Manchester Cityn kesän ensimmäisessä huippusiirrossa haisee jälleen sikala
Manchester Cityn kesän ensimmäinen suurempi pelaajasiirto herättää Jukka Röngässä epäilyjä siitä, menikö siirrossa kaikki kuten piti.
Manchester City teki kesän ensimmäisen pelaajakaupan hankkimalla 20-vuotiaan Brasilian maajoukkuetähden Savinhon ranskalaisesta Troysesista. Jukka, millaisen pelaajan City saa?
Savinho – tai Sávio, joka on hänen oikea nimensä – on ilman muuta yksi Euroopan kenttien lupaavimmista nuorista pelaajista.
Hän pelasi päättyneellä kaudella lainalla La Ligassa Gironassa ja oli joukkueen kenties paras pelaaja Gironan sijoittuessa sarjassa Real Madridin ja Barcelonan jälkeen kolmanneksi ja raivatessa sensaatiomaisesti tiensä ensi kaudeksi Mestarien liigaan.
Savinho teki La Ligassa yhdeksän maalia ja antoi kymmenen maaliin johtanut syöttöä. Lukemat ovat todella kovia, sillä Savinho on keskikenttäpelaaja.
Hän on brasilialaispelaajille tyypillisesti erittäin tekninen ja taitava pelaaja, joka on todella vahva yksi vastaan yksi -tilanteissa. Sen lisäksi hän lukee peliä hyvin ja pystyy syöttämään kovastakin vauhdista todella tarkkoja syöttöjä.
Savinhon tasosta kertoo paljon se, että hän nousi keväällä Brasilian maajoukkueeseen ja teki Copa Americassa uransa ensimmäisen maajoukkuemaalin.
Savinho on myös monipuolinen pelaaja, sillä hän pystyy pelaamaan keskikentällä useammassa hyökkäävässä roolissa sekä vasemmalla laidalla.
Mutta olipa Savinho kuinka lupaava ja loistava pelaaja tahansa, tässä siirrossa on kuitenkin yksi piirre, jossa haisee jälleen sikala.
Kuvio on Savinhon tapauksessa on tämä: Näillä kaikilla siirrossa osallisina olevilla seuroilla, Manchester Citylla, Troyesilla ja Gironalla, on sama omistaja – City Football Group.
Jos Savinho olisi ollut Gironan pelaaja, UEFA:n säännökset olisivat estäneet hänen siirtymisensä Manchester Cityyn, koska molemmat seurat pelaavat ensi kaudella Mestarien liigassa.
Tämä sama pykälä kaatoi aiemmin kesällä esimerkiksi Manchester Unitedin suunnitelmat Nicen topparin Jean-Clair Todibon ostamisesta, koska molemmat seurat pelaavat ensi kaudella Eurooppa-liigassa ja niiden molempien omistajaportaaseen kuuluu Sir Jim Ratcliffen INEOS.
Troyes ei sen sijaan pelaa ensi kaudella Mestarien liigassa, joten Savinho saattoi siirtyä vapaasti Manchester Cityyn, vaikka Citylla ja Troyesilla on samat omistajat.
Ei siis mitään laitonta. Sitä sen sijaan sopii kysyä, maksoiko Manchester City Savinhosta käyvän hinnan vai pystyisikö se sumplimaan hinnan selvästi halvemmaksi ”perheen” sisällä?
Seurat eivät julkista virallisia siirtosummia, mutta siirtomarkkinoiden toinen pääguru Fabrizio Romano ilmoitti X-tilillään, että Savinhon hinta olisi 21 miljoonaa puntaa, minkä päälle tulisi erilaisia menestykseen sidottuja bonuksia, jotka voivat nostaa lopullisen siirtosumman 33,6 miljoonaan puntaan.
Vapaan kaupankäynnin periaatteisiin kuuluu toki se, että kauppahinta määräytyy sen mukaan, mitä myyjä ja ostaja keskenään sopivat.
Tässä mielessä kenellekään ei ole nokan koputtamista, mutta Uefann ja Fifan pitäisi olla äärimmäisen tarkkana sen suhteen, millaisia koplauksia samojen omistajien seurat voivat keskenään tehdä.
Tässä kohtaa Savinhon siirtosummaa voidaan verrata konkreettiseen ja uunituoreeseen esimerkkiin. Manchester United hankki torstaina riveihinsä 18-vuotiaan topparin Leny Yoron toisesta ranskalaisesta seurasta, Lillestä, ja maksoi hänestä 52,6 miljoonaa puntaa, minkä päälle tulee vielä erilaisia menestykseen sidottuja bonuksia noin kuusi miljoonaa puntaa.
Maksoiko siis Manchester United ylihintaa Yorosta vai Manchester City alihintaa Savinhosta?
En syytä Manchester Citya tässä kohtaa rikoksesta enkä edes sääntöjen rikkomisesta. Katsoisin mielumminkin Uefaaja Fifaa ja sitä, mitä tällaisten ongelmien välttämiseksi voidaan tehdä?
Ymmärtäisin logiikan paremmin, jos tällaisiin ongelmiin ei haluttaisi ylipäätään puuttua, mutta nyt toisella kädellä halutaan ja toisella tällaiset Savinhon tapaiset siirrot sallitaan.
Huippujalkapallosta on tullut kilpajuoksua erilaisten porsaanreikien löytämisestä ja hyödyntämisestä. Totta kai kilpajuoksusta voidaan syyttää seuroja, mutta on tässä jalkapalloviranomaisillakin peiliin katsomisen paikka.