Mikko Manner solmi vuoden jatkosopimuksen SHL-seura Brynäsin kanssa. Samuel, millaisia mietteitä Mannerin jatkosopimus herättää? Miten merkittävää on, että suomalainen valmentaja pärjää ulkomaille niinkin kovassa sarjassa kuin SHL?

Tuo on tietysti suomalaiselle valmentajakunnalle hyvä asia, että suomalainen valmentaja onnistuu leveämpien lihapatojen ja kovin kilpaillussa SHL:ssä.

Manner on varmasti ollut kovan tutkan alla, sillä aivan kuten ulkomaalaisten pelaajien myös ulkomaalaisten valmentajien on oltava kotimaisia vaihtoehtoja parempia ja vahvistuksia. Muuten yhteisö kääntyy herkemmin vastaan. Niin se vain menee. Jotain Manner on selvästi tehnyt oikein, että hän on pystynyt vakuuttamaan seurajohdon, että nyt on suunta joka kulkee ylöspäin eikä alaspäin.

Manner on saanut kuulemani mukaan melko vapaita käsiä toimia seurassa, mistä kielii jo hänen suomalainen valmennustiiminsä. Siten hän on saanut mahdollisuudet menestyä. Mutta menestymisen ja epäonnistumisen ero on Ruotsin sarjasysteemien aiheuttamassa kilpailussa kuitenkin hiuksenhieno ja niin se on Mannerin osalta vielä tällä kaudella Brynäsissä.

Jopa niin hiuksenhieno, että jos hieman kärjistää, vihkoon ei voi loppukaudella vetää tai Manner ei edes valmenna ensi kauden sopimustaan. Sellaista on peli ”elämästä ja kuolemasta”, kun kyse on avoimista sarjoista.

Brynäs tosiaan on tällä hetkellä sarjataulukossa kahdeksantena, mutta mitä tarkoitat tuolla hiuksenhienolla erolla?

Tällä hetkellä esimerkiksi sarjan kolmospaikkaan on yhtä paljon eroa, kuusi pistettä kuin karsintapaikoille. Niin tiukkaa on SHL:ssä tällä hetkellä.

Ja koska Brynäs viime kaudella oli kymmenes, niin ei tässä vielä olla hieman veistellen patsastakaan pystyttämässä Mannerille. Joten liukkaalla köydellä Brynäs taistelee aivan loppuun saakka varmasti puoleen ja toiseen.

Millaista jääkiekkoa Manner on Brynäsissä valmentanut?

On myönnettävä, että en ole riittävästi katsonut Brynäsin pelejä. Mutta ne pelit, jotka olen, niin on pelissä näkynyt pyrkimyksiä Suomen maajoukkueen pelaamiseen ja miksei olisi, kun Manner on Suomen maajoukkueen apuvalmentaja. Jos otetaan yksittäinen rautalankaesimerkki, träppiä Brynäs pelaa enemmän kuin moni muu. Ruotsissa kuitenkin on paljon varioivampi pelityylien kirjo kuin Suomen liigassa.

Mainitsit myös sen, että suomalaisen valmentajakunnan kannalta on hyvä, että Manner menestyy tai menestyisi. Mitä tarkoitat?

Vaikka Suomi on viime vuosina dominoinut kansainvälisiä turnauksia, ei SHL:ään niin vain Suomesta kävellä kuten aiemmin kuvasin. Esimerkiksi Jussi Tapola tähtää kuulemani mukaan ensi kaudella ulkomaille, mutta ei hänkään tuskin seuraa oman mielensä mukaan tuosta noin valita voi, vaikka Suomessa on kolme mestaruutta vyöllä. Siksikin suomalaisen onnistuminen avaisi ovia muillekin suomalaisille.

Jos karkeasti ajatellaan, niin eurooppalaisia jääkiekon huippuorganisaatioita on laskentatavasta riippuen ehkä 40, kun KHL-paikat eivät enää kyseeseen tule. Manner miehittää nyt yhtä paikkaa Ruotsissa ja se kannattaa muistaa, että se on kova juttu. Ei noille paikoille ole helppoa päästä varsinkaan, kun Ruotsissa ei ole liikaakaan suomalaisia menestysvalmentajia ollut.

Toissa kaudella Suomen mestaruuden voittanut valmentaja Pekka Virta lähti esimerkiksi hakemaan paikkaa ja nousua ja tarinaa Ruotsin kolmanneksi korkeimmalta sarjatasolta. Ja sitäkään ei kannata alkaa väheksymään, sillä kisa paikoista on kovaa ja maksukyky on aivan eri tasolla noissa sarjoissa.

Ja sen vielä sanon, että tätä kannattaa miettiä. Samalla kun Suomessa nostetaan päävalmentajiksi Liigaan nuorukaisia muutamalla hyvällä Mestis-kaudella, Ruotsin maajoukkueen päävalmentajana vielä viime kaudella toiminut Johan Garpenlöv siirtyi tuoreeltaan Allsvenskaniin Djurgårdenin päävalmentajaksi. Antakoot sen toteaminen vaikkapa hieman perspektiiviä. Vaikea olisi kuvitella, että Jukka Jalonen tai edes Lauri Marjamäki lähtisi Mestikseen Kiekko-Espoota koutsaamaan. Ja tuskin Garpenlöv pestiään mitenkään häpeää, päinvastoin. Vaan miten olisi Suomessa?