yhden kauden ihmeen Tommi Piiraisen kanssa ja löi ”vain” 49 juoksua, mutta hän oli erinomaisten otteidensa ansiosta merkitty mies. Seuraavaksi kaudeksi tie vei Toivolan Joensuuhun, jossa hän löi avauskaudellaan 76 juoksua ja viime kaudella 69 juoksua.

Tällä kaudella Toivola on lyönyt seitsemässä ottelussa yhden kunnarin ja 17 tavallista.

Samalla Toivola on nostanut itsensä lyöjäjokereiden yhdeksi kovimman eliitin kärkihaastajista. Tämä kausi näyttää, nouseeko 34 vuotta kesäkuussa täyttävä Toivola lyöjäjokereiden ykköskoriin vai jääkö hän killumaan ykkös- ja kakkoskorin väliseen korirenkaaseen.

***

Toivolan kasvutarina on kaikkine vivahteineen hieno. Hän ei ole antanut missään vaiheessa periksi, ei edes silloin, kun hän joutui pitämään välivuoden loukkaantumisen takia.

Toivola on tehnyt koko ajan töitä uransa eteen ja saanut lopulta ansaitsemansa palkinnon.

Toivola on luokitukseltaan kumurajokeri. Hänen vahvin aseensa on keskikumura, jonka hän yleensä suuntaa kolmokopparin eteen tai kakkosjatkeelle.

Toivola hallitsee myös pienet, mutta hänen haasteenaan on se, mitä tapahtuu, jos ja kun vastustajat alkavat pelata hänen kumuraansa pois. Toivola osaa lyödä myös kovia, jotka hän valtaosin suuntaa kakkospuolelle, mutta kysymys kuuluu, miten varmasti hän pystyy tosipaikassa upottamaan myös kovat lyönnit kenttään?

Yksi keskeinen syy esimerkiksi Roope Korhosen hurjiin tilastoihin on, että vaikka kumuratyyppinen lyönti on myös Roopen vahvoja aseita, hänellä on useita samantasoisia lyöntejä, kuten kovat saumalyönnit ja kovat välilyönnit. Korhonen pystyy myös suuntamaan lyöntinsä monipuolisesti minne tahansa kentän osalle. Siksi häntä on vaikea torjua.

***

Toivola on saanut tällä kaudella Joensuussa rinnalleen toisen vahvan lyöjäjokerin, Joosua Rätön. Toivola on marssijärjestyksessä edelleen selkeä ykkösjokeri, mutta Rätön tulo helpottaa sitä, ettei Toivolan ole pakko onnistua illasta toiseen. Jos jossakin ottelussa lyönti ei tunnu kulkevan, kaksikon on helppo vaihtaa osiaan.

Vaikka Joensuulla on nyt kaksi lyöjäjokeria, Joensuun kotiutusosasto on edelleen kapeanpuoleinen, sillä muita edes puolikovan luokan kotiuttaja joukkueessa on vain Henri Litmanen.

Toivolalle sovitellaan tällä kaudella elintärkeää roolia, sillä Joensuu pelaa isoista asioista. JoMa ei ole enää haastaja, vaan joukkue, jonka pitäisi mennä loppuotteluun ja taistella Suomen mestaruudesta.

Se tarkoittaa, että Toivolan ja Rätön on onnistuttava tärkeissä otteluissa ja tärkeillä hetkillä, jos Joensuu haluaa päästä välieriin loppuottelusta puhumattakaan.

Niissä hetkissä mitataan myös Toivolan suuruus. Onko hän vain hitaasti kypsynyt hieno tarina vai onko hänestä oikeasti kasvanut kovimman kaliiperin lyöjäjokeri ja otteluien ja mestaruuksien voittaja?

Siinä sitä riittääkin Toivolalle haastetta.