Juventuksesta uhkaa tulla samanlainen harhaileva raunio kuin Manchester Unitedista
Juventus on ollut viimeiset kaksi kautta enemmän tai vähemmän tuuliajolla. Alamäki alkoi kuitenkin jo aiemmin ja edessä on vaaran vuodet.
Juventuksella on keskiviikkona Torinossa edessään tärkeä ilta kohdatessaan Villarealin Mestarien liigan neljännesvälierien toisessa osaottelussa. Ensimmäinen kamppailu Estadio de la Ceramicalla päättyi 1-1, joten ottelupari on täysin auki. Villareal on otteluparissa lähtökohtaisesti altavastaaja, joten sillä on Torinossa vain voitettavaa.
Juventuksen kannalta kyseessä on jatkopaikan lisäksi paljon suuremmat asiat ja vaikka tämä yksi ottelu ei suoranaisesti yksin määritä seuran lopullista kohtaloa, on se isossa roolissa loppukauden Serie A otteluiden ohella kertomaan, mihin suuntaan Vanha Rouva on menossa. Onko se matkalla takaisin menestyväksi suurseuraksi kaltaistensa joukkoon vai kipuilevaksi jättiläiseksi, joka ajelehtii kriisistä kriisiin vaihdellen valmentajaa joka kausi?
Juventus on dominoinut pitkään italialaista jalkapalloa. Se voitti kaudella 2011–2012 alkaneen huiman putken aikana yhdeksän kertaa peräkkäin Serie A:n mestaruuden, kunnes Inter kruunattiin viime kaudella Serie A:n mestariksi. Juventus on voittanut viimeisen kymmenen vuoden aikana neljästä Coppa Italian ja se on pelannut tänä aikana kahdesti Mestarien liigan finaalissa. Viimeisin Mestarien liigan voitto on kuitenkin jo 26 vuoden takaa keväältä 1996.
Dominoinnista huolimatta Juventus on jo useamman vuoden ollut matkalla alaspäin. Taantuma konkretisoitui viime kaudella, kun Juventus sijoittui kokemattoman Andrea Pirlon ohjissa vasta neljänneksi. Ennen Pirloa seuraa vuoden valmentanut Maurizio Sarri voitti myös mestaruuden, mutta kritisoi Juventuksen pelaajia kovin sanoin lähdettyään seurasta. Hän sanoi Juventuksen pelaajien olevan mahdottomia valmentaa. Siksi Pirlokin oli tässä kaikessa vain sivullinen uhri. Alamäki oli alkanut jo ennen häntä.
***
Juventuksen ongelma ei niinkään ole siinä, mitä seurassa on tehty, vaan mitä ei ole tehty. Juventus ei ole kyennyt rakentamaan yhtä laadukkaita joukkueita kuin Antonio Contella ja MassimilianoAllegrilla oli käytössään lähes koko mestaruusputken ajan.
Juventus hyötyi myös pitkään muiden italialaisseurojen vaisuudesta. Kun muut kärkiseurat ovat saaneet lisää vauhtia rattaisiinsa ja Juventuksella vauhti on hyytynyt, vallanvaihto Italiassa oli vain ajan kysymys.
Epäonnistunut pelaajapolitiikka alkoi jo Allegrin mestaruusvuosina. Esimerkiksi keskikentän keskusta vaihtui A- luokan pelaajista B-luokkaan. Toinen hyvä esimerkki on 2019 tehty vaihtokauppa, jossa João Cancelo siirtyi Manchester Cityyn ja hänen tilalleen Citysta tui Danilo. Reilut 30 miljoonaa euroa ja Danilo tuskin lämmittävät Juventuksen johtoporrasta yhtä paljon kuin Cancelo Pep Guardiolaa, sillä Cancelosta on kehittynyt paras pallollisen vaiheen laitapuolustaja Euroopassa.
Nyt Juventusta jälleen luotsaava Allegri vaihdettiin ’’sovussa’’ Juven peräsimestä 2019 kauden päätteeksi. Allegri väistyi mestarina, mutta seurassa katsottiin, että Allegri oli jo nähnyt parasta ennen päivänsä. Näinköhän Allegri mietti itsekin, että joukkue alkoi olla niin ison remontin tarpeessa ja aurinkotuoli ja punaviini houkuttelivat enemmän?
Tätä taustaa vasten on erikoista, että Juventus palkkasi Allegrin takaisin, jos kerran hänen ajateltiin olevan ’’out dated’’ jo vuonna 2019. Allegrin Juventuksesta on mediassa tänä vuonna käytetty sanaa ’’ancient’’, muinainen. Sattuva sana monessa mielessä.
***
Allegrin ja Juventuksen tämän kauden tilastot eivät imartele, vaikka Juventus on kiivennyt mukaan jopa Serie A:n mestaruustaistoon. Sarrin ja jopa Pirlon joukkueet olivat keränneet tässä vaiheessa kautta enemmän pisteitä kuin Allegrin Juventus.
Juventus on iskenyt Serie A:ssa vain 1,5 maalia ottelua kohden, mikä on vaisu luku. Sarrin ja Pirlon Juventukset iskivät molemmat keskimäärin yli kaksi maalia ottelua kohden.
Maaliodottamia vertaillessa Juventus on luonut vasta kuudenneksi eniten maaliodottamaa Serie A:ssä. Pallonhallinnassa se on vasta sarjan yhdeksäs. Lisäksi Juventus on ollut kärkijoukkueista yhdessä Interin kanssa huonoin hyödyntämään maalipaikkansa. Inter on kuitenkin luonut kauden aikana 18 maalia enemmän maaliodotetta kuin Juventus ja on tässä tilastossa omalla kymmenluvullaan.
Näiden lukujen valossa Juven sijoitusta sarjassa voidaan pitää jopa ylisuorituksena. Mikäli asiat eivät muutu, on vaikea uskoa Juventuksen kykenevän voittamaan kevään tärkeät pelit, joissa ottelut ratkeavat usein hyvin pienillä marginaaleilla ja välillä vastoin ottelutapahtumia ja dataa.
Edes Dusan Vlahovicin hankinta tammikuussa ei torinolaisia pelasta, jos joukkue ei pysty ottamaan kontrollia otteluissaan. Alakerran kokeneiden Giorgio Chiellinin ja Leonardo Bonuccin poissaolot tulevat pahaan aikaan. Juve joutuu illan Villareal-otteluun myös ilman Paolo Dybalaa.
Juventukselta on löydyttävä kevään peleissä muutakin kuin riskejä minivoiva passiivinen puolustusmuoto. Viikonloppuna pelattu ottelu Sampdoriaa vastaan oli 3-1-voitosta huolimatta kaikkea muuta kuin vakuuttava esitys . Sampdorialla oli ottelussa enemmän yrityksiä Juven boksista kuin Juventuksella koko ottelussa yhteensä mukaan lukien yksi epäonnistunut rangaistuspotku.
***
Juventus on nyt vedenjakajalla. Mikäli Allegri onnistuu jotenkin johdattamaan joukkonsa keväällä pitkälle Mestarien liigassa ja lähelle Scudettoa, jatkaa hän todennäköisesti seurassa myös ensi kaudella.
Mikäli seuraan tulee taas uusi valmentaja kauden jälkeen, on Juventus vaarassa ajautua Manchester Unitedin kaltaiseen tilaan, jossa seuraa yritetään vuodesta toiseen palauttaa menneisiin suuruuden aikoihin siinä onnistumatta ja paineiden kasvaessa koko ajan.
Jos Allegri jatkaa, sen menestymiselle yhtään tätä kautta paremmin ei ole mitään takeita. Ainoastaan kovien vahvistusten kautta olisi ehkä mahdollista nähdä, löytyykö Allegrin pelikirjasta muutakin kuin laskelmoivaa ja varovaista jalkapalloa. Tällainen tyyli ei tunnetusti suurseurajalkapallossa kelpaa, vaikka joukkue voittaisikin säännöllisesti 1-0.
Siksi monet Juventuksen kannattajat haikailevat jo Antonio Conten paluusta Lo Stadiumille. Ensin Conte olisi saatava kuitenkin irti Tottenhamista ja palkattua Juventukseen – ja sitten hänelle pitäisi antaa rakentaa aikaa rakentaa haluamansa näköisen joukkue.
Tässä skenaariossa me Juventuksen kannattajat saisimme taas nukuttua yömme paremmin.