Kempeleen Kiri

Kausi 2025

Kempeleen Kirin meno tällä kaudella runkosarjassa ei ollut kaikilta osin yhtä tasaista kuin vuosi sitten, mutta Kempele näytti oikaisevan kurssinsa kauden tärkeimmillä hetkillä.

Kauden ehdoton tähtihetki oli Vimpelin pudottaminen jatkosta puolivälierissä. Varsinkin huima vierasvoitto viidennessä ottelussa Saarikentällä tulee elämään pitkään kempeleläisessä pesäpallopuheessa.

Vaikka Kempele pudotti Vimpelin, sille jäi silti paljon jossiteltavaa. Elintärkeä Onni Määttä loukkaantui jo runkosarjan lopulla ja vaikka hän palasikin vielä pudotuspeleissä kentälle, Määttä ei ymmärrettävästi ollut parhaassa iskussa.

Vieläkin tuhoisampaa oli Tuomas Jussilan loukkaantuminen kesken Vimpeli-sarjan. Hän pystyi pitämään Kempelettä pystyssä vielä puolivälieräsarjassa, mutta Mansea vastaan välierissä Kempele olisi tarvinnut terveen Jussilan ja terveen Määtän.

Ensimmäisessä pronssipelissä Kouvolaa vastaan Jussila ei pelannut lainkaan ja toisessa ottelussa vain jokerina, ja Kouvola sai pronssimitalit kohtalaisen helposti.

Myös toinen lyöjäjokeri Matti Korhonen kärsi loukkaantumisista, mikä sekin söi Kempeleen tehoja.

Tärkeintä kaudessa oli kuitenkin se, että Kempele osoitti kuuluvansa sarjan kärkijoukkueisiin ja olisi taistellut ilman loukkaantumisia tänäkin vuonna mitalista ja jopa pääsystä loppuotteluun.

Myös uusi pelinjohtaja Mikko Korhonen onnistui hyvin. Hänen tekemisessään oli jälleen tuttua sotkamonjymyläistä  taktisuutta ja päättäväisyyttä.

Pelaajista Jussila näytti jälleen vahvuutensa, ja joukkueessa oli positiivisia yllättäjiä.  Perttu Ollista on kypsymässä mitat täyttävä koppari ja hän on ottamassa myös sisällä suurta roolia. Teemu Hollanti murtautui kauden aikana pelaavaan kokoonpanoon erinomaisena kärkimiehenä ja lupaava kopparina.

Kauden pelaaja: Tuomas Jussila

Tuomas Jussila pelasi jälleen erinomaisen kauden niin sisällä kuin ulkonakin. Hän aloitti kauden ykköskärjen pääpelintekijänä, mutta siirtyi Onni Määtän loukkaantumisen jälkeen kakkoseksi. Jussila oli muutamia yksittäisiä heikkoja pelejä lukuun ottamatta kummassakin roolissa ilmiömäisen hyvä.

Ulkona Jussila hallitsi tuttuun tapaansa lähes järkyttävän suurta tonttia. Vaikka tontti oli suuri, hän ehti hyvin likimain kaikkialle hyvän pelinlukutaitonsa ja nopeiden jalkojensa ansiosta.

Muutokset

Kempele menettää tämän kauden joukkueesta kaksi tärkeää pelaajaa. Antti Korhonen siirtyy Tampereelle ja Onni Määttä Pattijoelle. Lisäksi Aappo Savikoski lähti Imatralle.

Joukkueeseen on jo hankittu viisi uutta pelaajaa. Olli Heikkala tulee Vimpelistä, Arttu Ruuska Kouvolasta ja Tuukka Sarkkinen Pattijoelta. Lisäksi Kempele nappasi Oulun Lipon kasvatit Tino Alaspään ja Joona Haapasen.

Sami Haapakosken jatkosta ei ole vielä virallisesti kerrottu, mutta Haapakosken odotetaan jatkavan pelaamistaan myös ensi kaudella.

Myös kakkospelinjohtajaksi tulee mielenkiintoinen mies, Joensuun Mailan naisten entinen pelinjohtaja Arttu Jurvakainen. Jurvakainen ei tule Sarkkirantaan vain Mikko Korhosen säestäjäksi, vaan hänestä on tarkoitus kasvattaa Korhosen opeissa Kempeleen tuleva pelinjohtaja.

Kausi 2025

Kempeleellä oli ennen mitalijoukkueeksi nousemista kolme haastetta – lukkari, kärkimies ja takakenttä. Nyt kaikki kolme haastetta on ratkaistu.

Vaikka Jani Lassila ei pelannutkaan tällä kaudella aivan yhtä häikäisevää kautta kuin vuosi sitten, hänestä on kehittynyt kahdessa vuodessa valtakunnan eliittilukkari.

Kärkimieskysymys ratkesi jo tällä kaudella, kun Teemu Hollanti löi itsensä läpi. Lisäksi joukkueeseen hankittiin Olli Heikkala, joka on pelannut Vimpelissä kärkimiehenä. Nopeutta joukkueessa edustavat myös Tuomas Jussila, Perttu Olli ja paljon kärkenä pelannut Markus Keski-Petäjä. Myös nuori Joona Haapanen ja Tin Alaspää ovat potentiaalisia etenijöitä.

Takakentällä on tehty myös korjausliike. Olli on kehittynyt nopeasti luotettavaksi koppariksi ja myös Hollannilla on kiistatonta potentiaalia koppariksi. Pattijoelta tuleva Tuukka Sarkkinen pelasi myös kesällä paljon myös kopparina.

Kempele saa ensi kaudeksi vahvan ja materiaaliltaan aiempia vuosia selvästi laajemman joukkueen, jonka pitäisi kestää myös loukkaantumisia paremmin kuin tämän kauden joukkue.

Leveä materiaali tarkoittaa myös sitä, että Mikko Korhosella on useampia vaihtoehtoja rakentaa ykköskärki, minkä lisäksi Kempele saa ensi kaudeksi myös erittäin vahvan kakkoskärjen.

Onni Määtän lähtö on toki menetys, mutta pelintekovoimaa joukkueesta löytyy jatkossakin riittävästi. Antti Korhosen tontti on sen sijaan haastavampi korvata, sillä Korhonen on yhdessä Henri Puputin kanssa Superin paras numerolla lyövä kotiuttaja.

Sarkkinen on kuitenkin potentiaalinen kotiuttaja, mutta pelinjohto joutuu ratkaisemaan, miten se rakentaa ulkopelikoosteen ja mahtuuko esimerkiksi Sarkkinen avausyhdeksikköön vai saataisiinko hänestä enemmän irti jokerina. Tosin  Kempeleellä on jo kaksi hyvää lyöjäjokeria, Ossi Meriläinen ja Matti Korhonen.

Sarkkinen pelasi Pattijoella polttolinjassa ja kopparina. Kempeleellä on kuitenkin riveissään seitsemän polttolinjan pelaajaa ja pelipaikat ovat tiukassa. Tuomas Jussila ja Sami Haapakoski vievät automaattisesti kaksi paikkaa, mutta myös Aatu Saastamoinen ja Keski-Petäjä ovat luotettavia ja varmaotteisia linjan pelaajia.

Takana Olli ja Hollanti ovat vahvimmat ehdokkaat koppareiksi, mutta toki Hollanti voi pelata myös etenijäjokerina ja Sarkkinen kopparina.

Etukenttä menee Antti Korhosen ja Määtän lähtöjen myötä kokonaan uusiksi. Heikkala on pelannut aiemmin nimenomaisesti etukentällä. Myös Arttu Ruuska on pelannut paljon edessä, vaikka onkin varsinaiselta koulutukseltaan monen pelipaikan all-round-pelaaja.

Lassilan jatkamisesta oli kulisseissa puhetta, mutta Lassila päätti jatkaa uraansa – ja hyvä niin.

Miesten Superpesis on ensi kaudella jakautumassa kolmeen ryhmään – viiden joukkueen kärkiryhmään, neljän joukkueen keskiryhmään ja kolmen jumboseuran ryhmään.

Kempele kuuluu ilman muuta yhdessä Sotkamon, Mansen, Kouvolan ja Vimpelin kanssa viiden kärkiseuran ryhmään, ja taistelee mitaleista ja loppuottelupaikasta tasapäisesti muiden kärkiseurojen kanssa.

Tulevaisuus

Kempele on noussut tasaisesti Ykköspesiksen syövereistä yhdeksi Superin kärkijoukkueista. Siitä pitää nostaa hattua Kempeleen managerille Sami Salorannalle ja hänen adjutantilleen Juha-Matti Rannalle.

Monilla on nieleskelemistä Salorannan värikkyydessä, mutta hänen ja Rannan osaamista kukaan ei voi kyseenalaistaa.

Nyt Kempeleen tarinassa on alkamassa jälleen uusi luku. Kempele on jyrännyt tähän mennessä kokeneella joukkueella, mutta nyt joukkueeseen on haettu nuorta tulevaisuuden potentiaalia.

Pelaajien lisäksi ajattelutapa konkretisoituu Arttu Jurvakaisen palkkaamisessa. Kun hyvistä pelinjohtajista on huutava pula, Kempele on päättänyt selkeästi kasvattaa sellaisen Jurvakaisesta.

Kempeleen asemaa vankistaa entisestään Oulun Lipon kuihtuminen. Oulun seutukunnan pesäpalloeuroja ei ole nyt syömässä kuin yksi seura, Kempeleen Kiri. Yhteistyöeurojen lisäksi myös katsojavirta näyttää viimeinkin kääntyneen Raksilasta Sarkkirantaan.