Kempele 2020: Kausianalyysi

Kempele oli yksi niistä seuroista, jotka lähtivät hakemaan vakavissaan paikkaa kahdeksan sakissa – eikä se kauaksi jää. Tarjolla olisi ollut enemmän, mutta Kempele ei ole osannut pitää kiinni johtoasemistaan tasaisissa otteluissa eikä voittamaan niitä muutenkaan. Näiden tasaisten jaksojen ja otteluiden valuminen käsistä on maksanut sille paikan pudotuspeleissä.

Syyt ovat pintatasoltaan toki pelillisiä. Kempele on sisäpelivetoinen joukkue ja sen sisäpeli olisi riittänyt pudotuspelipaikkaan, mutta ulkopeli ei ole kestänyt kriittisten otteluiden kriittisillä hetkillä ja säilyttämään tiukoissa painepaikoissa johtoasemaa.

Kempele on kaatunut ulkopelissä etenkin materiaalin epätasaisuuteen. Onni Määttä, Jussi Korhonen ja Markus Keski-Petäjä on pelipaikoillaan huippulaatua, mutta muuten materiaali on lukkari Jani Lassilasta lähtien epätasaista.

Iso kysymys Kempeleessä on kuitenkin se, onko kysymys vain pintatason ongelmista vai onko takana joku syvällisempi seurakulttuuriin liittyvä syy?

Kempele on toimintatavoiltaan hyvässä ja pahassa tuulahdus 80-luvulta. Sen tekemisestä ja pelaamisesta huokuu iloinen ja yleisöön tehoava rento kyläseuramainen meininki. 80-luvulla se riitti, mutta nykypäivän totisessa huippu-urheilun maailmassa, jossa marginaaleja kaivetaan äärimmillään data-analyytikkojen voimalla, rento sinnepäin tekeminen ei välttämättä enää riitä.

Se ei riitä joukkuetta rakennettaessa, eikä se riitä joukkuetta valmennettaessa tai peluuttamisessa. Se, mitä kentällä tapahtuu, on viime kädessä seurausta siitä, miten seuran toiminta ja tekemisen arvot on rakennettu ja miten niitä toteutetaan arjen tekemisen tasolla. Tässä on se kysymys, jota Kempeleellä joudutaan pohtimaan.

Kempele 2020: Pelinjohtaja-analyysi

Petri Pulliainen joutui hyppäämään Kempeleen puikkoihin pikakomennuksella, kun Jussi-Pekka Tanskanen luopui tehtävästä koronaepidemian seurauksena. Pulliainen on hoitanut tehtävänsä erinomaisesti ja repinyt joukkueesta sen, mikä siitä oli irti revittävissä. Jos Pulliainen olisi peluuttanut Kempeleellä samanlaista varman päälle -peliä, jota Hyvinkää, Seinäjoki, Pattijoki ja Imatra ovat peluuttaneet, se olisi pudonnut kahdeksan kyydistä jo paljon aiemmin. Nyt Kempele taisteli viimeisille metreille saakka pudotuspeleihin pääsystä, mikä oli kova saavutus Pulliaiselta. Jos kauden pelinjohtajat pitäisi panna tämän kauden näyttöjen perusteella paremmuusjärjestykseen, Pulliainen olisi ilman muuta yksi kauden onnistujista.

Kempele 2020: Pelaaja-analyysi

Onni Määttä oli niin sisällä kuin ulkona joukkueen suuri tähti, mitä kuvaa hyvin se, että Määttää ovat tavoitelleet ensi kaudeksi useat Superin seurat Sotkamosta ja Hyvinkäästä alkaen. Kauden onnistujiin sisällä kuuluvat myös vahvat kotiuttajat, Matti Korhonen ja Ossi Meriläinen, sekä Marko Pelkonen. Ulkona Määtän lisäksi ovat loistaneet Markus Keski-Petäjä ja Jussi Korhonen.

Kempele 2020: Tulevaisuus

Kempele muuttuu ensi kaudeksi, sillä pelinjohtaja Petri Pulliainen on ilmoittanut jo jokin aika sitten, ettei hän pysty jatkamaan pelinjohtajana ensi kaudella. Kempele ei ole kuitenkaan syksyn siirtomarkkinoilla välttämättä menettäjä, vaan vahvistuja. Onni Määttä jatkanee Kempeleellä, samoin joukkueen muut avainpelaajat. Hankintapuolen ykkösnimi on Sotkamon Antti Korhonen, jonka siirtoa pidetään Kempeleellä jo varmana asiana, vaikka Korhosen loistokausi on pantu merkille monessa muussakin seurassa. Samoin neuvottelut Sotkamon Topi Korhosen kanssa ovat pitkällä.

Kempeleen kannalta avainkysymys ei kuitenkaan ole se, ketä se ostaa, vaan löytääkö manageri Sami Saloranta ja koko seuraorganisaatio tekemiseensä sellaisen punaisen langan, joka nostaa Kempeleen kokonaisvaltaisen tekemisen ja toiminnan huippu-urheiluorganisaation vaatimalle tasolle. Saloranta on tehnyt erinomaista työtä nostaessaan Kempeleen Superiin, mutta Superiin nouseminen ja siellä menestyminen ovat kaksi eri asiaa.

Kempeleellä olisi kaikki edellytykset nostaa tasoaan alemman keskikastin haastajaseurasta suurten seurojen haastajaksi. Joukkueessa on paljon yksittäisiä laatupelaajia, sen juniorimylly tekee vahvaa työtä ja vaikka Kempeleessä onkin ”vain” 18 000 asukasta, se on kiinteä osa Oulun seutukuntaa ja sen valtavaa potentiaalia. Nyt vain hyvistä aineosista pitäisi osata rakentaa dynamiittia.

 

Elmo on UUDISTUNUT! Toimi nopeasti ja tilaa Elmo edulliseen tarjoushintaan 4 kk 35 e – ja saat syyskuun Elmon uunituoreena postilaatikkoosi.

Voit myös ostaa uusimman Elmon digilehden irtonumeron ilmestymispäivän jälkeen Lehtiluukusta. Tilaajille digilehti kuuluu automaattisesti tilaushintaan.