Mestarien liigan lauantaisesta finaalista on lupa odottaa yhtä jalkapallon viime vuosien huikeimmista taktisista näytelmistä, sllä vastakkain on kaksi maailman tämän hetken taktisesti parasta valmentajaa. Jos kaikki taktiset ja pelilliset odotukset toteutuvat, illan suurin voittaja on jalkapallo.

Manchester City ja Pep Guardiola pyrkivät kruunaamaan pitkän ja hedelmällisen tarinansa viimeinkin Mestarien liigan pokaalilla. Mestarien liiga on ollut Guardiolalle vaikea pala, sillä Barcelona-aikojen jälkeen hän ei ole menetystä kilpailussa saanut.

Chelsea on ollut Thomas Tuchelin johdolla vahva. Joukkue varmisti Leicesterin hyydyttyä paikan ensi kauden Mestarien liigassa, vaikka alkukausi oli erittäin heikko Frank Lampardin johdolla. Chelsea on vaihtanut Roman Abramovitšin valtakaudella valmentajia ahkerasti, mutta silti menestystä on tullut sekä Valioliigassa että Mestarien liigassa.

Lauantain finaalille saatiin jo keväällä kahden ottelun verran esimakua. Mestarien liigan finaali onkin kolmas erä Pep Guardiolan ja Thomas Tuchelin väännössä.

Jotta ymmärtää, mitä on odotettavissa lauantaina, pitää ymmärtää mitä tapahtui kahdessa ensimmäisessä erässä. Molempia edellisiä otteluita ovat määrittäneet Guardiolan prässisuunnitelmat – näin tulee olemaan lauantainakin.

FA Cupin näytös

Huhtikuisessa FA Cupin välieräottelussa Chelsea oli selvästi parempi joukkue ja ansaitsi voittonsa.

Pep Guardiola lähti silloin prässäämään Tuchelin Chelseaa 4-3-3-muodossa.

Koska Chelsean hyökkäysmuoto on Tuchelin aikana ollut 3-4-2-1, Guardiolan istuttama 4-3-3 oli rohkea valinta. Cityn laitahyökkääjät paineistivat Chelsean laitatoppareita. Cityn laitapuolustajat paineistivat Chelsean wing-backeja. Tämä sai aikaan sen, että Chelsea pystyi hyökkäämään nopean yläkolmikkonsa avulla Cityn pomppineiden laitapuolustajien selustaan.

Huomattavaa oli, että Chelsea hyökkäsi peräti 44-prosenttisesti omalta vasemmalta laidaltaan, eli Manchester Cityn oikean puolustajan, João Cancelon, selustaan. Oliko tässä ajateltu niin, että Timo Werner ja kumppanit voittavat juoksukisoja sillä puolella, mutta toisella puolella Cityn Benjamin Mendy selviytyisi paremmin?

Tuloksena ei ollut mitenkään ennennäkemättömän avoin peli, mutta Chelsea oli Cityn selustassa useasti. Chelsea laukoi viisi kertaa. Näistä laukauksista neljä lähti Cityn rangaistusalueen sisältä ja keskeltä. Chelsean voittomaali oli perua edellä mainitusta taktisesta asetelmasta.

Valioliigan näytös

Toukokuiseen Valioliiga-kohtaamiseen Guardiola oli tehnyt läksynsä ja lähti erilaisella prässisuunnitelmalla.

Cityn muoto oli nyt 3-1-4-2, mikä venyi puolustaessa muotoon 5-1-4.

Guardiola halusi, että Chelsean yläkolmikkoa on kontrolloimassa kolme topparia ja heidän edessään suojana ollut Rodri.

Tässä nähtiin toteen se, etteivät huippuvalmentajat valitse kolmen, neljän tai viiden puolustajan linjoja summanmutikassa, vaan reagoiden vastustajan vahvuuksiin, omiin prässi- sekä pallonhallintasuunnitelmiin ja omien pelaajien ominaisuuksiin.

Chelsea ei löytänyt jäljelle jäänyttä vapaata topparia, sillä Guardiola oli käynyt tarkasti läpi ylimmälle nelikolleen, miten Chelsean alaviisikkoa vastaan pelataan. Ideana oli jättää aina kauimmainen toppari vapaaksi, jotta pallon läheltä saatiin oleelliset optiot pois käytöstä.

Huomattavaa tässä ottelussa oli, että City hyökkäsi 48-prosenttisesti omalta vasemmalta laidaltaan Chelsean wing-backina pelanneen Reece Jamesin selustaan. Oliko tämä ensimmäisestä ottelusta opittu heikko kohta?

Tässä ottelussa City oli parempi. Ottelun maaliodotteet menivät Citylle 1,72 – 0,62. Cityllä oli paikka ratkaista ottelu, mutta Sergio Agüero mokasi rangaistuspotkun 1-0-tilanteessa. Chelsea kampesi itsensä toisella jaksolla tasoihin ja ohi.

Yksi asia ottelun tuloksen taustalla oli se, että Chelsea muutti prässiään hitusen aggressiivisemmaksi tappioasemassa. City hallitsi palloa ensimmäisellä jaksolla 56-prosenttisesti, mutta toisella jaksolla Chelsea hallitsi palloa 58-prosenttisesti. Chelsean yläkolmikko prässäsi mainiosti kolmikkona Cityn alanelikkoa. Timo Werner teki tässä todella hyvää prässityötä. Chelsea tasoitti, kun Rodri menetti pallon Chelsean takaa tulleeseen prässiin.

Toisessa maalissa nähtiin, kuinka vaarallinen Chelsean yläkolmikko on eristetyssä ja isossa tilassa. Cityllä oli alhaalla viiden pelaajan linja, mutta niin vain Chelsea murtautui Timo Wernerin kautta Marcos Alonsolle takaviistoon. Tilanteessa Nathan Aké sekä Cancelo hävisivät omat kamppailunsa omille suorille vastustajilleen.

Entä nyt?

Guardiolan ja Tuchelin kolmannen kohtaamisen iso kysymys on nyt se, miten Guardiola reagoi viime otteluun ja millainen suunnitelma tällä kertaa katalaanilta nähdään.

Mistä City yrittää murtaa Chelsean? Entä millainen puolustusmuoto ja prässisuunnitelma Cityltä nähdään?

Valioliigaottelussa nähty 5-1-4-prässimuoto toimi kohtalaisen hyvin, mutta Tuchel valmistaa varmasti ryhmänsä kohtaamaan kyseisen prässimuodon. Tuchel valmistaa joukkueensa etsimään vapaata topparia tehokkaammin. Voi myös olla, että Tuchel käskyttää keskikenttiään tekemään levityksiä ja rikkomaan Cityn neljän ylimmän pelaajan mahdollisuuksia saartaa peliä toiselle laitatopparille.

Joka tapauksessa Guardiolan ja Tuchelin tämän kauden kohtaamisissa on nähty pienimuotoista taktista evoluutiota, kun Guardiola on jalostanut prässisuunnitelmiaan. Lauantaina nähdään jälleen jotain uutta ja mielenkiintoista.