Liigan tasapaksuin joukkue on noussut häpeän vuosista ylös ja voittanut kannattajat taakseen
Kaksi Ilves-ottelua vajaan puolentoista vuoden sisällä kertovat tarinan, miten naurunalaisenakin pidetty Ässät-organisaatio on löytänyt uskottavuutensa takaisin. Tämän kauden Ässille voi nostaa hattua korkealle, mutta ensi kauden osalta silti olemassa on valtavia kysymysmerkkejä, pohtii Samuel Savolainen.
@SSavolainen1
16. lokakuuta 2021.
Ässät on keskellä rumaa lamaa.
Vuosien apatia on saanut fanitkin turhautumaan. Kesken Ilves-ottelun avauserää Porin Ässien kannattajat osoittavat mieltään.
Kannattajat marssivat kesken ottelun ulos katsomosta. Katsomossa nähdään myös lakana, jossa lukee kissankokoisilla kirjaimilla: ”Tunne takaisin Isomäkeen.”
Vaikeita vuosia elänyt Ässät on alamaissa, eikä huominen näytä lupaavalta. Usko tulevaisuuteen on Porissa enemmän kuin koetuksella. Ilmapiiri seuran ympärillä ja sen sisällä on alhaista luokkaa.
Ilves voittaa 4-2.
Reilua kuukautta myöhemmin päävalmentaja Ari-Pekka Selin saa potkut. Karri Kivi nousee pestiin.
***
28. tammikuuta 2023.
Ässillä on jälleen sama vastustaja Isomäessä, Ilves. Paljoa muuta samaa ei kuitenkaan juuri missään lokakuuhun 2021 ole. Ainakaan jos on korvat päässä ja Isomäessä paikalla.
Tupa on loppuunmyyty ja tunnelma on yksi liigakauden huimimpia, ellei huimin. Ilveksen ja Ässien kannattajat pitävät yllä hurjaa metakkaa. Isomäen katto on irrota liitoksistaan ja lentää ilmaan.
Urallaan paljon, NHL:ää ja maajoukkuepelejä myöten, nähnyt Ässien kapteeni Jesse Joensuu ällistyy ihmettelemään ottelun jälkeen, ettei muista milloin tunnelma on ollut Porissa näin hurjaa.
Ässät vielä voittaa ottelun Liigan mestarisuosikkeihin lukeutuvaa Ilvestä vastaan 2-0.
Joukkue vahvistaa asemiaan pudotuspelitaistelussa.
Se, mitä lokakuussa 2021 vaadittiin, on toteutunut. Sen voi todistaa unisempikin silmä. Tunne on palannut Isomäkeen.
***
Viime liigakauden jumbojoukkue Ässät on kokenut suuren muutoksen. Samalla myös useita pääsarjajoukkueita eri lajeissa omaava urheilukaupunki on herännyt.
Se on asettunut myös Ässien taakse, joka on omalla tavallaan mielenkiintoinen viritys.
Joukkueella ei ole varsinaisesti yhtään supertähteä, paitsi kilpailullinen ruotsalaismaalivahti Niklas Rubin. Hänestä Ässillä on paljon kiittämistä. Ruotsalainen on ollut todellinen rubiini maalin suulla ja tehnyt vieläpä jatkosopimuksen Ässien kanssa.
Mutta muuten joukkue on suorastaan hämmästyttävän tasapaksu nippu.
Joukkueen pistepörssin kärkeä pidetään vain 20 tehopisteellä. Tuon pistemäärän ovat saalistaneet hyökkääjä Derek Barach ja puolustaja Ian McCoshen. Kuvaavaa on, että Liigan pistepörssin kärjessä oleva HPK:n Michael Joly on saalistanut reippaasti yli puolet enemmän pisteitä kuin Barach ja McCoshen 46 tehopisteellään. Sarjataulukon pisteet kuitenkin ratkaisevat ja siinä Ässät on kaksi ottelua enemmän pelannutta HPK:ta viisi pistettä ja kaksi pykälää ylempänä.
Valmentajat puhuvat usein yritysluennoillakin lentävillä fraaseilla, jotka ovat usein latteaa muminaa. Karri Kivikin on lanseerannut Ässille oman sloganinsa ja hän on puhunut paljon ”arjen intohimosta”.
Kiven sloganin syvällisyydestä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta oleellista on, että se on toteutunut. Joukkuetta harvoin saa kiinni yrittämisen tai pinnistämisen puutteesta.
***
Kun Ässät hankki riveihinsä täksi kaudeksi Jesse Joensuun, moni saattoi nähdä 35-vuotiaassa hyökkääjässä parhaat päivänsä jo nähneen pelaajan. Näkemyksessä on varmasti jotain perääkin, mutta Joensuu – jos joku – on ollut pelaajana enemmän kuin tehopisteensä.
Suoritus kaukalossakin on vain yksi asia. Se, minkä voi nähdä, on se, miten Joensuu on tuonut Isomäessä pitkään haikailtua tunnetta takaisin. Se, mitä ei nähdä on se, miten Joensuu on johtanut siellä ja niissä hetkissä, joissa valmentajan käsi ei ole ulotu.
Toinen merkittävä pelaaja on ollut Jan-Mikael Järvinen. Järvisen tehot 1+15 eivät ehkä juuri hurraahuutoihin anna aihetta, mutta Tapparassa menestystä niittänyt juonikas Järvinen on silti ollut monella tapaa Ässien pelin sielu.
Jos Joensuu johtaa tunteella, Järvinen on johtanut pelissä.
Ja Rubin on maalin suulla antanut järjestäen joukkueelleen mahdollisuuden voittaa, eikä Rubinia voikaan sivuuttaa keskusteluista jopa Liigan omalle joukkueelle arvokkaimman pelaajan tittelistäkään.
ElmoTV:lle on kuvailtu, miten ”arjen intohimo” ei tällä kaudella ole ollut vain yläotsikko. Se on muuttunut lihaksi ja vereksi.
Asennetta ja yrittämistä ei ole tarvinnut joukkueen parissa juuri peräänkuuluttaa. Se on jo yllättävän paljon.
***
Muutos Ässissä aiemmin mainittujen kahden päivämäärän välissä on ollut silmiinpistävä.
Jos ajatellaan, millainen henki Ässissä löyhkäsi vielä viimekin kauden aikana, siinä on paljon samaa kuin siinä hengessä, jolla SaiPaa nyt luonnehditaan.
Joukkue oli juuttunut pohjille ja välillä Ässät muistutti enemmän sirkusta kuin jääkiekkoseuraa. Valittiin jotakin Jari Pasastakin, joka ei koskaan edes Ässiin tullut. Muitakin erikoisia käänteitä riitti. Ässät oli pahimmillaan naurunalainen.
Yksi kysymysmerkki Ässien ympärillä kuitenkin on. Ja se ei ole pieni kysymysmerkki.
Nyt, kun Kiven johdolla Ässät on saatu saneerattua playoff-kuntoon, on patapaidat saanut jälleen rajusti kaipaamaansa uskottavuutta. Vaikka sija kahdeksan ei ehkä vielä sankaritarinoita osakseen ole saanut, on kontrasti aiempaan Liigan suurin.
Päävalmentaja on ensi kaudeksi kuitenkin vaihtumassa. Jere Härkälä on nimitetty ensi kaudesta alkaen joukkueen päävalmentajaksi.
Muitakin muutoksia on tulossa. Urheilujohdossa kehityspäällikkö Tommi Kerttula on jo siirtänyt kapulan urheilujohtaja Janne Vuoriselle. Härkälä ei ollut Vuorisen valinta.
Nyt melkein tekisi mieli kysyä, että onko Ässien saama noste jäämässä vain pieneksi hetkeksi vai saako tämä Härkälä pidettyä kurssin kunnossa.
Vai olisiko esimerkiksi Ilveksenkin peräsimessä hyvää työtä tehneen Kiven kanssa sittenkin kannattanut jatkaa?
Joka tapauksessa Ässät ottaa Härkälän kanssa riskin.
Härkälän ja Ässien menestys tulee joka tapauksessa omalta osaltaan mittamaan onko uskottavuus ollut kuitenkin helpompaa palauttaa, kuin pitää se?
***
Ässät tuskin voittaa tällä kaudella Liigan mestaruutta, mutta Karri Kivelle, joukkueelle ja Ässille voi silti nostaa jo hattua.
Se on jo saavuttanut jotain, mitä sillä ei vielä puoli vuotta sitten ollut. Seura on saanut uskottavuutensa takaisin ja Pori on palannut Ässien taakse.
Se saavutus ei ole ihan vähäinen.