Missä menee pelillinen evoluutio?

Liiga päättyi viime keväänä erikoisella tavalla. Koska viime keväänä ei pudotuspelejä pelattu eikä siten mestaria ratkottu, jäi tavallaan näkemättä se, missä Liigassa mennään pelillisesti. Mitkä ovat nyt niitä tekijöitä, joiden kautta haetaan kilpailuetua?

Keväällä 2019 HPK pelasi tarkasti Antti Pennasen visioimaa jääkiekkoa, jossa oli melko täsmällisesti organisoitu tiettyjä pelin vaiheita ja mekanismeja. HPK hallitsi erityisen suvereenisti hyökkäysalueen hyökkäyspelaamisen salat, ja osasi vyöryttämisen kautta kääntää jatkuvasti puolustavan viisikon rintamasuuntaa ja siten hajottaa sitä.

Samoja vivahteita näkyi Leijonien MM-joukkueen pelaamisessa kultajuhliin päättyneissä MM-kisoissa 2019.

Ikään kuin vastaiskuna tälle oli viime kauden Lukko. Pekka Virta hioi kauden aikana Lukon kiekollisen pelin ja rakentelun hyvin täsmälliselle tasolle. Se oli tyylipuhdasta kolmen kaistan jääkiekkoa, jossa pyrittiin jatkuvasti etenemään edun kautta keskialueen yli. Jos etua ei löytynyt tai sitä ei pystytty hyödyntämään, Lukko palautti kiekkoa alakertaan ja etsi uutta etutilannetta.

Pelaajien sijoittuminen, liikkeiden ja syöttöjen ajoitukset sekä pelaajien ymmärrys siitä, milloin edetään, oli hiottu kenties korkeammalle kuin Liigassa koskaan aiemmin.

Joka tapauksessa viime vuodet ovat osoittaneet, että menestyminen Liigassa vaatii taktisesti jo muutakin kuin tasapainoisen perussapluunan ja pelin rytmittämiseen liittyvät konseptit, jotka ovat olleet suomalaisessa pelipuheessa olennaisesti läsnä 2010-luvulla.

Nyt on osattava viedä joitain pelin osa-alueita täsmällisemmiksi kuin muut. Lukko oli tästä oiva esimerkki viime kaudella, sillä sen rakentelu oli organisaitu selvästi yksityiskohtaisemmin kuin millään muulla joukkueella.

Lainapelaajien vyöry

Pelaajamarkkinoita kesän ja syksyn aikana ovat hallinneet NHL-lainapelaajien vyöry Pohjois-Amerikasta Liiga-jäille. Osa joukkueista on mahdollisuuteen tarttunut, mutta osa on myös päättänyt keskittyä kokonaan omiin sopimuspelaajiin.

Kausi näyttää, kumpi strategia palvelee kokonaisuutta ja joukkuetta paremmin.

Asiassa on monta eri aspektia. Ensinnäkin, mikä on lainapelaajien sitoutumisen aste joukkueen projektiin? Moni pelaaja tulee hakemaan pelituntumaa ennen mahdollisesti loppuvuodesta käynnistyvää uutta NHL-kautta.

Tästä päästään siihen kysymykseen, miten tällaisten pelaajien mukanaolo joukkueessa vaikuttaa joukkueen sisäiseen dynamiikkaan?

Jos pelituntuman hakeminen näkyy päällimmäisenä motivaatioina lainapelaajilla, joukkueen sisäinen dynamiikka on koetuksella. Osa pelaa ikään kuin itselleen tai NHL-organisaatiolleen, osa joukkueelle.

Monella Liiga-valmentajalla on pala purtavana.

Jos kyse olisi alempien ketjujen, pienemmän roolin pelaajista, kysymys ei olisi niin relevantti. Nyt kuitenkin monessa joukkueessa on Liigan tasolle huippupelaajia, jotka ovat lainalla NHL-organisaatioista. On selvää, että alkukaudella nämä pelaajat ovat joukkueissaan merkittäviä hyökkäyspään ratkaisijoita. Mitä vaikutuksia joukkueen pelaamiseen koituu, kun lainapelaajat tai osa heistä suuntaakin takaisin Pohjois-Amerikkaan?

Ilves on tässä erityisen mielenkiintoinen joukkue, sillä riveissä on neljä lainasopimuksella olevaa pelaajaa, joista oikeastaan kaikki joukkueen kärkipäätä. Pelicansissa on neljä, KalPassa kolme hyvätasoista lainapelaajaa. HIFK:ssakin viilettää kaksi kovaa nimeä: Emil Bemström ja Joona Luoto.

Samalla on toki nostettava esiin, se, että tänä syksynä Liigassa nähdään tosiaan kovatasoisia pelaajia, mikä nostanee myös pelaamisen tasoa ja tuo mielenkiintoa sarjaan. Esimerkiksi Bemström, Luoto, Alexander Texier ja Eetu Luostarinen ovat mielenkiintoisia nimiä kotimaiseen pääsarjaan.

Kuka onnistuu, kuka ei?

Ennakoidun kärjen, johon voisi lukea Kärppien, Tapparan ja Lukon, takana on liuta joukkueita, jotka ovat vielä tässä vaiheessa tietyiltä osin arvoituksia.

TPS on eittämättä yksi näistä joukkueista. Potentiaalia voisi pelaajamateriaalin puolesta olla jopa haastamaan Liiga-kärkeä, mutta nimilista penkin takana herättää kysymyksiä. Selvää näyttäisi historian ja harjoituskauden perusteella olevan, että TPS:n päävalmentajaksi vuoden sopimuksella pestattu Raimo Helminen ei kerää joukkueelleen etua pelin kokonaisvaltaisella organisoinnilla.

Jos vielä viime vuonna Helmisen Nuorissa Leijonissa voitiin nähdä jollain tasolla joukkueen, systeemin, itseorganisoitumista ja adaptoitumista, kun suhteellisen yhtenäisen pelaajapolun läpikäyneet pelaajat ymmärsivät yskän. Nyt tilanne on se, että Helmisellä on käsissään läjä ulkomaalaispelaajia eri maista. On kielimuuria. On eroja pelin ymmärryksessä ja pelikulttuureissa. Palapeli on todella pirstaleinen, mutta nuorissa pelaajissa on toki potentiaalia.

Joten tässä vaiheessa kysymys TPS:n Liiga-kauden kohdalla on se, että kuinka paljon se antaa tasoitusta pelissä vastustajilleen ja millä tavoin se kuroo tuota eroa umpeen. Ilmapiirillä? Pelaajamateriaalilla?

Joillain pienillä pelin nyansseilla esimerkiksi ylivoimassa? Niissä Helminen on kuitenkin kelpo osaaja. Silti, jos iso kuva mättää, Liigassa on vaikea menestyä. Ja menestymistä TPS nyt tarvitsisi.

Toinen alkukaudella tiiviin tarkastelun kohde on HPK ja sen nuori debytanttivalmentaja Matti Tiilikainen. Yhtälö on eittämättä mielenkiintoinen ja niin on myös HPK:n pelaajalista. Löytyy nuoruutta, löytyy kokemusta Ville Koistisen ja Petri Kontiolan muodossa. Kuinka tarkasti Tiilikainen saa ajettua pelitavan joukkueeseen ja kuinka paljon etua HPK voi pelin organisoinnillaan saada?

Miten käy Ilveksen nopean viisikkopelin, kun pelin osaaja, valmentaja Olli Salo lähti Saksaan? Nostaako Tommi Miettinen KalPaa ylemmäs ja löytyykö peliin viime kautta selkeämpi identiteetti?

Jussi Ahokas onnistui mainiosti viime kaudella KooKoossa ensimmäisellä Liiga-kaudellaan päävalmentajana. Tämä kausi on tavallaan vedenjakaja, mitä tulee päävalmentajan kykyyn valmentaa peliä. Viime kauden KooKoo pelasi kelvollista perusläktää, mutta riittääkö se enää? Ja onko Ahokas pystynyt jälleen kehittymään valmentajana?

Liiga alkaa torstaina 1.10. ottelulla HPK-Kärpät.

 

Elmo on uudistunut!

Toimi nopeasti ja tilaa Elmo edulliseen

tarjoushintaan 4 kk 35 e –

saat lokakuun Elmon uunituoreena kotiin kannettuna.

Voit myös ostaa uusimman Elmon

digilehden irtonumeron Lehtiluukusta.

Tilaajille digilehti kuuluu automaattisesti tilaushintaan.

Ja totta kai Elmo on myös irtonumeromyynnissä läpi Suomen!