Kaikkien aikojen vaihtolyöjä oli ratkaisupaikoissa kovinta mahdollista jäätä

Jani Komulainen voitti urallaan 12 Suomen mestaruutta.

PesäpalloPesis100

Kaikkien aikojen vaihtolyöjä oli ratkaisupaikoissa kovinta mahdollista jäätä

Pesäpallokenttien kaikkien aikojen vaihtolyöjä löytyy samasta pienestä korpikylästä kuin kaikkien aikojen kotiuttajakin - ja toiseksi kovin vaihtolyöjä.

Pekka Arffman
TEKSTI Pekka Arffman
JULKAISTU 16.12.2021 | KUVAT All Over Press

ElmoTV:n kaikkien aikojen parhaimpien pesäpalloilijoiden valinnat jatkuvat parhaiden vaihtolyöjien valinnoilla.

Listalla on huomioitava yksi oleellinen asia: kysymys on nimenomaan vaihtotilanteiden purkamisesta, ei kaikista kärkilyönneistä.

Kärkilyöntitilastot eivät anna oikeaa kuvaa vaihtolyönneistä, koska kärkilyönteihin lasketaan myös kentällemenot ja kotiutukset. Esimerkiksi kärkilyöntien määrässä viisi pelaajaa on ylittänyt 3000 kärkilyönnin rajan, mutta ykkös- ja kakkosvaihtojen purkamisessa vain yksi pelaaja, Jani Komulainen, on ylittänyt 2000 rajan. Ensi kaudella Komulainen saanee 2000-kerhoon toisenkin jäsenen, Henri Puputin.

Vaihtotilanteiden purkamisessa on myös mielenkiintoinen kysymys – pompun asema. Pompun kulta-aikaa olivat 1980- ja 1990-luku, mutta sen jälkeen pompun merkitys alkoi pienentyä ja vaihtolyönneissä käytettävä lyöntiarsenaali monipuolistua. Syynä oli pitkälti se, että syksyn ratkaisupeleissä kentät alkoivat pehmetä ja pomppu ei välttämättä ollut enää yhtä idioottivarma ase kuin kesällä.

Muutenkin pomppua on jotenkin vähätelty vaihtolyöntinä, aivan kuin se olisi jotenkin vähempiarvoisempi vaihtolyönti.  Todellisuudessa pomppu on kuitenkin taitolyönti, jonka opetteleminen vie helposti 3-5 vuotta ennen kuin se voidaan oikeasti ottaa käyttöön Superin tasolla.

Tällä listalla pomputtajia ei ole sen enempää nostettu kuin laskettukaan. On vain katsottu, ketkä pystyvät vaihtamaan pelaajia pesiltä toisilla – millaisilla määrillä ja sen lisäksi millaisilla prosenteilla. Kaikki TOP10-listalla olevat pelaajat ovat ylittäneet parhaimmilla kausillaan yli 75 prosentin rajan onnistumisprosenttitilastoissa ja kaikista kovimmat jopa maagisen 80 prosentin rajat runkosarjassa.

Kaikkien aikojen vaihtolyöjät

1. Jani Komulainen

Sotkamon Jymyn toisen ja kolmannen menestysaallon avainpelaajia, 2000-luvun suvereeni vaihtolyöntikuningas. Jäätävä ratkaisija, jonka pää kesti otteluiden ja kausien kriittisimmätkin hetket. Uskalsi ja sai lyödä myös vaikeita ja riskialttiita lyöntejä. Ainoa pelaaja, joka ykkös- ja kakkosvaihtojen määrässä on ylittänyt 2000 kärkilyönnin rajan. Ohituslyöntien mestari, hallitsi lyhyet, vasurina paha kierrenäpi kakkosrajaan, mutta löi myös kovia piiskoja varsinkin kolmospuolelle. Pelasi pitkään myös ulkona, kunnes siirtyi jokeriksi, jolloin otti entistä enemmän vastuuta myös kotiuttajana. 12 Suomen mestaruutta, 4 hopeaa, kaksi pronssia. Vuoden pesäpalloilija kahdesti, 5-kertainen kärkilyöntitilaston voittaja.

2. Kari Hakkarainen

90-luvun ylivoimaisesti paras pelintekijä ja Sotkamon sen ajan menestysvuosien ehdottomia kulmakivipelaajia, muodosti yhdessä Sami Sirviön ja Janne Vuorisen kanssa yhden kaikkien aikojen kovimmista kärjistä. Numero 3. Käytti pääaseenaan pitkään pomppua, kunnes vähensi sen käyttöä ja monipuolisti vaihtolyöntivalokoimaansa, hallitsi kaikki vaihtolyönnit – pienet, varret, ohitukset ja kovat linjanpuhkaisut. 7 Suomen mestaruuden mies ja nelinkertainen lyöjäkuningas, joka kaudella 1993 löi 26 ottelussa sensaatiomaiset 269 kärkilyöntiä. Vuoden pesäpalloilija 1996.

3. Henri Puputti

2010-luvun ensimmäisten vuosien toinen vaihtolyönti-ikoni Jani Komulaisen ohella. Uraa  sävyttävät hurjien kärkilyöntimäärien lisäksi kovat onnistumisprosentit. Kaudella 2010 kärkilyöntien onnistumisprosentti oli likimain käsittämätön, 88 prosenttia. Vuotta myöhemmin ylsi myös mitalipeleissä hurjaan 86,4 prosenttiin. Oli pitkään pomputtaja ja kakkonen, mutta siirtynyt uran edetessä ensin kolmoseksi ja lopulta neloseksi ja viitoseksi. Tullut sitä myötä myös paljon kotiutusvastuuta. Monipuolistanut samalla lyöntivalikoimaansa. Kankaanpään Mailan kasvatti Vimpelin 2010-luvun kultavuosien kulmakivipelaaja. Mitalisaldo 4-6-4. Viimeisin mestaruus tältä vuodelta Mansesta. Vuoden pesäpalloilija kahdesti, kärkilyöntitilaston voittaja kolmesti.

4. Kalevi Luoma

70-lun lopun ja 80-luvu alkuvuosien ykkösvaihtaja valtakunnassa. Alajärven Ankkureiden kasvatti, jonka suuruuden vuodet olivat Jyväskylän Kirissä. Kirin 80-luvun menestysvuosien tärkein pelaaja. Luomalla oli poikkeuksellinen ominaisuus odottaa lyöntiratkaisuaan tarvittaessa niin pitkään, että hän näki, mihin ulkokenttä liikkui varsinkin lyhyitä torjumaan – ja muutti sitten lyöntinsä suuntaa. Kahdesti Vuoden pesäpalloilija, viidesti kärkilyöntitilaston voittaja, Suomen mestari 1982 ja 1984.

5. Asko Laine

Hyvinkään Tahkon pomppukone, joka nousi pelintekijöiden ykkösvaltaistuimelle Kalevi Luoman jälkeen. Löi pomppua hurjilla prosenteilla. Pelasi rajuimmilla tehoilla kaudella 1992, jolloin löi 26 ottelun runkosarjassa 241 kärkilyöntiä. Vuoden pesäpalloilija 1990.

6. Teemu Haataja

Hieman varjoon jäänyt huippuluokan vasemmalta lyönyt vaihtaja, joka nousi kuuluisuuteen ykkösvaihdon vuorenvarmana purkajana. Pelasi vuosina 1991-2009 kahdeksassa eri seurassa, Siilinjärven kasvatti. Löi urallaan yhteensä 2675 kärkilyöntiä, joista lähes 2000 ykkös- ja kakkosvaihtoja. Vaihtoi parhaimmillaan jopa yli 80 prosentin tehoilla. Lyöntivalikoimaltaan poikkeuksellinen vaihtolyöjä, sillä löi perusvaihtolyöntien lisäksi paljon tarkkoja vaihtolyöntejä pystymailalla. Oli myös erinomainen etenijä.

7. Pasi Pohjola

Paavo Maanisen gladiaattorikoulun kasvatti Muhokselta. Löi idioottivarmaa pomppua. Kaisaniemen Tiikereiden tärkein pelaaja – valittiin kaudella 1997 Vuoden pesäpalloilijaksi, voitti samalla kaudella Superin kärkilyöntitilaston ja Kultaisen Mailan. Pelinjohtajien ehdoton luottopelaaja jokaisessa seurassaan – Muhoksella, Jyväskylässä, Pattijoella, Tiikereissä ja Oulussa.

8. Tommi Murto

Alajärven Ankkureiden kasvatti, joka pelasi urallaan myös Koskenkorvalla, Seinäjoella ja Nurmossa. Kaksinkertainen kärkilyöntitilaston voittaja. Käytti toki paljon pomppua, mutta oli äärimmäisen taitava mailassa ja hallitsi myös pienet vaihtolyönnit. Pelasi kovilla prosenteilla, ylitti parhaimmillaan jopa 80 prosentin rajan kaudella. Luottomies, jolla vietiin usein kahta pesääkin.

9. Tuomas Jussila

Nykypäivän parhaita pesäpalloilijoita, kolminkertainen Vuoden pesäpalloilija. Loistava pelaaja niin ulkona kuin sisälläkin. Pelannut valtaosan urastaan kakkosena ja ollut erinomainen ykkösvaihdon purkaja – sekä loistava etenijä. Pelasi päättyneellä kaudella Mansessa valtaosan otteluista kolmosena. Monopuolinen lyöntivalikoima, huipputaitava mailassa, ratkaisuissaan jäätävä. Pystyy kirjoittamaan uusiksi vielä monia tilastoja.

10. Mikko Kanala

Vimpelin Vedon viime vuosien tähtipelaaja, ilmiömäinen vaihtolyöjä. Oli juniorina pienikokoinen ja kompensoi pientä varttaan kehittymällä äärimmäisen taitavaksi mailan käsittelijäksi. Hurjat onnistumisprosentit. Pelannut koko uransa lähes 70 prosentin keskiarvoilla ja mitalipeleissä jopa yli 70 prosentilla. Oli päättyneellä kaudella korkein onnistumisprosentti runkosarjassa sekä pudotuspeleissä. Erittäin vaikeasta torjuttava, sillä hallitsee kaikki vaihtolyönnit, minkä lisäksi valtava läpilyöntipelote. 29-vuotias, joten voi jättää vielä pesäpallon historiaan halutessaan monta puumerkkiä.