Jalkapallomaailmassa on herättänyt ihmetystä, miksi David De Gean ja Jesse Lingardin tasoiset pelaajat eivät ole löytäneet itselleen uutta seuraa. Jukka, miksi eivät?

Siihen, miksi joku pelaaja jää ja on pitempään ilman seuraa, ei ole olemassa yhtä syytä.

Yleisin syy on se, että seurojen akatemioissa ja juniorimyllyissä pelaa ja kasvatetaan moninkertaista määrää pelaajia. Heille kaikille ei yksinkertaisesti löydy pelipaikkaa pyramidin huipulta – ei omasta seurasta eikä välttämättä muualtakaan.

Osa pelaajista voi hyvinkin tehdä läpimurtonsa jalkapallomaailman huipulla ja pelata jopa komean uran, kunnes jossain vaiheessa ura kääntyy laskuun ja kortit pöydällä alkavat vähetä, vaikka pelaaja harjoittelisikin edelleen täysillä ja vaikka hän itse haluaisi jatkaa uraansa.

Yksi hyvä esimerkki on Valeneciassa, Schalkessa ja Arsenalissa pitkän uran tehnyt Shkodran Mustafi. Hän oli Saksan maajoukkueessa vuoden 2014 MM-kisoissa ja vuoden 2016 EM-kisoissa ja Arsenal maksoi hänestä kesällä 2016 41 miljoonaa euroa.

Mustafai aloitti Arsenalissa hyvin, mutta sitten hän alkoi tehdä virheitä ja hänen itseluottamuksensa alkoi murentua samassa tahdissa kuin hänen maineensa. Paluu Schalkeen ja siirto Levanteen jatkoivat vain Mustafin alamäkeä ja nyt hän on 31-vuotiaana työtön jalkapalloilija.

Lingardin tapaus on siinä mielessä erilainen, että hän voi katsoa peiliin, miksi hänellä ei ole tällä hetkellä seuraa. Lingard oli Manchester Unitedissa suurlupauksen maineessa ja nousi Englannin maajoukkueeseen 23-vuotiaana. Vaikka suuri läpimurto Old Traffordilla jäikin tekemättä, Lingard ehti pelata Englannin maajoukkueessa 32 ottelua.

Todellisuudessa hänen tähtensä on kuitenkin laskenut jo pidempään. Viimeinen suuri väläys oli kevätkausi 2021, kun hän siirtyi loppukaudeksi lainalle West Hamiin ja teki 16 Valioliigan ottelussa yhdeksän maalia.

Viime kausi Nottinghamissa oli valtava pettymys ja pohjakosketus tuli kesällä. Lingard harjoitteli kesän West Hamissa ja pelasi jopa harjoituspeleissä, kunnes West Hamin valmennusjohto katsoi, että Lingard on päästänyt itsensä fyysisesti niin rapakuntoon, että hänellä menisi kuukausia ennen kuin hän olisi riittävässä fyysisessä iskussa Valioliigaan. Siksi hänelle ei tarjottu try-outin jälkeen lainkaan sopimusta.

De Gean on taas oma lukunsa. Häntä pidettiin Manchester Unitedissa yhtenä maailman parhaista torjujista, mutta jalkapallon evoluutio alkoi vaatia maalivahdilta myös sitä, että hän oli osattava pelata jalalla.

De Gean puutteet jalalla pelaamisessa pudottivat hänet Unai Simonin, David Rayan ja Robert Sanchezin taakse Espanjan maajoukkueessa ja kun Luis Enrique pudotti De Gean maajoukkueesta, hän perusteli pudottamista sanomalla,  ettei De Gea sovi Espanjan maajoukkueen pelityyliin!

De Gean uran kannalta tämä tarkoitti sitä, etteivät kaikista kovimman kaliiperin seurat olleet hänestä enää kiinnostuneita, vaikka kukaan ei asettanut kyseenalaiseksi De Gean torjuntataitoja. Manchester United ei tarjonnut hänelle enää kesällä jatkosopimusta eikä De Gea saanut muistakaan huippuseuroista tarjousta.

Kaiken lisäksi De Gean vaimo haluaa, että perhe asettuu Espanjaan, mikä sekin on rajannut vaihtoehtoja. Kuvaavaa oli, että kun Thibault Courtois loukkaantui ennen kauden alkua ja Real Madrid tarvitsi hänelle tuuraajan koko kaudeksi, maalipuiden väliin palkattiin ennemmin lainasopimukselle Kepa Arrizabalaga kuin De Gea.

De Gea löytäisi edelleen uuden seuran sormia napsauttamalla, mutta toistaiseksi hän ei ole saanut riittävän hyvää tarjousta riittävän hyvästä sarjasta ja riittävän hyvästä seurasta.

Nyt hänen on sanottu olevan avoin ajatukselle siirtymisestä Newcastleen, mutta katsotaan nyt, mitä sen siirron suhteen tapahtuu. Newcastle tarvitsisi kieltämättä Nick Popelle tasokkaan tuuraajan, mutta Popen loukkaantuminen kestää vain 3-4 kuukautta, joten Newcastle joutuu miettimään tarkkaan, kannattaako sen palkata vanhan liiton maalivahtia, varsinkin, kun Pope on pelannut todella vahvasti Newcastlessa.

Millaisia siirtojen odotat vapaiden agenttien suhteen tammikuun siirtoikkunassa?

Vapaat agentit ovat vapaita tekemään sopimuksen uuden seuran kanssa myös siirtoikkunoiden ulkopuolella, joten siinä mielessä siirtoja voi tapahtua muulloinkin.

Varmasti yleisellä tasolla suurin mielenkiinto kohdistuu juuri De Gean ja Lingardin kaltaisiin pelaajiin, mutta siellä on Anwar El Ghazista, Xekasta, Helder Costasta ja Douglas Costasta alkaen monta muutakin nimekästä vapaata agenttia.

Esimerkiksi Transfermarktissa on listattuna 250 vapaata agenttia, mutta todellisuudessa luku on moninkertainen jo säällisissäkin jalkapallosarjoissa. Tarkkaa lukemaa hämärtää se, että raja vapaan agentit ja uransa lopettaneen pelaajan välillä on usein häilyvä. Esimeriksi De Gea etsii toki uutta seuraa, mutta hän on sanonut myös harkitsevan uransa lopettamista.

Näin ollen siirtoja voi tapahtua milloin tahansa ja missä tahansa. En kuitenkaan usko, että kaikista kovimman kaliiperin seurat etsisivät ensisijaisesti vahvistuksia vapaiden agenttien markkinoilta ehkä De Geaa lukuun ottamatta.

Tilanne on mielenkiintoinen myös suomalaisittain. Uusi verovuosi alkaa tammikuussa ja Veikkausliigasta on oltu syksyn aikana yhteydessä Urho Nissilään useamman seuran voimin. Nissilän nimi linkitettiin viime kuussa iranilaiseen FC Persepoliin, mutta pidän paluuta Kuopioon tai miksei siirtoa HJK:hon todennäköisimpänä vaihtoehtona.