Vimpeli kävi hakemassa runkosarjan sijoitusten kannalta tärkeän 2-0 (7-2, 4-1) -vierasvoiton Kouvolasta. Pekka, sanoit jo ottelun aikana, että jotenkin erikoinen ottelu. Mitä tarkoitit?

Ottelu jätti jotenkin erikoisen maun Kouvolasta. Aivan, kuten Kouvola ei olisi pelannut tosissaan missään vaiheessa ottelua. Ymmärrän toki, että jos Matti Saukko ja Toni Kohonen puuttuivat kokoonpanosta jonkun pätevän syyn takia tai jopa siksi, että heitä haluttiin säästää esimerkiksi varotoimenpiteenä, mutta Kouvola teki silti sisäpelissään monia sellaisia ratkaisuja, joita on vaikea pelillisesti perustella.

Mitä tarkoitat?

Kouvolan ykköskärki oli ottelussa suurissa vaikeuksissa, mutta ei sen tilannetta helpottanut yhtään se, että Juho Hacklinia käytettiin mieluummin kakkoskärjen tilanteiden tekijänä. Kouvolan yksi ongelma muihin kärkijoukkueisiin verrattuna on se, että sillä ei ole samalla tavalla huippukotiuttajia, kuten muilla kärkijoukkueille. Ja sitten kun yhdellä näistä pääkotiuttajista, Matti Latvalalle, olisi ollut mahdollisuus saada takatilanne panemalla Hacklin purkamaan kakkosvaihtoa, niin kakkosvaihtoa pantiinkin purkamaan Latvala. Muutenkin Kouvolan ja Iiro Haimin ratkaisut kielivät siitä, että nyt haettiin jotain muuta kuin sitä, että olisi pelattu täydellä kaasulla. Ulkopeli oli kyllä vahvaa, mutta sisäpeli oli hieman erikoista.

Näetkö mitään, mikä tässä voisi olla Kouvolan logiikka?

En. Jos Kouvola olisi voittanut ottelun, se olisi todennäköisesti välttänyt runkosarjassa neljänneksi sijoittumisen ja Vimpelistä olisi tullut vastaavasti vahvin ehdokas runkosarjan neloseksi. Joensuu ei toki ole pelannut mitään loistokautta, mutta onhan se näistä neljän kärkijoukkueen tulevista puolivälierävastustajista ylivoimaisesti vaikein.

JoMa on edelleen laatujoukkue, varsinkin ulkona, ja jos he saavat Petri Pennasen johdolla ratkaistua runkosarjan loppumetreillä ykköskärjen vaihtotilannepelaamiseen liittyvät ongelmat, niin en minä ainakaan ehdoin tahdoin haluaisi Joensuuta vastustajaksi, kuten nyt uhkaa Kouvolalle käydä. Ja olihan tässä panoksena myös välierien kotietu, mutta kuten sanoin, jotenkin Kouvolan pelaaminen oli erikoista.

Ehkä heillä on joku elämään suurempi ajatus tai sitten heidän itseluottamuksensa on niin korkealla tasolla, että heidän on omasta mielestään turha pohtia tulevia vastustajia – ja onhan sekin vielä totta, että vaikka tässä voidaan laskea näitä loppuja otteluita miten päin tahansa, niin ei näitä kärkijoukkueiden sijoituksia ole vielä kiveen hakattu.

Mitä ottelu kertoi Vimpelistä?

Vimpelin pelaamisen voisi tiivistää siihen, että kun se saa sisäpelinsä rullaamaan, niin on se hurjan lyöntivoimainen joukkue. Lyöjäjokeri Janne Mäkelä on tällä hetkellä aivan liekeissä ja Kouvolaa vastaan sieltä nosti taas uusi lyöjä kätensä, Lauri Vihriälä. Kouvolan ulkokenttä pelasi hyvän ottelun Janne Kivipellon johdolla, mutta Vimpelin kotiutuslyönnit olivat hyviä, osin jopa vastustamattomia lyöntejä, Ja kun tuohon pakkaan saadaan vielä mukaan Mikko Kanala, niin pelinjohtaja Tomi Niskasella riittää raapimista sen suhteen, miten se rakentaa pelaavan kokoonpanon. Toki Niskanen varmaankin lähtee miettimään kokoonpanoa ulkopelin kautta, mutta sisäpelissä häneltä ei vaihtoehdot eivät lopu.

Reilu viikko pudotuspelien alkuun. Miten valmiit joukkueita Kouvola ja Vimpeli ovat pudotuspeleihin?

Molemmat ovat valmiita. Kun Kouvola saa Saukon takaisin kakkoseksi ja Hacklin pannaan junttaamaan Tommi Mäentaustan ja Saukon jälkeen takatilanne, niin Kouvolan kärki riittää minne tahansa. Samoin ulkopeli kestää kyllä mitaleista taistelemisen. Suurin haaste on edelleen kotiuttaminen. Kouvolalla on kolme numerolla lyövää kotiuttajaa, Latvala, Kivipelto ja Kohonen ja sitten lyöjäjokeri Ossi Meriläinen, ja vaikka mukaan laskettaisiin vielä Hacklinkin, niin totuus on, ettei Kouvolalla ole samanlaisia huippukotiuttajia kuin muilla kärkiseuroilla. Silloin kaikki tiivistyy siihen, saako ulkokenttä pidettyä juoksumäärät pieninä ja luotua sitä kautta Kouvolalle sauman voittaa tiukkoja otteluita.

Vimpeli on myös valmis. Suurin kysymysmerkki on edelleen Perttu Ruuskan lukkaripeli, mutta muilta osin Vimpeli on valmis pelaamaan mistä tahansa. Mikko Kanala olisi tietenkin kova lisä joukkueeseen ja ilmeisesti Kanala on palaamassa kehiin, mutta Vimpeli on varsinkin kotikentällään edelleen huippuvahva ja ilman muuta jopa potentiaalinen mestarijoukkue.