Manchester Cityn ja Arsenalin odotettu titaanien yhteenotto Etihadilla päättyi 2-2 (1-2) -tasapeliin. Jukka, värikäs ottelu kaikkineen?

Kyllä, mutta samalla myös siinä mielessä harmillinen ottelu, että Leandro Trossardin ulosajo ensimmäinen jakson loppuhetkillä särki ottelun ja toinen puoliaika oli enemmänkin toisen joukkueen hyökkäys- ja toisen joukkueen puolustuspeliharjoitus.

Siksi tästä ottelusta ei saatu sellaista piirrosta, joka olisi kertonut meille, mihin suuntaan tämän kauden käsikirjoitus näiden kahden jättiläisen välillä kehittyy.

Ensimmäinen jakso pelattiin toki täysillä miehistöillä, mutta ottelun kuva oli vasta muotoutumassa. Manchester City hallitsi ensimmäistä 20 minuuttia ja Arsenalin pelaaminen ei ollut tyypillisen rauhallista ja jäätävää. Vasta Riccardo Calafiorin tasoitusmaalin jälkeen Arsenal alkoi päästä peliin mukaan ja varsinkin viimeinen vartti oli Arsenalilta varsin lupaava esitys.

Olisi ollut todella mielenkiintoista nähdä, miten Manchester City olisi lähtenyt ajamaan Arsenalin 2-1-taukojohtoa kiinni, jos olisi pelattu normaali ottelu. Trossardin ulosajo muutti kuitenkin kaiken ja sitten kysymys oli yksistään siitä, kestääkö Arsenalin muuri Manchester Cityn painostuksen loppuun asti.

Tällä kertaa ei kestänyt John Stonesin päästyä 98. minuutilla 2-2-tasoituksen.

Käydään läpi nämä muutamat ottelun kohutut ratkaisut läpi – eli Arsenalin 1-1-tasoitus ja 2-1-voittomaali sekä Trossardin ulosajo. Miten kommentoit niitä?

1-1-tasoituksessa puhetta aiheutti se, antoi erotuomari Michael Oliver Arsenalille liian nopean luvan vapaapotkun antamiseen, sillä Kyle Walker oli selvästi myöhässä yrittäessään katkaista Gabriel Martinellin etenemisen.

Minusta Walker teki itse virheen, sillä hän pysähtyi antamaan ohjeita muille puolustajille ja se maksoi hänelle kalliit sekunnit.

2-1-tasoituksessa puristiin siitä, rikkoiko Martinelli juuri ennen kuin Gabriel Magalhaes puski pallon maaliin. Ymmärrän hyvin, että asiaan tartuttiin ja se katsottiin VARilta ja ehkä päätös olisi voinut mennä toisinkin päin.

Jos tällä kaudella on linjattu, että vihellyksen jälkeisestä potkusta annetaan varoitus, silloin Oliver toimi oikein  antaessaan Trossardille keltaisen. Minulla on kuitenkin kaksi kysymystä: onko tällainen linjaus järkevä ja paljon puhutun pelin hengen mukainen?

Ja toinen kysymys: miksi erotuomarit eivät toimi joka kerta samalla tavalla? Toisena päivänä ja jopa samassa ottelussa yksi potkaisu menee läpi sormien, mutta toinen ei – ja tämä on syvältä.

Otetaan vielä neljäskin puheenaihe – Arsenalin erikoistilanteet?

Se lienee jo kaikille Arsenalin otteluja katsoneille selvää, että erikoistilanneista vastaavan Nicolas Joverin tultua Arsenalista on tullut Valioliigan ylivoimaisesti paras joukkue erikoistilanteissa.

Tämän ottelun puheenaihe ei ollut kuitenkaan Arsenalin erikoistilannepelaaminen, vaan Cityn puolustaminen niissä tilanteissa. Miten ihmeessä on mahdollista, että Cityn tasoinen joukkue salli Arsenalin kahdessa peräkkäisessä kulmapotkussa toteuttaa sama kuvio. Oli hilkulla, ettei verkko heilahtanut jo siitä ensimmäisestä kulmasta.

Vaikka tämä ottelu ei piirtänytkään täyttä kuvaa Arsenalista ja Manchester Citysta, missä nämä joukkueet menevät?

Siellä, missä ne ovat menneet kahdella edelliselläkin kaudella. Vaikka kauden alussa sarjataulukko vielä kuplii, pidän selvänä, että Arsenal ja Manchester City ratkaisevat keskenään myös tämän kauden liigamestaruuden, aivan, kuten kahdella edelliselläkin kaudella.

Joku haastaja voi kauden alussa vielä kolkutella mestaruusjunan kylkeä, mutta joukkueet saavat pelinsä maksimaaliselle tasolle kauden mitassa, silloin muut karisevat Arsenalin ja Manchester Cityn kyydistä.

Cityn vahvuus on sama kuin aiemmin. Sen materiaali on edelleen sarjan paras ja kun 1-0-osuman sunnuntaina iskenyt Erling Håland näyttäisi päässeen jälleen huippuvireeseen, Cityn pysäyttäminen ei ole helppoa. Totta kai loukkaantumiset voivat sotkea suunnitelmia, mutta City kestää myös loukkaantumisia kaikista parhaimmin eikä sillä ole yhtään täysin korvaamatonta pelaajaa. Jopa Rodri ja Kevin De Bruyne voidaan paikata.

Arsenalin ja Mikeli Artetan prosessi ei ole vielä niin pitkällä kuin Pep Guardiolan ja Cityn prosessi, mutta se on  ainoana joukkueena Valioliigassa lähellä sitä. Erittäin lähellä. Joukkuetta pitää edelleen vahvistaa, jotta sen materiaali ja etenkin materiaalin leveys kestäisivät vertailun Cityyn, mutta muuten Arsenalin ja Manchester Cityn välillä ei ole juuri lainkaan ilmaa välissä.

Arsenalin vahvin ase tämän kauden mestaruustaistelussa on Artetan  taktinen lähestymistapansa otteluihin ja tulokseen sekä hänen luomansa puolustuspelaamisen konsepti.

Arsenalin koko joukkueen puolustuspelaaminen on erinomaisella tasolla jo niin sanotuissa normaaleissa otteluissa, mutta Arsenalille on kehittynyt myös ominaisuus, että se pystyy tarvittaessa kiristämään puolustusruuvia ja raapimaan tuloksen haastavissa otteluissa ja otteluiden vaikeilla hetkillä pallonhallintaprosenteista riippumatta.

Tänään oli sekunneista kiinni, että se olisi kestänyt Cityn yhden pelaajan ylivoimalla jyräämän vyörytyksen. Viikko sitten se haki jäätävän puolustuspelaamisensa avulla ilman Declan Ricea ja Martin Ødegaardia 1-0-vierasvoiton Tottenhamin kotiluolasta ja torstaina se piti maalinsa koskemattomansa Bergamossa Atalantaa vastaan.

City teki kaksi maalia Arsenalin verkkoon, mutta ennen sunnuntaita Arsenal oli päästänyt tämän vuoden puolella vieraskentällä vain kolme maalia.  Arsenal saa kaikki pisteet toisen jakson esityksestään, mutta Arsenalin todellisesta voimasta kertoo se, mitä aiemmin tämän vuoden vierasotteluissa on tapahtunut.

Varmasti Arsenalia vastaan tehdään maaleja syyskaudella niin vieraissa kuin kotona, mutta varsinainen mittaustilaisuus alkaa vuodenvaihteen jälkeen kauden toisella puoliskolla.

Silloin punnuksen toisella puolelle lyödään Arsenalin lukemat ja toiselle yhden ainoan seuran lukemat – Manchester Cityn. Jos kaksikon ero on vuodenvaihteessa maksimissaan 4-5 pistettä, silloin mestaruus on aidosti auki. Jos toinen on kiskaissut sitä suuremman eron, silloin mestaruus on todennäköisesti jo käytännössä ratkennut.