Kaikkien aikojen huimaavin pesäpallotarina päättyy tänään tiistaina

Näistä kuvista Toni Kohonen muistetaan. Hän voitti Sotkamossa kahdeksan Suomen mestaruutta ja kasvattajaseurassaan Kiteellä kaksi mestaruutta. Mitaleita Kohosella on yhteensä 20 ja hän on pelannut urallaan 19 kertaa SM-loppuottelussa.

Pesäpallo

Kaikkien aikojen huimaavin pesäpallotarina päättyy tänään tiistaina

Toni Kohosen huima pesäpalloura päättyy tänään tiistaina. Pekka Arffman avaa Kohosen poikkeuksellisen uran taustoja.

Jukka Rönkä
TEKSTI Jukka Rönkä
@JukkaRonka
JULKAISTU 6.8.2022 | KUVAT All Over Press

Toni Kohosen upea ura päättyy 16. elokuuta pelattavaan IPV-Manse-otteluun. Pekka, miten merkittävänä pelaajana Kohonen jää pesäpallon historiaan?

Tietenkin eri aikakausien pelaajien ja heidän uriaan on vaikea verrata toisiinsa, mutta kyllä Kohosta on helppo pitää kaikkien aikojen pesäpalloilijana ja hänen uraansa täysin ainutlaatuisena pesäpallon historiasta.

Se, mikä tekee Kohosen urasta poikkeuksellisen, on tiivistettynä kolme asiaa – se, millainen pelaaja hän on ollut, miten pitkään hänen uransa on kestänyt ja mitä kaikkea hän on urallaan saavuttanut.

Kohosen mestaruuksien ja mitalien määrä on toki kunnioitettava, mutta niissä oleellisinta ei niinkään ole määrä, vaan se, miten merkittävässä roolissa Kohonen on näissä mestaruuksissa ja mitaleissa ollut varsinkin lukkarina mutta myös erittäin merkittävänä sisäpelaajana.

Kiteen tarina on oma tarinansa, samoin Sotkamon 2000-luvun alkuvuosien tarina, mutta nostaisin kaikista kovimmaksi ajanjaksoksi Kohosen uralla viisi peräkkäistä Suomen mestaruutta 2010-luvulla Sotkamossa. Loppuotteluissa oli joka kerta vastassa yksi pesäpallohistorian parhaista joukkueista, Henri Puputin ja Sami Haapakosken johtama Vimpeli, mutta Sotkamo oli parhaissa finaalisarjoissa murskaavan ylivoimainen – ja Kohosen rooli niissä Jymyn mestaruuksissa täysin keskeinen.

Ja tietenkin tämän päälle on lisättävä kaikki Kohosen henkilökohtaiset tilastot: ottelumäärät, pesispörssipisteet ja kaikki muut tilastot – muistaen vielä sen, mitä Kohosen tilastot olisivatkaan, jos ulkopeliä olisi tilastoitu samalla tavalla kuin sisäpeliä.

Ja onhan tämä hänen uransakin pituuskin käsittämätön asia. Kohonen nousi Kiteen Pallon Superin miehistöön kaudella 1993 ja on pelannut sen jälkeen 29 kautta Superpesiksessä ja yhden Ykköspesiksessä.

Myöskään Kohosen urassa kysymys ei ole vain vuosien lukumäärästä, vaan siitä, että hän pysyi pesäpallon ja lukkaripelin evoluutiossa mukana ja oli 20 vuotta valtakunnan kiistaton lukkarivaltias, vaikka lukkaripelin luonne ja vaatimukset muuttuivat tänä aikana valtavasti.

Ja mikä vähintään yhtä ihmeellistä, hänellä ei ole ollut paria viimeistä paria vuotta lukuun ottamatta juurikaan mitään loukkaantumisia ja vammoja. Varmasti kättä on joskus kolottanut ja Kohonen on pelannut kuumeessakin, mutta käytännössä hän ei ollut sivussa yhdestäkään ottelusta uransa huippuvuosina loukkaantumisten vuoksi.

Olet tuntenut Kohosen jo juniorivuosilta lähtien. Mikä hänen hurjan uransa ja menestyksensä selittää?

Siinäkin on kolme keskeistä tekijää – valtavat harjoitusmäärät, ehtymätön kunnianhimo ja henkinen kantti.

Kohonen on sanonut, ettei hän ole saanut urallaan mitään ilmaiseksi, millä hän juuri viittaa valtaviin harjoitusmääriin. Kukaan ei tarkkaan tiedä Kohosen harjoittelumääriä, sillä hän ei niistä ole huudellut, mutta varmasti hän on parhaimmillaan harjoitellut jopa tuollaista 6-8 tuntia päivässä lajia ja fysiikkaa.

12.00 for Fera to beat Pesäkarhut! Claim your €100 free bet and play baseball or pesäpallo at LeoVegas!

Kunnianhimosta kertoo ehtymättömän harjoitusmotivaation lisäksi se, että Kohonen ei ole tehnyt urallaan juurikaan kompromisseja. Kun hän oli päättänyt, että hänestä tulee Suomen paras lukkari, sen tavoitteen alla kaikki muut asiat seuran ja joukkueen edusta lähtien olivat toissijaisia.

Henkistä kanttia kuvaa se, että Kohonen on kilpailullisten paineiden lisäksi kestänyt kaikki uransa alkuvaihetta leimanneet kivikkoiset karikot ja kaikki ne muut paineet, joihin hän on lukkarina joutunut ottamaan vastaan seisteessään yksin vastustajan ympäröimänä kaaren keskellä ja yleisön huutojen ristitulessa.

Sanoit muutamia vuosia takaperin Urheilulehdessä, että Kohonen olisi pitänyt valita uransa aikana 16 kertaa Vuoden pesäpalloilijaksi, jos valinnassa olisi ollut kysymys parhaan pesäpalloilijan valinnasta. Onko Kohonen saanut ansaitsemansa arvostuksen?

En lähde ruotimaan Vuoden pesäpalloilijoiden valintoja sen enempää, koska niissä ei tosiaankaan ole ollut kysymys siitä, että joka vuosi olisi valittu vuoden paras pesäpalloilija.

Kohosen uran ensimmäiset vuoden Superissa olivat kieltämättä kivikkoisia eikä hän varmasti saanut edes Kiteellä osakseen sitä arvostusta, minkä hän olisi ansainnut. Tilanne alkoi kuitenkin vähitellen muuttua ja ensin Kohosen poikkeuksellisuuden huomasivat pelaajat ja pelinjohtajat ja vähitellen myös niin sanottu suuri yleisö.

Tämä suuren yleisön herääminen tapahtui 2000-luvun alkuvuosina. Sen jälkeen Kohonen sai kaikkien aikojen pesäpalloilijan statuksen ja hänestä tuli pesäpallon tunnetuimmat ja näkyvimmät kasvot koko valtakunnassa.

Laskisin arvostukseen myös hänen asemansa muiden pelaajien ja tuomareiden keskuudessa. Vaikka vastustajia vastaan käydäänkin kovaa henkistä sodankäyntiä, Kohonen nousi tässäkin suhteessa sellaiseen asemaan, että häntä ei kohdeltu enää minä tahansa rivimiehenä, jota saattoi ärsyttää miten sattui.

Myös tuomarit ja syöttötuomarit kunnioittavat selvästi Kohosta eikä hänen syöttöasentoonsa tai matalaan puututtu yhtä tiukasti kuin muiden lukkareiden syöttöihin. Mutta sitäkään asemaa Kohonen ei saanut ilmaiseksi. Sekin oli ansaittava.

 

Upea henkilökuva Toni Kohosesta kertoo kaikkien aikojen pesäpalloilijan salaisuuden

Pekka Arffman piirsi vuonna 2020 upean henkilökuvan Toni Kohosen urasta ja sen monista ja värikkäistä käänteistä. Henkilökuvan kautta piirtyy paitsi kuva Kohosesta ja hänen luonteestaan, myös siitä, miksi hänestä tuli kaikkien aikojen pesäpalloilija.

Lue juttu tästä.

Toni Kohonen ei ole saavuttanut mitään urallaan ilmaiseksi eikä ilman rankkoja ristiriitoja

Toni Kohonen, Pekka Arffman ja Jukka Rönkä kävivät Kohosen 1000:nnen pääsarjaottelun kunniaksi kesällä 2021 kolmeen pekkaan keskustelun Kohosen uran käänteistä.

Syntyi juttu, joka löytyy tästä.

 

Kuuntele podcastit Toni Kohosen urasta ja ajatuksista