Suomi kaatoi Itävallan lauantaina 3-0. Pekka, astetta haastavampi vastustaja kuin Iso-Britannia vai?

Vanhan kliseen mukaan tangoon tarvitaan kaksi ja Itävalta lähti haastamaan Suomea täysin erityyppisillä pelillä kuin Iso-Britannia. Pelin vauhti ja intensiteetti olivat ensimmäisessä erässä huomattavasti nopeammat ja Itävalta pyrkii tuottamaan myös hyökkäys-, karvaus- ja painepeliä Suomea kohtaan.

LeoVegas: Win two tickets to the icehockey World Cup final!

Itävallan pelitapa ei suuremmin muuttanut Suomen pelaamista tai pelityyliä. Se vain mahdollisti pelaamisen eri rytmeillä ja avoimempia vastahyökkäyksiä ja parempia mahdollisuuksia myös hyökkääjille päästä suorahyökkäyksellä maalitilanteisiin.

Varsinkin Mannisen ketju oli päättänyt tulla peliin unohtamalla nämä maalintekovaikeuskeskustelut ja ymmärtäen, että isot maalit tehdään ensi viikolla. Nyt vain valmistettiin sitä kohti nauttimalla pelistä jokusen onnistumisen myötä.

Itävalta ansaitsee propsit ennakkoluulottomasta tulosta otteluun, vaikka vaikeamman peliintulon tiedettiin maksavan Itävallalle ottelun edetessä hintaa, sillä tuollaisella pelillä väsy iskee ennemmin ja myöhemmin.

Iskikö väsy jo toisessa erässä?

Toinen erä näytti taas pelin kokonaisluonteen, vaikka Itävalta selvisikin erästä ilman romahdusta. Suomen tiivis ja vahva viisikkopeli isoine ja selvästi vahvempien pelaajien johdolla piti itävaltalaiset lähes tyystin irti kiekosta ja varsinkin maalipaikoista. Myöskään Itävallan hankalampi ohjelma tähän peliin ei helpottanut ahdinkoa.

Mannisen ketju oli edelleen selvästi paras hyökkäyspäässä ja vastasi tehoista. Vahva joukkuepeli söi vastustajan puolustusvoimaa sillä vauhdilla, että erän edetessä isompi osa Suomen joukkuetta pääsi koko ajan hyville paikoille.

Olennaista on ymmärtää, että voittavissa joukkueissa on aina oltava terävin kärki, joka pystyy viimeistelemään ensimmäiset maalit ja muuttamaan pelin luonnetta siihen suuntaan, että vastustajan voimat alkavat ehtyä. Tätä kautta myös kärjen takaa alkaa tulla myös onnistumisia ja numerotehoja.

Se, että Suomen kärki vaikuttaa vielä hieman kapealta, tasaantunee turnauksen edetessä. Pelin vaade kasvaa turnauksen edetessä, samoin pelaajien henkinen ja fyysinen rasitus, jolloin Suomen tasainen ja kuormaa jakava peluuttaminen kasvavat koko ajan korkoa suhteessa vastustajiin.

Nyt on paljon puhuttu Teemu Hartikaisen maalittomuudesta ja siitä yritetään tehdä jonkinlaista ongelmaa. Se on kuitenkin turhaa, sillä Hartikainen on kokenut pelaaja, joka ei ihan pienestä hötkyile. Hän tietää, että turnauksen tärkeimmät maalit tehdään ensi viikolla. Oleellista on, että ketju tuottaa paikkoja joka vaihdossa ja on vain ajan kysymys, milloin myös Hartikainen alkaa tehdä maaleja.

Sanoit, että Itävalta selvisi toisesta erästä ilman romahdusta, mutta oliko Itävallasta kuitenkaan mikään uhka Leijonille?

Itävalta sai toki joitakin onnistumisia toisessa ja kolmannessa erässä ja pysyi pelissä mukana, mutta ottelun voittajasta ei ollut missään vaiheessa epäselvyyttä. Vahva viisikkopelaaminen, tiivis puolustus ja varma maalivahti pitivät siitä huolen. Näiden tekijöiden merkitys tulee vain kasvamaan turnauksen vanhetessa.

Kokonaisuudessaan tilanne näyttää Leijonien kannalta todella vahvalta. Varmasti joillekin on huolenaiheena tehottomuus maalipaikoissa ja joidenkin yksittäisten pelaajien pistemäärät, mutta paljon tärkeämpi ja positiivisempi asia on se, ettei yksikään pelaaja luista sovituista asioista tai pelaa yhtään pienintäkään tilannetta riskillä vain itseään ajatellen. Se on voittavan joukkueen merkki ja kasvattaa joukkuetta yhteen ja vieläkin vahvemmaksi ja voittavaksi niitä isoja pelejä kohti. Eikä tämä ole mikään sattuma, vaan suunniteltu juttu valmennusjohdolta.

Suomi sai tänään tehdä täyden työpäivän, mikä kertoo kisojen vaativuudesta. Ottelu oli taas ammattimaisesti hoidettu heikompaa joukkuetta vastaan. Nyt edessä on kahden päivän huili ja sen jälkeen alkaa tahti kiihtyä. Kisoja on pelattu nyt reilu viikko ja Suomi on todella valmis tulevaan.