Koskenkorvan voima ei ole ollut prosenteissa, vaan wateissa
Koskenkorva on piirtänyt pysyvän puumerkkinsä pesäpallon historiaan.
Koskenkorvan Urheilijat on yksi pesäpallokartan kummajaisuuksista.
Koskenkorva ei ole kaupunki, ei edes kunta. Se on reilun 2000 asukkaan kylä Ilmajoella. Pieni taajama, jossa sijaitsevat Koskenkorvan tehtaat ja josta on matkaa Ilmajoen keskustaan reilut kahdeksan kilometriä.
Koskenkorva pelasi pitkään Suomensarjassa ja maakuntasarjassa, kunnes se pääsi 1980-luvun lopulla maistamaan Ykköspesistä. Paikka Ykköspesiksessä vakiintui 90-luvulla, jolloin se jätti lopullisesti varjoonsa maineikkaan Ilmajoen Kisailijat.
Superiin Kossu nousi syksyllä 1998 ja se on pelannut siitä lähtien yhtäjaksoisesti Superissa. Varsinkin 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmenen oli Kossun suuruuden aikaa. Se nousi lakeuden mahtiseuraksi ja kolkutteli jatkuvasti kärjen portteja. Muistona noilta vuosilta on kaksi SM-pronssia, 2003 ja 2007.
Vaikka Kossu voitti vain kaksi mitalia, sen menestys oli tasaista. Kossu jäi vuosien 1999-2018 välisenä aikana vain kolmesti pudotuspelien ulkopuolelle. Viimeiset kolme kautta ovat sen sijaan olleet haastavampia, eikä Kossua ole nähty tänä aikana kertaakaan pudotuspeleissä.
Koskenkorvan Urheilijoiden tarina pesäpallossa tiivistyy pitkälti yhteen mieheen, Antti Alhoon. Ilmajoen Sähkökojeen perustajalla oli pesäpallon muotoinen sydän, joka alkoi sykkiä aikoinaan Koskenkorvan Urheilijoille. Kossu nousi hänen ohjissaan Superiin ja Alho rakennutti seuralle jopa oman pesäpallostadionin.
Alho oli seurajohtajana oman tiensä kulkija, joka oli monessa käänteessä Pesäpalloliiton valtaapitäville punainen vaate. Änkyränäkin häntä jotkut pitivät. Hänessä oli paljon samaa kuin Kempeleen Kirin managerissa Sami Salorannassa, joka on viimeisiä suuria oman tiensä kulkijoita nykypesäpallossa.
Alhon aikana kaikki rullasi kentällä kitkatta. Kossu sai houkuteltua riveihinsä kovan luokan pelimiehiä, sillä Alho maksoi heille kilpailukykyisiä palkkioita ja mikä vielä tärkeämpää, hänen sanaansa saattoi luottaa. Mitä Alho lupasi, siitä hän piti kiinni.
Alho vetäytyi Kossun hallinnosta vuonna 2016 ja menehtyi seuraavana vuonna sairauskohtaukseen 70-vuotiaana. Alhon jättämää valtavaa aukkoa on ollut mahdoton täyttää, mutta Kossu on silti säilyttänyt paikkansa Superissa ja oli vielä kaudella 2018 runkosarjassa viides.
Koskenkorvan kaikkien aikojen pelaajat
1. Jukka Latvala
Koskenkorvan Urheilijoiden shamaanimainen henki ja sielu kentällä. Pelasi Kossun Superpesis-joukkueessa vuodesta 1999 lähtien 12 vuotta ja oli keskeinen kulmakivi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen menestystä. Ulkona all-round-pelaaja, joka pystyi pelaamaan etukentällä ja linjassa paikkaa kuin paikkaa. Sisällä kotiuttaja. On Kossun kaikkien aikojen lyöjätilaston kakkonen yli 400 lyödyllä juoksullaan. Palasi Suomen kierroksensa jälkeen takaisin Kossuun, jossa päätti peliuransa 2017. Toiminut Kossussa myös pelinjohtajana ja lukuisissa muissa tehtävissä.
2. Jere Dahlström
Pesäpallon kaikkien aikojen lyöjätilaston ykkönen, joka on pelannut uransa parhaat vuodet Koskenkorvalla. Vaasan Mailan kasvatti siirtyi Kankaanpään ja Seinäjoen kautta Koskenkorvalle 2005. Voitti ensimmäisen neljän vuoden aikana Kossussa Superin lyöjäkuninkuuden kahdesti ja oli kerran lyöjätilaston kakkonen ja kerran kolmas. Palasi vuosiksi 2013-2017 takaisin Kossuun ja kolmannen kerran viime kesänä. Lyönyt Kossussa pelatessaan yli 700 juoksua.
3. Veli-Pekka Yli-Hirvelä
Seinäjoen Maila-Jussien kasvatti, jonka henkinen koti on aina ollut Kossussa. Siirtyi Kossuun 2006 ja Velpellä alkaa nyt 15. kausi härkäpaidassa. Kävi Kossu-vuosiensa aikana maistamassa menoa JymyJusseissa ja viime kaudella Vimpelissä. Aliarvostettu suurpelaaja. Oli alkuun ykkönen, mutta vakiinnutti sitten paikkansa kakkosena ja erinomaisena ykkösvaihdon purkajana. Pelannut uransa hurjalla 69 prosentin onnistumisprosentilla. Ollut ulkona vuosikausia yksi Superin parhaista koppareista.
4. Janne Rauhala
Todellinen ikikossu. Kossun oma kasvatti, joka nousi KoU:n edustusjoukkueeseen 16-vuotiaana 1992. Kohahdutti pesäpallopiirejä siirtymällä syksyllä 1996 Kiteelle, jossa voitti seuraavana vuonna SM-hopeaa. Palasi kuitenkin takaisin Kossuun, jossa pelasi muutamia yksittäisiä pistovuosia lukuun ottamatta yhteensä eri 20 kaudella. Härkämäinen etenijä, hyvä numero 2. Ulkona perusvarma linjan pelaaja.
5. Tommi Murto
Murto mielletään kasvattajaseuransa Alajärven Ankkureiden mieheksi, mutta pelasi uransa parhaat vuodet Koskenkorvalla. Armottoman hyvä pomputtaja ja vaihtaja, ulkona parhaimmillaan kakkosvahtina. Pelasi Kossussa yhteensä viisi kautta, jona aikana oli kolmesti kärkilyöntitilaston TOP3:ssa ja voitti sen 2003. Pelasi urallaan 10 Itä-Länttä, joista viisi Kossun pelaajana.
6. Juha Suorauha
Kyrön Voiman kasvatti ja yksi Kossun 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen avainpelaajia. Valittiin Vuoden tulokkaaksi Superissa 1999 ja pelasi Kossussa pelaamiensa kahdeksan kauden aikana neljästi Itä-Länteen. Erinomainen koppari, sisällä laatuluokan pomppuvaihtaja.
7. Tuomas Tuohisaari
Koskenkorvan Urheilijoiden oma kasvatti, joka on pelannut koko uransa kahden edelliskauden Manse-keikkaa ja yhtä Köyliön Lallin visiittiä Kossussa. Debytoi Kossun kakkosjoukkueessa suomensarjassa jo 14-vuotiaana 2006. Nousi Superin miehistöön 2010 ja oli 2010-luvulla yksi joukkueen runkopelaajista. Ulkona linjan pelaaja, hyvä kolmospolttaja ja etulukija. Pelannut sisällä yleensä kakkoskärjen veturina. Tulevalla kaudella sisäpelin rooli kasvaa.
8. Markus Kettunen
Mielletään Seinäjoen Maila-Jussien mieheksi, mutta pelasi Murron tavoin uransa parhaat vuodet Kossussa. Muodosti Kossun kaikkien aikojen kärjen yhdessä Teemu Haatajan ja Murron kanssa. Oli eriomainen kärki, joka meni kentälle yli 80 prosentilla. Voitti Superin etenijätilaston kahdesti, joista toisen Kossussa 2002. Kauhajoen Karhujen kasvatti.
9. Jussi Ala-Nikkola
Ala-Nikkolan kuuluisan pesäpallosuvun lipunkantaja isänsä Masan ja setänsä Jussin jälkeen. Ilmajoen Kisailijoiden kasvatti, mutta juurtui peruskossulaiseksi. Oli Kossun lukkari Superpesis-vuosien alkutaipaleella. Siirtyi myöhemmin polttolinjaan, pystyi pelaamaan myös etukentällä. Sisällä parhaimmillaan kotiuttaja.
10. Toni Ranta
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen takuuvarmoja peruskiviä. Pelasi Kossussa 12 kautta, joiden välissä piipahti kaksi kautta Vimpelissä. Erinomainen sieppari. Sisällä hyvä etenijä ja ykkösvaihdon purkaja. Oli parhaimmillaan Superin etenijätilastossa kahdeksas (2007). Edustaa Vaasa-Vähäkyrö-Kurikka -suunnan pelaajavirtaa Kossuun.