Valioliigan viimeinen kierros sai dramaattisen päätöksen. Puheenaiheeksi ei noussut, mitkä joukkueet selviyityvät Mestarien liigaan ensi kaudeksi, vaan yksi kauden räikeimmistä tuomarivirheistä Manchester Unitedin ja Aston Villan ottelussa. Jukka, mitä tuossa kohutussa tilanteessa tapahtui?

Kun ottelua oli noin vartti jäljellä, Manchester Unitedin maalivahti Altay Bayindir tumpuloi pallon kanssa. Villan Morgan Rogers nappasi pallon ja laukoi sen maaliin. Maalia ei kuitenkaan hyväksytty, koska erotuomari Thomas Bramall oli ehtinyt viheltää ennen kuin pallo ylitti maaliviivan.

Näin maalia ei voitu sääntöjen mukaan hyväksyä eikä tilannetta voinut tarkistaa enää myöskään VAR:ilta. Kansanomaisesti sanottuna kun paska on kerran housussa, sitä ei sieltä voi enää takaisin imaista.

Pitääkö tuomari tässä kohtaa lynkata vai ymmärtää häntä?

Jokaiselle sattuu virheitä – pelaajille, valmentajille, erotuomareille, avustaville erotuomareille ja VAR-laitteiden käyttäjille. Myös tässä tapauksessa kysymys oli inhimillisestä virheestä.

Se ei kuitenkaan muuta sitä, että Aston Villa kärsi Old Traffordilla kauden järkyttävimmän oikeusmurhan. Toki Manchester United teki tuon ratkaisun jälkeen vielä kaksi maalia, mutta niistä on turha sen enempää puhua, sillä Bramallin virhe oli se tekijä, joka ratkaisi tämän ottelun ja samalla sen, ettei Aston Villa pelaa ensi kaudella Mestarien liigassa.

Vaikka Mestarien liigassa on ensisijaisesti kysymys urheilusta ja ikimuistoisista kokemuksista, Mestarien liigassa pelaamisessa on myös hintalappu. Villa selviytyi toki ensi kaudeksi Eurooppa-liigaan, mutta Eurooppa-liigassa pelaaminen tarkoittaa rahallisesti noin 20-30 miljoonaa euroa, kun Mestarien liigan tulot nousevat kaikkineen jopa 100 miljoonan euron yli.

Esimerkiksi tällä kaudella Aston Villa ansaitsi Mestarien liigassa pelkästään UEFA:n maksamina palkintorahoina 53 miljoonaa euroa. Sen päälle tulivat lipputulot ja kaikki muut tulot.

Mestarien liigan paikka olisi ollut Villan kannalta kriittisen iso asia, sillä Villan on pakko myydä parhaita pelaajia, jotta se pysyisi Valioliigan ja UEFA:n kulurajoituksen raameissa. Esimerkiksi viime kesänä sen oli pakko myydä ennen kesäkuussa päättyneen tilikauden loppua Douglas Luiz 50 miljoonalla eurolla Juventukseen, jotta se pääsi kulurajojen sisälle.

Myös tänä kesänä Villa joutuu tekemään samanlaisia ratkaisuja niin myytävien kuin ostettavien pelaajien suhteen.

Tässä on turha mennä asioiden edelle, mutta tällä oikeusmurhalla voi olla todella kauaskantoiset seuraukset. Kilpailu Valioliigan kärjessä kiristyy koko ajan ja ensi kaudella kynnys päästä Mestarien liigaan on todennäköisesti vieläkin korkeampi kuin tällä kaudella.

Villan pitää onnistua siirtomarkkinoilla todella hyvin ja Unai Emeryn on taiottava ensi kaudella ihmeitä, jos Villa haluaa selviytyä Mestarien liigaan kaudeksi 2026-2027. Kun joukkuetta pitäisi vahvistaa, Villa joutuu todennäköisesti heikentämään sitä. Siitä tämän päiväisessä tuomarivirheessä oli kysymys.

Chelsea voitti vieraskentällä Nottinghamin ja meni Mestarien liigaan, kun Nottingham pelaa ensi kaudella Konferenssiliigaa. Oliko yllätys?

Nottinghamin meno on selvästi kevään aikana hyytynyt ja se menetti välillä jo liki varmalta näyttäneen paikkansa ensi kauden Mestarien liigassa huhti-toukokuun aikana.

Nottingham ei voi kuitenkaan katsoa kuin peiliin. Sen kausi on ollut sensaatiomainen ja siitä sitä pitää onnitella täydestä sydämestä. Upea upea kausi, mutta toisaalta Nottingham hyötyi tällä kaudella monen kärkijoukkueen sakkaamisesta.

Kaiken lisäksi vastustajat löysivät kauden edetessä paremmin aseet Forestin varsin yksinkertaisen pelisapluunan pysäyttämiseksi ja murtamiseksi. Eihän se mikään sattuma ollut, että Nottingham sai viimeisessä kahdeksassa ottelussa pöydälle olleista 24 pisteestä vain kahdeksan.

Chelsea aloitti kautensa loistavasti ja oli jo nousemassa Valioliigan piikkipaikalle ennen joulua, mutta sitten alkoi pitkä syöksy, jonka Chelsea sai kuitenkin lopulta katkaistua.

Myös Chelsealle Mestarien liiga on taloudellisesti ja sen vetovoiman kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Chelsea on saanut keinoteltua hotellien ja naisten joukkueen myynneillä itsensä Valioliigan kulurajoituksen raameihin, mutta ongelmat eivät ole ohi. Tässä mielessä 100 miljoonalla eurolla on valtava merkitys.

Toinen iso asia on se, ketä Chelsea saa houkuteltua Lontooseen – ja ketä se saa pidettyä. Enzo Fernandez olisi hyvin todennäköisesti lähtenyt ilman Mestarien liiga -jalkapalloa ja olisiko Chelsealla ollut mitään palaa saada hankittua Rodrygon tai Viktor Gyökeresin kaltaisia pelaajia, jos se olisi voinut tarjota vain Eurooppa-liigaa tai Konferenssiliigaa.

Newcastlelle oli käymässä kylmät, sillä ilman Aston Villa oikeusmurhaa se olisi jäänyt rannalle jopa siinäkin tilanteessa, että Old Traffordilla olisi päädytty tasapeliin?

Newcastle oli erittäin onnekas, että se selvisi Evertonille kärsimästä kotitappiosta huolimatta Mestarien liigaan. Ehkä se kuvaa myös sitä, ettei Newcastle kuulu sittenkään Valioliigan kaikista kovimpaan raskaaseen sarjaan.

Myös Newcastle on siinä tilanteessa, että sen on pakko myydä joku tähtipelaaja kesällä. Riittääkö siihen esimerkiksi Anthony Gordonin myynti ja hänestä saatavat 60-80 miljoonaa puntaa vai pitääkö Newcastlen harkita jopa Alexander Isakin myymistä?

Yksi määre on toki Valioliigan ja UEFA:n kulurajat, mutta St. James’ Parkilla joudutaan varmasti miettimään myös sitä, miten voimakkaasti joukkuetta pitää uudistaa. Silloin esimerkiksi Isakista saatavat 120-140 miljoonaa puntaa voisivat olla samanlaista rakennusvaluuttaa kuin Liverpoolin Philippe Coutinhon myynnistä saadut 130 miljoonaa puntaa.

Entä sitten Manchester City, joka myös varmisti sunnuntaina paikkansa ensi kauden Mestarien liigassa?

Sunnuntainen ottelu ja Valioliigan kulurajoitukset ovat Cityn vaaleansinisessä maailmassa täysin toissijaisia asioita. Ainoa asia, jolla oikeasti on merkitystä, ovat Cityn taloudellisten väärinkäytössyytösten kohtalo ja niistä mahdollisesti tulevat seuraamukset.

Mestarien liigan paikkaa oli syytä tuulettaa sunnuntaina, mutta se, pelaako City ensi kaudella Mestarien liigassa vai ei, on vielä usvan peitossa.