Kiteen tarinassa on parasta, että se näyttää hyvän valmennuksen ja pelinjohdon arvon
Kiteen Pallon pelilliset käyrät ovat kääntyneet nousuun kahden viimeisen vuoden aikana. Syyt siihen ovat selvät.

Kiteen Pallon ensi kautta arvioitaessa on katsottava taakse päin – siihen, mitä Kiteellä on tapahtunut kahden viimeisen kauden aikana Sami Partasen hypättyä kesken kauden 2023 Kiteen pelinjohtajaksi.
Partanen ei ole kääntänyt laivaa yksin. Kääntämisessä on ollut mukana seurajohto ja Vuoden valmennustiiminä kauden päätösristeilyllä palkittu koko valmennuskoneisto. Partasen rooli on ollut kuitenkin keskeinen.
Ensimmäinen iso muutos on tapahtunut ulkopelissä.
Kitee on perinteisesti ollut dna:ltaan vahva ulkopelijoukkue, mutta kesällä 2023 Kiteen ulkokentästä lyötiin 28 runkosarjan ottelussa 218 juoksua eli 7,8 juoksua ottelua kohden.
Sen jälkeen lukema on pudonnut dramaattisesti ja tällä kaudella Kitee antoi koko sarjassa kolmanneksi vähiten juoksuja: 153 33 runkosarjan ottelussa. Ottelukohtainen annettujen juoksujen määrä oli vain 4,6 eli pudotusta kahden vuoden takaiseen lukemaan oli peräti 3,2 juoksua per ottelu.
***
Syyt ulkopelin dramaattiseen parantumiseen ovat selkeät.
Kitee hankki täksi kaudeksi lukkariksi Rasmus Surakan Imatralta. Surakka pääsi tai joutui Kiteellä uudenlaiseen valmennusmyllyyn, minkä seurauksena Surakan fysiikka ja samalla hänen kokonaisvaltainen lukkaripelinsä ottivat huiman kehitysaskeleen.
Surakka on isokokoinen lukkari, mutta korvaa pikkumiesten saaman edun erikoisella ja muista poikkeavalla syöttötyylillä, vaihtelevilla syötönkorkeuksilla, tilanteiden mukana jatkuvasti muuttuvalla rytmittämisellä ja kovapäisyydellä.
Surakka oli yksi kesän suurista kehitystarinoista ja nousi lukkareiden keskimassasta korkeimpaan aateliin. Hyvä tunnustus Surakan kehittymisestä oli hänen valintansa Itä-Länteen.
Kitee on pystynyt kehittämään myös muita ulkopelin osa-alueitaan.
Juho Keinäsen lupaava urakaari katkesi Sotkamossa, mutta hän on löytänyt Kiteellä jälleen vanhan kehitysuransa ja pelasi erinomaisen kauden Kiteen etukentällä ja takatilanteiden tappina. Topias Kaksonen on ottanut toisen etukenttäpaikan itselleen ja muodostaa toimivan parin Keinäsen kanssa.
Myös polttolinja on vahvistunut. Tämän kauden sensaatio oli vasta 17-vuotias Sulo-Veikko Varonen, jonka Partanen heitti saman tien suureen rooliin etulukijaksi ja syvän pussin pelaajaksi. Varonen pelasi ulkona loistokauden.
Kiteellä on myös yksi valtakunnan parhaista kulmapelaajista, Anttoni Jakobsson. Jakobssonilla on hyvä käsi ja nopea heittoliike ja hänen peluuttamisensa heittäjänä molemmissa kulmissa on looginen veto. Aku Kettunen täyttää myös kaikki kriteerit takalukijana ja kolmospolttajana, vaikka kärsikin tällä kaudella loukkaantumisista.
Neljännelle linjan paikalle on useampi vaihtoehto. Kasperi Kaksonen on vahvin ehdokas linjaan, mutta Niko Halttunen haastaa ensi kaudella Kaksosen tosissaan taistelussa linjan paikasta. Myös Otto Kauppinen on ehdolla linjaan.
Takakenttä oli pitkään monen muun seuran tavoin Kiteen haavoittuvin ulkokentän osa, mutta tasokas valmennus on tehnyt tehtävänsä myös takakentällä.
Samu-Kalle Varonen pelasi uransa parhaan kauden niin sisällä kuin ulkonakin ja kuuluu jo valtakunnan kopparieliittiin. Myös Lassi Vasaraisen otteisiin on tullut Partasen valmennuksessa lisää varmuutta. Muutenkin takakentän yltiöpäiset riskit ja läpilyönnit on saatu karsittua lähes kokonaan.
Tulevina vuosina on mielenkiintoista seurata, millaisen haasteen 17-vuotias Elmo Partanen heittää Vasaraiselle toisena kopparina.
***
Toinen iso kehitys on tapahtunut sisäpelissä ja etenkin kakkosvaihdon purkamisessa ja kotiutuksissa.
Kiteen tärkeimmistä kakkosvaihdon purkajista pomppukone Kettunen purki kakkosvaihdon yli 70 prosentin tehoilla, Samu-Kalle Varonen ja Jiri Pippola yli 60 prosentin tehoilla ja Keinänen 58,9 prosentin tehoilla. Varosen, Keinäsen ja Pippolan vaarallisuutta lisäsi se, että he hakivat rohkeasti myös läpilyöntejä jo kakkosvaihdossa – ja myös onnistuivat niissä.
Kiteen kannattaa jatkossakin pitää kiinni rohkeasta ja röyhkeästä peluuttamisesta kakkosvaihdon purkamisessa.
Myös kotiutuksissa Kitee otti ison harppauksen ylöspäin. Kun vielä kaksi vuotta sitten kotiutukset olivat lähes yksinomaan Pippolan varassa, tällä kaudella Samu-Kalle Varonen ja Keinänen löivät yhteensä 56 juoksua yli 55 prosentin tehoilla.
Ensi kaudella Kiteen kotiutusosasto vahvistuu entisestään, kun Rantakentän kalustoon liittyy ikivimpeliläinen Janne Mäkelä. Mäkelä sopii hyvin säestävän jokerin rooliin ja häneltä löytyy myös vaarallinen lyöntivalikoima kakkosvaihtoon.
***
Kolmas ja koko Kiteen viimeisen kahden kauden kehittymisen yhteen sitova vahvuustekijä on ymmärrettävästi Sami Partanen. Partanen on pystynyt hyödyntämään pitkän peliuransa opit ja kokemukset niin pelinjohtajana kuin valmentajana.
Partasen rohkeaa peluuttamista ei tarvitsee enää esitellä, se on tuttu käsite jo muuallakin. Valmennuksen vahvuudesta ja kovasta vaatimustasosta kertoo vahvinta kieltä se, kuinka monet pelaajat ovat kahden viime vuoden aikana kehittyneet ja miten Kiteen pelaaminen on kehittynyt Partasen aikana.
Kiteellä puhuttiin muutama vuosi takaperin suureen ääneen finaalipaikasta ja ties mistä, mutta nyt järki ja maltti ovat palanneet puheisiin. Ja hyvä niin. Myös ensi kaudella tärkein mittari Kiteelle on se, miten paljon sen pelaaminen kehittyy ja miten pelaajat kehittyvät.
Partanen on ajanut rohkeasti sisään Kiteen omia junioreita ja nuoret pelaajat kehittyvät lähtökohtaisesti muutenkin. Kysymys on pikemminkin siitä, millä vauhdilla ja miten, ja miten paljon he saavat vastuuta. Sulo-Veikko Varonen on erinomainen esimerkki, mitä nuoren pelaajan vastuu ja kehittyminen voivat tarkoittaa parhaimmillaan.
Toinen haaste on se, miten Partanen saa kehitettyä hieman vanhempia pelaajia. Keinäsen ura on kääntynyt Kiteellä uuteen nousuun, Samu-Kalle Varonen otti viimein odotetun loikan huippupelaajaksi ja Surakan kehitysloikan suuruus on ollut monelle yllätys.
Nyt kysytään, miten paljon Kitee pystyy puristamaan vielä lisää potentiaalia irti esimerkiksi Vasaraisesta, Kaksosen veljeksistä tai mainioita otteita kesällä väläytelleestä Halttusesta.
***
Pelillisesti Kiteen suurin haaste on ensi kaudella kärkimiespeli. Kauppinen on yhdessä Elmeri Purmosen kanssa Superin paras etenijäjokeri, mutta jos ja kun Kauppinen pelaa jokerina, silloin Kiteeltä puuttuu luontainen kärkipelaaja.
Nyt Partanen peluutti paljon kärkenä Sulo-Veikko Varosta. Varonen on nopea etenijä, mutta hänen luontainen roolinsa olisi pelata kakkosena, jossa roolissa hän on pelannut koko uransa. Kasperi Kaksosella on myös aineksia kehittyä kärkimieheksi, mutta hänelläkin on hyväksi kärkimieheksi matkaa.
Partanen tietää ja tunnistaa kärkimiespeliin liittyvät haasteet ja on mielenkiintoista katsoa, joko Partanen vilauttaa TalviSuperissa sitä, miten hän aikoo yhtälön ratkaista.
***
Kitee kuuluu ensi kaudella joka tapauksessa Mansen, Sotkamon ja Kouvolan jälkeiseen ryhmään.
Tämä kausi osoitti, että vaikka Kiteen sijoitus runkosarjassa pysyikin edellisvuoteen verrattuna samana (7:s), pelillinen etumatka kärkiseuroihin oli selvästi kaventunut.
Kitee kaatoi esimerkiksi puolivälierissä Sotkamon kahdesti raivoisan kotiyleisönsä edessä. Nyt sen rahkeet eivät vielä riittäneet viidennen ja ratkaisevan pelin voittamiseen Sotkamossa, mutta vuorenhuippu lähenee koko ajan. Runkosarjan sijoituksen nostaminen jo 2-3 pykälällä olisi kova temppu, sillä silloin puolivälierissä ei tulisi vastaan vielä Superin raskain laivasto.

			



