Samuel, iso Leijona-päivä. Ensin tuli tieto, ettei Patrik Laine tule MM-kisoihin ja sitten Leijonat hävisi Sveitsille Tampereella Ruotsin EHT-turnauksen avausottelussa 2-3. Pitääkö olla huolissaan?

Aloitetaan ensin tuosta Sveitsi-ottelusta. Vastaus on lyhyt: ei pidä.

Leijonien pelaamisessa ei ollut mitään sellaista, mikä ei toimisi tai mikä ei olisi aikataulussa. Leijonat on ennenkin Jukka Jalosen alaisuudessa hävinnyt höhöpö-otteluita, mutta kun eteen tulee tosipaikka, silloin kaikki on ojennuksessa ja sitten mennään. Pelataan tarkasti ja virheettömästi ja sellaisella asenteella, jolla on voitettu maailmanmestaruus ja olympiakulta. Itse asiassa Leijonat ja osa näistä pelaajista on voittanut viime vuosina Leijonissa niin suuria asioita ja he jopa tietyllä tapaa vaativat sen, että pelataan oikeista panoksista.

Jalosen ajalle on ollut tyypillistä myös se, että peli kehittyy vielä kisojenkin aikana ja kun MM-kaukalossa aletaan lyödä pöytään isoimpia kortteja, Leijonat tulee olemaan vuorenvarmasti vaikeasti voitettava joukkue, jota vastaan on äärimmäisen vaikea tehdä maaleja.

Aiemmin Leijonat hallitsi ja kontrolloi peliä Jalosen aikana kiekolla – myös puolustettaessa –, mutta kuten jo olympialaisissa nähtiin, nyt sitä hallitaan entistä enemmän myös kiekottomana. Peliä ohjataan sellaiseen suuntaan ja sellaisille alueille, joista esimerkiksi maalien tekeminen on vaikeaa ja epätodennäköistä.

Kuinka suuri takaisku Patrik Laineen poisjääminen MM-kisoista on Leijonille?

Totta kai jokainen valmentaja ottaisi joukkueeseensa sellaisen maalintekijän ja täsmäaseen, jollainen Laine on. Vaikka hänen kokonaisvaltaisessa pelaamisessa onkin puutteita, hänellä on ylivertainen ase maalintekijäksi – laukaus. Se on kova, tarkka, arvaamaton ja Laine pystyy laukomaan sen mitä ihmeellisimmistä asennoista. Tällainen täsmäase saattaa hyvinkin merkitä ottelussa kahta maalia ja siksi hän olisi ollut varmasti sellainen ase, jonka Jalonen olisi halunnut nähdä joukkueessa. Jalonen voitti Laineen kanssa nuorten maailmanmestaruuden 2016 ja hän olisi varmaan saanut hänet nivotettua joukkueeseen helposti.

Mutta en usko, että Jalonen on laskenut kovinkaan paljon Laineen tulemisen varaan, sillä hänen tulolleen on ollut kaksi suurta punaista lamppua. Laine on kärsinyt loukkaantumisista ja vaikka hän olisikin toipunut ennen kisoja täyteen pelikuntoon, pelaajat eivät tällaisissa tilanteissa yleensä tule MM-kisoihin. Toinen yhtä suuri punainen lamppu oli se, että Laineella on menossa sopimusneuvottelut, eivätkä pelaajat näissäkään tilanteissa tule MM-kisoihin. Olihan tällä asialla mukava mehustella, mutta en uskonut itse hetkeäkään, että Laine tulisi kisoihin.

Jalonen ei jää myöskään itkemään Laineen perään. Hän on ennenkin menestynyt hieman nimettömimmilläkin joukkueilla. Varmasti hän vielä tarkkailee ja odottaa muutamaa NHL-vahvistusta, mutta en laskisi niidenkään varaan hirveästi. Jalonen on aina korostanut joukkueen yhtenäisyyttä ja kuten esimerkiksi keväällä 2019 nähtiin, joukkue lyötiin varsin varhaisessa vaiheessa pakettiin ja siten joukkueelle taattiin keskittymisrauha ilman ylimääräistä häiriötekijää, tuleeko joukkueeseen vielä joitakin pelaajia ja jos tulee, kuka pakkaa tavaransa.

Jos NHL:stä saataisiin Sebastian Ahon ja Aleksander Barkovin tasoisia vahvistuksia, ne varmasti otettaisiin, mutta vaikka sieltä ei tulisi ketään, Leijonat taistelee tälläkin joukkueella maailmanmestaruudesta. Nykyisistä pelaajista maalinteon vastuu jakautuisi vain Harri Pesosen ja Teemu Hartikaisen kaltaisille muille pelaajille. Kyllä Leijonista ratkaisijoita löytyy.