Arttu Ruotsalainen

Kuka?

Arttu Ruotsalainen saapui Leijonien MM-kisajoukkueeseen vasta aivan kisojen kynnyksellä. Keväällä Buffalo Sabresin NHL-kokoonpanoon murtautuneen Ruotsalaisen ei tarvinnut antaa näyttöä EHT-peleissä.

Hän on niin hyvä. Tai niin ainakin odotettiin.

23-vuotias hyökkääjä on tehnyt seitsemässä pelissä viisi maalia. Ruotsalaiselta on saatu sitä, mitä on odotettu.

Vahvuudet

Ruotsalaisen kyky tehdä maaleja tiedettiin, ja siitä kyvystä hän on saanut hyvin irti Leijonissa.

Ruotsalainen lukee hyvin tilanteita, kun on mahdollisuus iskeä ja haavoittaa vastustajaa esimerkiksi nopealla hyökkäyksellä. Hän haistaa erinomaisesti tilanteet, kun vastustaja on hiemankin epätasapainossa.

Laukaus on hyvä, ja Ruotsalainen pystyy viimeistelemään tehokkaasti molemmilta puolilta: sekä lapa keskustan että laidan puolella. Tästä on nähty esimerkkejä suorahyökkäysmaaleissa.

Ruotsalainen on kyennyt nousemaan esiin, kun pelejä on pitänyt ratkaista. Se on iso, ja tärkeä, viesti Leijonille jatkopelejä ajatellen.

Heikkoudet

Leijonien puolustamisessa on tällä hetkellä kysymysmerkkejä lähinnä muutaman yksilön kohdalla. Erityisesti Arttu Ruotsalaisen. Hän oli Kanada-ottelussa jälleen jäällä, kun Suomi päästi maalin tasaviisikoin. Ruotsalainen puolusti Kanadan avausmaalissa passiivisesti keskilinjaa. Ja nimenomaan hänen olisi pitänyt olla tilanteessa erittäin terävä, koska muu viisikko oli ollut pitkään jäälle.

Hänen tehtävänään on vähintään varmistaa, ettei vastustaja pääse murtamaan keskilinjaa. Ja hän teki sen huonosti, Kanada syötti poikittain ja Brandon Pirri teki maalin.

Ruotsalainen on ollut jäällä alkulohkossa viisi kertaa, kun Suomelle on tehty tasaviisikoin maali. Yhteensä niitä on tehty kuusi.

Ruotsalaisen puolustamisessa on iso ongelma siinä, miten aktiivisesti ja laadukkaasti hän peittää syöttölinjoja ja miten hyvin hän on perillä siitä, mitä selän takana tapahtuu. Kanada-ottelun jatkoajalla vaahteralehtipaidat loivat ykkössektorin paikan, kun Ruotsalainen puolusti heikosti syöttölinjaa maalin eteen.

Ruotsalaisen fokus ja orientaatio on liian vahvasti kiekossa. Hän tekee liian vähän työtä mailansa kanssa peittääkseen syöttölinjoja ja puolustaakseen isompaa pelitilaa.

Tulevaisuus

Leijonissa on nyt pudotuspeleissä kyse siitä, onko Ruotsalainen kokonaiskuvassa enemmän positiivinen kuin negatiivinen voima tuloksen kannalta. Jos hän tuottaa hyökkäyspäähän tehoja, kompensoiko se hänen puolustuspelaamisen puutteitaan riittävästi?

Ihmeitä tässä kohtaa ei yksittäisen pelaajan toiminnassa pysty tekemään. Jos tietyt puolustuspelitoiminnot eivät tule pelaajalla automaationa tiistaina, eivät ne tule torstainakaan.

Nämä asiat tuskin tulevat Jukka Jaloselle yllätyksenä, joten hän on Ruotsalaisen kohdalla ottanut harkitun riskin. Pudotuspeleissä nähdään, kannattiko se.

Lintu vai kala?

Kala, harkittu kala, laskelmoitu kala. Kun asiaa tarkastellaan puhtaasti Jalosen lätkän ydinfundamenttien kannalta. Mutta näemmä lintuparveenkin tarvitaan yksi kala.