Katastrofi tai fiasko. Siinä voimakkaita sanoja, jotka monena vuonna aiemmin olisivat saattaneet kuvata arvokisoja, joista maastohiihtäjät tuovat vain yhden mitalin.

Tällä kertaa yhden mitalin suoritus tältä joukkueelta ei ollut katastrofi eikä fiasko. Se oli itse asiassa kovin odotettu lopputulos.

Kerrataanpa. Kerttu Niskanen oli ainut urheilija, jonka mitali vaikutti etukäteen todennäköiseltä. Naisten viestiä pidettiin mahdollisuutena, samoin Iivo Niskanen saattoi vaikeasta kaudesta huolimatta olla jopa potentiaalinen voittaja viidellä kympillä.

Hänenkin mitalinsa tiedettiin olevan tiukassa.

Lopulta mitali tuli miesten viestistä. Se oli hieno venyminen, joka lopulta paikkasi Niskasen perheen hieman odotettua tasapaksumpaa suorittamista pitkillä matkoilla.

Yksi mitali oli todennäköinen lopputulos. Nyt, kun Niskaset tai Krista Pärmäkoski eivät enää venyneet, suomalaisen maastohiihdon taso lävähti karvaalla tavalla koko kansan silmien eteen.

***

Pilkahduksia paremmasta näytti Niko Anttola. Parikymppinen nuorten maailmanmestari esiintyi tyylikkäästi jo 15 kilometrin vapaan kilpailussa ja ankkuroi lopulta Suomelle aikuismaisella esityksellä viestimitalin.

Yksittäisestä pilkahduksesta huolimatta huoli suomalaisesta maastohiihdosta on aiheellinen. Mitalisuosikkien takana suomalaiset ovat todella kaukana maailman kärjestä.

Maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen kertoi päätösmatkan jälkeen Ylelle, kuinka pienestä oli kiinni mitalisyömähampaiden onnistumiset. Liikaa kuulemma Suomessa keskitytään mitaleihin, kun kärjen takana taso on laaja.

Joko Pasanen on lajinsa realiteeteista pahasti ulkona tai hän tuli lasketelleeksi kisojen aikana tutuksi tulleen valkoisen valheen suoraan tv-kameroille. Juuri Niskasten ja Pärmäkosken takana taso on ollut vuosikaudet auttamattoman kapea.

Virhemarginaali käy vuosi vuodelta arvokisoissa pienemmäksi.

***

Päättyneistä kisoista puuttui vielä Venäjä, jonka toki pitääkin sieltä puuttua. Ikävä ei ole. Urheilullisesta vinkkelistä sitä ei kuitenkaan voi jättää huomiotta, kun arvioi suomalaisten suorituksia näistä kisoista ja vertaa niitä aiempiin kisoihin.

Miesten viestin luonnekin olisi voinut olla kovasti erilainen, jos kärjessä Norjan kanssa olisi taistellut toinenkin kivikova joukkue. Myös henkilökohtaisilla matkoilla varsinkin miesten puolella parhaiden suomalaisten ja kärjen väliin olisi ollut tyrkyllä useampikin venäläinen menijä.

Suomen taso on niin kaukana maailman kärjestä, ettei pienintäkään mahdollisuutta esimerkiksi yllätysmitaliin suomalaisen maastohiihdon kärjen takaa ole. Samoin menestysmatkojen valikoima on auttamattoman kapea, kun tulosta tehdäkseen kärkikin tarvitsee perinteisen hiihtotavan kilpailun ja oleellista olisi vielä päästä hiihtämään se väliaikalähdöllä.

Väliaikalähdöt ja perinteinen hiihtotapa vaan tuskin on kansainvälisessä hiihdossa ainakaan lisääntymässä. Suomalaisten vahvuudet ja kansainvälisen huippuhiihdon tulevaisuus ovat menneet eri suuntiin jo vuosien ajan.