Leijonien kaikkien aikojen kovimmat saavutukset

1. Vuoden 2019 maailmanmestaruus

Ennen vuoden 2019 MM-kisoja Suomessa oltiin sitä mieltä, ettei Leijonilla ole ollut vuosikausiin näin heikkoa joukkuetta MM-kisoissa. Näkemys oli kuitenkin illuusio. Suomella oli kisoissa vain tuntematon joukkue.

MM-areenalla tuo tuntematon Leijona-joukkue teki Jukka Jalosen johdolla kolme sensaatiota – pelillisen, taktisen ja tuloksellisen.

Jalonen oli laskenut ennen kisoja, ettei Suomi voi voittaa NHL-tähdillä vuorattuja Venäjää, Ruotsia ja Kanadaa maalintekokilpailussa. Maalinestokilpailussa se voisi sen sijaan olla mahdollista. Se tarkoitti sitä, että jos Suomi päästäisi ottelussa maksimissaan 1-2 maalia, se voisi voittaa ottelun myös suuria vastaan.

Jalonen oli hionut Leijonien vanhanaikaisen, ääripuolustamiseen perustuvan pelitavan pitkän leirityksen aikana huippuunsa. Taktinen perusajatus oli yksinkertainen: suljetaan puolustusalueella keskusta ja ohjataan laukaukset laidoille ja siniviivan tuntumaan, joista todennäköisyydet tehdä maaleja ovat dramaattisesti pienemmät kuin parhailla maalintekosekotoreilla.

Jalosen taktiikka toimi ja Bratislavan keväässä tapahtui ihme. Suomi sijoittui alkulohkossa toiseksi, mutta pudotuspeleissä se pisti nippuun ensin Ruotsin ja Venäjän tähtimiehistöt. Loppuottelussa Leijonien hurjaan puolustusmuuriin hakkasi päätään Kanada – ja kaikkien aikojen Leijona-sensaatio oli paketissa.

2. Vuoden 2004 maailmancup

Suomi valmistautui vuoden 2004 maailmancupiin myrskyn keskellä. Jääkiekkoliiton johto oli päättänyt erottaa jo ennen maailmancupin alkua päävalmentaja Raimo Summasen tämän käytöksen vuoksi. Hänet olisi erotettukin jo ennen turnausta, mutta Summasen kakkosvalmentaja Erkka Westerlund kieltäytyi ottamasta pestiä vastaan.

Turnauksen aikana tilanne kärjistyi äärimmilleen, kun Summanen ilmoitti puolustaja Janne Niinimaalle, että tämä seuraisi lopputurnauksen siviilit päällä katsomosta. Niinimaa marssi ulos joukkueesta ja tilanne muuttui kriittiseksi.

Jääkiekkoliitto hälytti jo lakimiehen valmistelemaan Summasen erottamista ennen pudotuspelien avausottelua ottelua Saksaa vastaan. Leijonien kapteenisto päätti kuitenkin Saku Koivun johdolla, että kisat pelataan ensin loppuun Summasen johdolla ja pyykki pestään vastan turnauksen jälkeen.

Kukaan ei odottanut Saksa-voiton jälkeen Pohjois-Amerikkaan matkanneelta Leijona-ryhmältä ihmeitä, mutta Leijonat kaatoi välierissä USA:n 2-1 eikä maailmancupin voittokaan jäänyt kauaksi, sillä Kanada voitti Leijonat hyytävän trillerin päätteeksi 3-2.

Maailmancupin hopea ei kuitenkaan pelastanut Summasta, joka sai reilua kuukautta myöhemmin potkut, vaikka Jääkiekkoliitto neuvottelikin näennäisesti hänen kanssaan.

3. Naganon olympiapronssi 1998

Jääkiekkomaailma oli ladannut Naganon olympialaisiin suuret odotukset, sillä kisoissa olivat mukana ensimmäistä kertaa NHL-ammattilaiset. Leijonat ei loistanut vielä alkulohkossa, mutta pudotuspelien avauskierroksen 2-1-voitto Ruotsista ja olympiakullasta unelmoineen Tre Kronorin tähtisikermän lähettäminen kotiin kesken kisojen oli yksi ikimuistoisin nautinnon hetki suomalaisen jääkiekon historiassa. Loppuotteluun asti Suomi ei päässyt, mutta pronssipelissä Leijonat kaatoi itsensä Kanadan.

4. Vuoden 2022 maailmanmestaruus

Vuoden 2022 MM-kotikisoissa Suomelta osattiin jo odottaa maailmanmestaruutta, olihan Jukka Jalosen Leijona-miehistö voittanut kahta kuukautta aiemmin olympiakultaa Pekingissä.

Leijonat vastasi Tampereen keväässä suomalaisen jääkiekkokansan huutoon ja kruunasi turnauksen kaatamalla loppuottelussa Kanadan Sakari Mannisen jatkoaikamaalilla. Samalla pyyhkiytyivät pois aiempien kotikisojen katkerat pettymykset.

5. Vuoden 2011 maailmanmestaruus

Suomi lähti kevään 2011 MM-kisoihin ristiriitaisista asetelmista. Vancouverin olympialaisten jälkeen Jukka Jalosen ja Meidän pelin asema NHL-pelaajien keskuudessa ei ollut mitenkään vahvalla pohjalla. MM-joukkueessa oli Mikko Koivun ja Tuomo Ruudun johdolla NHL-kokemusta sekä ihmepoika nimeltä Mikael Granlund, mutta vastassa oli kivikovia NHL- ja KHL-pelaajien ryydittämiä ryhmiä.

Jalonen sai Bratislavassa Leijonat sitoutumaan pelitapaansa  ja Suomen pelillinen käyrä nousi koko ajan kisojen edetessä. Ensimmäisen shokin Suomi aiheutti välierissä, kun Mikael Granlundin legendaarinen ilmaveivimaali siivitti Suomen 3-0-voittoon kisojen suursuosikista Venäjästä. Finaalissa vastaan tuli iki-ihana Ruotsi, jota Leijonat kylvetti sensaatiomaisesti maalein 6-1 – ja Leijonien toinen ja  Jalosen ensimmäinen maailmanmestaruus oli sinetöity.

6. Pekingin olympiakulta 2022

Olympiakulta on aina olympiakulta, varsinkin ensimmäinen. Sen makeutta ei vähennä se, että NHL-pelaajat eivät osallistuneet kisoihin.

Leijonat lähti Pekingiin yhtenä suosikeista, eikä Jukka Jalosen miehistö pettänyt odotuksia. Suomi kulki kisoissa voitosta voittoon. Loppuottelussa kaatui Venäjä.

Puolustuksessa tahtipuikkoa heilutti Mikko Lehtonen ja hyökkäystehoista vastasi kaksikko Sakari Manninen ja Teemu Hartikainen.

7. Vuoden 1995 maailmanmestaruus

Suomen jääkiekon nostalgisin ja ikimuistoisin kevät elettiin huhti-toukokuussa 1995 Tukholmassa. Curt Lindströmin Leijonat oli antanut myrskyvaroituksen jo Lillehammerin talviolympialaisissa vuotta aiemmin, mutta todellinen täysosuma jysähti Globenin keväässä, kun Suomi viimein voitti himoitsemansa maailmanmestaruuden. Maailmanmestaruuden makeutta lisäsi se, että finaali kaatui Ruotsi kotiyleisön silmien edessä 4-1.

Urheilullisesti kisat olivat kuitenkin NHL:n työsulun vuoksi välikisat, sillä myöhässä alkanut NHL:n runkosarja päättyi vasta 3. toukokuuta eli neljä päivää ennen MM-kisojen loppuottelua. Suomalaisten hillitöntä juhlintaa se ei kuitenkaan hillinnyt. Ja miksi olisi?

8. Torinon olympiahopea 2006

Suomi lähti Torinon olympialaisiin haastajana, mutta maailmalle valkeni nopeasti, että Kanada ja USA olivat pettymyksiä. Näyttämö jäi vapaaksi Suomelle ja Ruotsille. Oman alkulohkonsa voittanut Suomi pudotti pudotuspelissä ensin USA:n ja sitten Venäjän, mutta finaalissa Leijonat pelasi kenties turnauksen heikoimman ottelunsa ja Ruotsi vei olympiakullan.

Teemu Selänne ja Saku Koivu veivät pistepörssin kaksi kärkisijaa, ja Ville Peltonen, Olli Jokinen ja Jere Lehtinen olivat pistepörssissä sijoilla 5-7.

9. Sotšin olympiapronssi 2014

Myös Sotšin kisoissa Suomi kuului haastajamaihin. Kanada ja USA olivat molemmat kisoissa terästä ja jos ne eivät olisi kohdanneet toisiaan jo välierissä, Sotšissa olisi todennäköisesti nähty pohjoisamerikkalainen finaali, kuten neljä vuotta aiemmin Vancouverissa. Kanada voitti välierissä USA:n niukasti 1-0, mutta finaalissa Ruotsi kaatui helposti 3-0.

Suomi järjesti kisojen suolaisimman paukun pudottamalla kotikisoihin hurjasti satsanneen Venäjän puolivälierissä 3-1. Leijonien kohtaloksi koitui kuitenkin 1-2-tappio Ruotsille välierissä. Välierätappiostaan pahasti pettynyt USA ei jaksanut innostua enää pronssiottelusta, jonka Suomi voitti selvin 5-0-numeroin.

10. Vuoden 1974 MM-kisat

Vuoden 1974 MM-kotikisoista muistetaan helposti vain maalivahti Stig Wetzellin dopingkäry, mutta kisoista kannattaisi muistaa muutakin.

Suomi oli ollut pitkään kansainvälisessä jääkiekossa vain mukana kulkeva suurten maiden pisteautomaatti, kunnes Leijona alkoi nostaa päätään. On makuasia, mikä hetki Leijonien heräämisestä kannattaa nostaa tikun nokkaan – historiallinen voitto Tšekkoslovakiasta vuoden 1967 MM-kisoissa, Kanadan kaataminen Grenoblen olympialaisissa 1968, Ruotsin voittaminen sen kotiyleisön edessä Johanneshovin MM-areenalla 1970 vai legendaarinen Neuvostoliiton kaato vuoden 1971 Izvestija-turnauksessa?

Vai olisiko se sittenkin vuoden 1974 MM-kotikisat? Ne kotikisat, jotka jäivät Suomessa pitkälti näkemättä Yleisradion teknisen henkilökunnan lakon vuoksi?

Suomi ei pystynyt kisoissa uhkaamaan Neuvostoliiton hurjaa tähtimiehistöä, mutta punakoneen takana Leijonat teki kovaa jälkeä – niin kovaa, että ilman Wetzellin käryä ja Tšekkoslovakiasta ottelussa otetun 5-2-voiton muuttamista Suomen 0-5-tappioksi, Leijonat olisi Vellu Ketolan johdolla juhlinut historiansa ensimmäistä arvokisamitalia.