Mitä ottelu kertoi Kiteestä?

Kiteen pelissä oli ensimmäisellä jaksolla paljon hyvää ja positiivista, olkoonkin, ettei Siilinjärvi ole kaikista paras mittari Kiteen tekemiselle. Kärki kulki ja mikä erityisen ilahduttavaa Kiteen kannalta, alkukaudella kohmeessa ollut Elmeri Purmonen pelasi tutulla tasollaan. Purmonen meni yhdeksällä yrittämisellä illan aikana kahdeksan kertaa kentälle. Se on sitä, mitä Purmoselta on totuttu odottamaan.

Myös Kiteen lyöntipeli oli uomissaan ensimmäisellä jaksolla. Neljä kunnaria ja yhteensä 14 juoksua, joista osa todella hyvillä lyönneillä, oli sitä, mitä Kiteen pitääkin tehdä Siilinjärven tasoista joukkuetta vastaan.

Mutta sitten tuli se iso mutta.

Kiteen sisäpeli meni toisella jaksolla tukkoon. Ulkopeli kesti kaksi ensimmäistä vuoroparia, mutta kolmannella tulppa irtosi ja Kiteen ulkokentästä lyötiin yhdessä vuoroparissa kuusi juoksua.

Niin voi pesäpallo-ottelussa käydä – varsinkin tällaisilla keleillä, joissa pesäpalloa on alkukausi pelattu. Kentät ovat kuivia ja kimmoisia, ja pallot kuumia, mutta Kiteen kannalta varsinainen murhe ja huolenaihe oli kuitenkin sisäpelin sakkaaminen toisella jaksolla. Kuten ensimmäisen jakso osoitti, Kitee olisi voinut ajaa Siilinjärven viiden juoksun johdon kahdessa jäljellä olleessa vuoroparissa kiinni, mutta Kitee ei pystynyt kunnolla edes aloittamaan takaa-ajoa. Yksi kavennusjuoksu 1-6-tilanteessa oli laiha lohtu.

Jos Kitee aikoo tosissaan tavoitella unelmiaan, sen ei yksinkertaisesti ole vara menettää tällaisia otteluita. Kysymys ei niinkään ollut tämän illan yhdestä pisteestä, vaan siitä, että jos se ei pysty pitämään tällaista ottelua otteessaan Siilinjärveä vastaan, miten se pystyy pitämään otteensa silloin, kun vastaan tulee oikeasti kovia joukkueita. Nuoruuden piikkiin voidaan panna monia asioita, mutta jossain rajat tulevat vastaan myös nuorella joukkueella.

Toinen huolenaihe on Kiteen takakenttä. Torstaina se ei ollut syy tappioon, mutta kylmä fakta on, että pelinjohtaja Petri Tuuvan on pakko siirtää Samu-Kalle Varonen johtavaksi ja hakevaksi koppariksi. Nyt takakentällä pelaa kaksi nuorta ”kakkoskopparia”, Lassi Vasarainen ja Miika Timonen. Kun vastaan tulee kärkijoukkueet, ne repivät Kiteen takakentän hajalle, kuten Vimpelissä nähtiin.

Toki loukkaantumiset tekevät kipeää Kiteelle, mutta Varosen peluuttaminen polttolinjassa on karkea arviointivirhe Tuuvalta.

Mitä ottelu kertoi Siilinjärvestä?

Siilinjärven ulkopeliä ei voi parhaalla tahdollakaan pitää kaksisena. Vaikka ensimmäisen jakson 14 juoksussa olikin turhaa ilmaa, todellisuudessa SiiPen ulkokenttä vuotaa liikaa ja ulkokentän puutteita ei ole helppo korjata.

Mutta sisäpeli on eri asia. Upea 2–0-voitto Kouvolasta Mantulla ja nyt toisen jakson 6–2-voitto murheellisen ensimmäisen jakson jälkeen oli kova suoritus Siilinjärveltä.

Tässä kohtaa pitää antaa tunnustus myös pelinjohtaja Riku Toloselle. Toisen jakson 2–1-johtojuoksu merkatulla välilyönnillä oli hyvä ja rohkea otto Toloselta, sillä lyönti oli  Jiri Pippola viimeinen lyönti. Sen jälkeen Toni Toivanen löi läpi ja SiiPe johtikin jo 4–1.

Juuri tällä tavalla SiiPen pitääkin pelata – rohkeasti ja yllättävästi. Prosenttipesäpallolla SiiPen tasoinen joukkue ei juuri pisteitä saalista.

Extrahavainto

Kitee matkustaa Siilinjärven vieraaksi sunnuntaina Mantulle. Ottelu on mielenkiintoinen testi molemmille joukkueille. Kiteen on pakko ottaa kolmen pisteen voittoja Siilinjärven tasoiselta joukkueelta tai muuten sen haaveet 5–6 joukkoon murtautumisesta alkaa murentua.

Ottelu on hyvä testi myös SiiPelle. Alla on makea voitto Kouvolasta ja arvokas piste Kiteeltä. Voitto sunnuntaina olisi joukkueelta kova temppu ja valaisi uskoa siihen, että Mantulla pelattaisiin Superin myös ensi kaudella. SiiPe ei ymmärrettävästi ole vielä kuivilla, mutta sen kauden avaus on ollut odotettua parempi.