Mikä selittää Hakan nousun Veikkausliigan pohjalta taistelemaan eurocup-paikoista?
Haka ja Teemu Tainio olivat tuttu näky Veikkausliigan pohjataisteluissa, kunnes tällä kaudella tapahtui jotain yllättävää ja Haka ratkoo nyt VPS:n kanssa sen, kumpi pelaa ensi kaudella eurocupeissa.
Viimeisestä eurocup-paikasta VPS:n kanssa pelaava Haka on ehdottomasti ollut yksi Veikkausliigakauden positiivisista yllättäjistä. Hyviä hankintoja kentälle ja valmennusosastolle tehnyt valkeakoskelaisryhmä yllätti minutkin sarjasijoituksellaan.
Teemu Tainio on yksi näistä entisistä ammattilaispelaajista, jotka ovat peliuransa siivittämänä päässeet valmentamaan käytännössä suoraan aikuisten edustusjoukkuetta. Tässä ei tietenkään ole mitään ongelmaa, jos henkilöllä löytyy intoa ja kykyä. Suomessa nämä tällaiset reitit joutuvat vain herkästi arvostelun kohteeksi ja lajin parissa tuntuu välillä törmäävän asenteisiin, että entiset pelaajat eivät osaa valmentaa. Toki näin monissa tapauksissa onkin, mutta Non League -tasoisella pelaajataustalla ja Uefa Pro -lisenssillä valmentava valmentaja voi yhtälailla olla pihalla.
Itse pyrin välttämään tällaisia ennakkoluuloja, oli valmentajalla ammattilaispelaaja taustaa tai ei. Minua kiinnostaa se, miltä valmentajan joukkueen peli näyttää taustasta riippumatta. Minusta on joka tapauksessa selvää, että Suomessa ei ole pystytty hyödyntämään entisten pelaajien osaamista valmennuspuolella kovin laadukkaasti. Tai ainakin sitä potentiaalia on paljon käyttämättä.
***
Tainiosta tuli Hakan päävalmentaja marraskuussa 2018. Hänellä on tähän mennessä tilillään yksi sarjanousu, kaksi niukahkoa säilymistä Veikkausliigassa ja nyt sitten tämä neljäs sija, joka saattaa vielä kruunautua europaikkaan eurofinaalissa VPS:ää vastaan.
Numeroiden valossa ja myös pelillisesti Tainion aika Veikkausliigassa oli kohtalaisen synkkää ennen tätä kautta. Haka keräsi Tainion kahdella ensimmäisellä liigakaudella vain 1,05 pistettä peliä kohden. Lisäksi Hakalla oli suuria vaikeuksia pelin eri vaiheiden organisoinnissa, mikä teki Hakan pallollisesta pelaamisesta vaikeaa. Pelaajat olivat heikosti sijoittuneita ja puolustamisessa tuli usein sekaannuksia, milloin joukkueen pitäisi prässätä ja milloin ei. Se kasvatti pelaajien välimatkat liian suuriksi ja teki Hakan haavoittuvaiseksi. Puolustuslinja oli tässä sekamelskassa keskeisessä roolissa tippuessaan aivan liian alas.
Kahden ensimmäisen liigakauden jälkeen näytti vahvasti siltä, että Tainion eväät olisi valmentajana aika lailla syöty. Tällä kaudella Hakan pistekeskiarvo pomppasi kuitenkin 1,7 pisteeseen. Mikä siis on muuttunut Valkeakoskella? Onko Tainio kokenut valaistuksen jalkapallon taktisiin saloihin vai mikä selittää tämän parannuksen?
***
Nähdäkseni Hakan nousu liigan kärkisijoille on useamman asian summa.
Haka ei ole tehnyt vain hyviä pelaajarekrytointeja. Myös Tainion vierelle tehtiin hyvä rekrytointi, kun apuvalmentajaksi palkattiin Ossi Virta. Juuri kaksikko Tainio-Virta on ollut yksi avain Hakan tämän kauden menestykseen.
Tainio on valmentajana parhaimmillaan motivaattorina, vaatijana ja hengenluojana. Tällä kaudella hän on voinut antaa apuvalmentaja Virralle paljon roolia kenttätoiminnoissa, pelin kehittämisessä ja analyyseissä ja olla itse enemmän managerityylisenä valmentajana. On myös selvää, että Virran kanssa työskennellessä Tainiokin saa uusia ajatuksia omaan toimintaansa.
Pelaajien merkitys Hakan vahvassa kaudessa on ollut myös merkittävä. Joukkue on laadukkaampi kuin aiempina kausina. Veikkausliigan maalikuninkuuden 17 maalilla voittanut Lee Erwin on ollut aivan keskeinen komponentti Hakan tämän kauden menestyksessä.
Menestyksestä on totta kai myös kiittäminen Tainiota, joka on kuitenkin vastuussa joukkueen toiminnasta. Onkin hyvin kiinnostavaa nähdä, millainen Haka nähdään ensi kaudella. Saako se pelattua ehjemmän kauden ilman suuria aallonpohjia ja löytääkö sen oman selvän pelillisen ajatuksen tulevan pre-seasonin aikana, sillä tällä kaudella Hakan pelaamisessa oli myös ongelmia?
***
Neljännestä sijasta huolimatta Haka kärsi paristakin heikommasta jaksosta kauden aikana. Lisäksi joukkue oli hyvin riippuvainen Erwinin tehoista. 38 päästettyä maalia 22 peliin ei ole erityisen hyvä luku ja maalierokin jäi miinukselle runkosarjan jälkeen. Joukkue vaikutti hakevan itseään kauden aikana, mutta onnistui kehittymään kauden mittaan.
Hakan ehkä keskeisin ongelma liittyi puolustuslinjan toimintaan. Haka kuitenkin löysi itselleen hyvän tavan puolustaa, pääosin matalalla. Lopulta Haka nousi taistelemaan jopa mitaleista. Mitalikolmikko sai Hakan hyydytettyä yläloppusarjassa, mutta se pelasi silti uskottavasti myös yläloppusarjan ottelut.
Paikka ensi kauden eurocupeissa olisi komea kruunu Hakan hyvälle kaudella. Valkeakoskella on syytä toivoa, että Lee Erwinin maalihanat aukeavat eurofinaaleissa, sillä muuten europelejä saatetaan nähdä Hakan ottamista edistysaskelista huolimatta ensi kaudella Valkeakosken sijasta Vaasassa.
Eurolopputurnauksen finaali: VPS-Haka 26.10. klo 18, Haka-VPS 30.10. klo 15.00.