Krista Tervon moukarissa on sensaation ainekset – Wilma Murto kiinni pistesijassa
Krista Tervo ja Wilma Murto ovat päivän suuret suomalaisnimet yleisurheilun MM-kisoissa. Tervolla varsinkin on jopa mitalisauma.
Yleisurheilun MM-kisat: Päivä 3 – 17.7.2022
Suomalaiset
MM-kisojen kolmas päivä on toistaiseksi kisojen kihelmöivin päivä suomalaisittain, sillä vuorossa on naisten moukarin ja seipään finaalit.
Moukarissa toiveet kasvoivat entisestään, kun Krista Tervo heitti karsinnoissa komeasti 73,83 ja ylitti samalla karsintarajan. Tervon tulos oli karsintojenkolmanneksi paras. USA:n Janaa Kassanavoidin moukari lensi lukemiin 74,46 ja Brooke Andersenin 74,37. Andersen on maailmantilaston tämän kauden ykkönen tuloksella 79.02 ja Kassanavoid kakkonen tasan 78 metrin siivullaan.
Andersenin ja Kassanavoidin tulokset kertovat pelin hengen. Jos amerikkalaiskaksikko ja 77,67 kesäkuussa heittänyt Kanadan Camryn Rogers pystyvät sunnuntain finaalissa hätyyttelemään kauden parhaita tuloksiaan, silloin Tervo taistelee pistesijoista. Moukari on kuitenkin äärimmäisen herkkä laji, joten varsinkin mitaleille Tervo voi onnistuessaan nousta jopa mukaan mitalitaisteluun.
Tervo heitti maaliskuussa Suomen ennätyksen 74,40 ja jos sunnuntain finaalissa moukari lentää samoille nurkille tai jopa pidemmälle, mitali ei ole mahdoton.
Silja Kosonen ei ylittänyt moukarin karsintarajaa, mutta oli 72,15 metrin siivullaan karsinnan seitsemänneksi paras heittäjä. Kososen ennätys on viime vuodelta, 73,43, joten jos Kosonen pystyisi parantamaan ennätystään, hänkään ei ole mahdottoman kaukana mitalitaistelusta.
Moukarin finaali alkaa Suomen aikaa kello 21.35.
Toinen huippumielenkiintoinen laji on seipään finaali, jossa Wilma Murto lähtee taistelemaan pistesijoista. Murron paras noteeraus tänä vuonna on hallissa hypätty 460. Ulkona paras tulos tällä kaudella on toistaiseksi 450, jota hän sivusi myös karsinnassa.
Murto hyppäsi viime vuonna Suomen ennätyksen 472 ja kaikki näytti kypsyvän MM-kesää kohti lupaavasti. Murron jalkapöytään tuli kuitenkin tammikuussa murtuma ja hän joutui keskeyttämään hallikautensa. Kuntokäyrä on nyt selvästi nousussa ja Murrolla on kaikki edellytykset tehdä kauden parhaansa. Mitaleille asti sekään tuskin riittää, mutta pistesija on Murron kätten ulottuvilla. Sekin olisi kova saavutus talven takaiskujen jälkeen.
Maailman tämän kauden kärkitulosta pitää hallussaan Yhdysvaltainen Sandi Morris, joka ylitti juhannuksena samaisella Haywardin Filedin stadionilla 482. Hän on myös sunnuntaisen finaalin suurin ennakkosuosikki.
Seipään finaali alkaa maanantain vastaisena yönä kello 3.25.
Kuka on kaikkien aikojen paras suomalainen naissprintteri?
Kolmannen kisapäivän huipentaa naisten 100 metrin finaali – mutta kuka on kaikkien aikojen paras suomalainen naissprintteri.
Mona-Lisa Pursiainen on edelleen 200 metrin SE-nainen. (@ Helge Heinonen / Museovirasto)
1. Mona-Lisa Pursiainen
Pursiainen oli valtansa huipulla yksi maailman parhaista sprinttereistä. Hänen paras vuotensa sattui vuoteen 1973, jolloin ei järjestetty olympialaisia tai EM-kisoja. Moskovan kesäuniversiadeissa Pursiainen oli kuitenkin kisojen kuningatar voittamalla sekä 100 ja 200 metriä.
Hänen 200 metrin voittoaikansa, 22,39, oli vain yhden sadasosan heikompi kuin Maria Stecherin silloinen maailmanennätys. Aika on vieläkin ylivoimainen Suomen ennätys.
Pursiainen juoksi samana vuonna 100 metrin ennätyksekseen 11,19, joka jäi silloisesta maailmanennätyksestä vain 12 sadasosaa.
Hänen paras henkilökohtainen sijoituksensa perinteisissä arvokisoissa oli Rooman EM-kisojen 100 metrin kuudes sija.
Pursiainen valittiin vuonna 1973 ensimmäisenä naisena Vuoden urheilijaksi Suomessa. Hän menehtyi vain 49-vuotiaana vuonna 2000.
2. Helinä Marjamaa
Helinä Marjamaa on edelleen ainoa suomalainen pikajuoksija, joka on juossut 100 metrin MM-finaalissa. Marjamaan tähtihetki sattui vuoden 1983 MM-kotikisoissa Helsingissä, jossa hän sijoittui 100 metrin finaalissa kuudenneksi. Vuotta myöhemmin Los Angelesin kesäkisoissa Marjamaa karsiutui 100 metrin olympiafinaalista vain sadasosasekunnin erolla. Marjamaan kesällä 1983 Lahdessa juoksema 100 metrin ennätys, 11,13, on edelleen voimassa oleva Suomen ennätys.
3. Sisko Hanhijoki
Sisko Hanhijoki oli 1990-luvun johtava suomalainen naispikajuoksija. Hän ei selviytynyt koskaan henkilökohtaisilla pikamatkoilla arvokisojen finaaliin, mutta juoksi kolmissa peräkkäisissä arvokisoissa, vuoden 1990 EM-kisoissa, vuoden 1991 MM-kisoissa ja vuoden 1992 olympialaisissa 200 metrin välieriin. Lisäksi hän selviytyi Barcelonan kesäkisoissa myös 100 metrin välieriin. Hanhijoki kruunasi uransa johtamalla Suomen 4×100 metrin viestijoukkueen sensaatiomaisesti vuoden 1993 MM-finaaliin, jossa Suomi sijoittui seitsemänneksi.
Hanhijoen ennätys 100 metrillä oli 11,24 ja 200 metrillä 22,81.
