Mestarien liiga: AC Milan-Inter 0-2

Ensimmäinen puoliaika

Ottelun ensimmäiset minuutit olivat Milan-merkkiset punamustien pyrkiessä prässäämään Interiä koko kentällä. Tilanne muuttui kuitenkin hyvin nopeasti Interin iskettyä pallon maaliin ensimmäisestä kulmapotkustaan.

Interin vaarallisuus erikoistilanteissa oli tiedossa, mutta kulmapotkua edelsi erikoinen tilanne Interin sivuvapaapotkussa, josta tämä maaliin johtanut kulmapotku tuli. Milan tippui valmiiksi lähes omalle viiden metrin viivalleen puolustamaan erikoistilannetta, vaikka sivuvapaapotku oli 35 metristä. Tilanne vaikutti hiukan kaoottiselta ja Interin heikko pallo Milanin boksiin tuhrittiin kulmapotkuksi.

Edin Dzekon tekemä maali kulmapotkusta oli hieno suoritus. Pienikokoinen Davide Calabria teki kaikkensa vartioidakseen Dzekoa, mutta ei mahtanut maalille mitään. Enemmänkin maalista voi syyttää Milanin passiivisia alueelta puolustaneita pelaajia.

Inter shokeerasi Milanin lopullisesti hetkeä myöhemmin hyvällä nopealla hyökkäyksellä keskialueen riiston jälkeen. Theo Hernandez olisi voinut estää Henrikh Mkhitaryanin 2-0-maalin priorisoimalla isomman uhan keskellä, mutta Hernandez oli liian fiksaantunut omaan pelaajaansa laidalla. Kaiken lisäksi ranskalainen liukastui tilanteessa, koska ei ollut valmis puolustamaan. Myös Fikayo Tomorin toiminta tilanteessa oli heikkoa. Hän avasi kaistan Mkhitaryanille seurattuaan Dzekoa täysin tarpeettomasti.

Milanin oli aloitettava kaikki alusta kahden maalin takaa-ajo asemassa. Inter osasi hyödyntää tämän asetelman hyvin ja sai jatkuvasti riistoja keskialueella. Milan sortui lähinnä keskittelemään kaukaa laidoilta ja Interin 3-0-maali oli lähempänä kuin Milanin 2-1 kavennus.

Milanin pelaajilla oli tappioasemassa vaikeuksia sulattaa ottelun erotuomari Jesus Manzanon sallivaa linjaa. Tähän paloi paljon energiaa.

Puoliaika oli Milanilta kaikkineen hyvin heikko ja täysin vastakohta sille, mitä heiltä odotettiin. Joukkue oli todella pitkänä puolustuslinjan ollessa jatkuvasti liian alhaalla ja pallollinen peli yhtä heikkoa. Inter meni ansaitusti puoliajalle johdossa ja lukemat olisivat voineet olla vieläkin isommat.

Toinen puoliaika

Milan yritti kovasti, mutta joukkueesta puuttui yksinkertaisesti riittävä laatu satuttaa Interiä. Kuvaava oli Junior Messiaksen läpiajo oikealta, jossa Milan-laiturin vasemman jalan laukaus oli teknisesti hyvin heikkotasoinen.

Samoin Alexis Saelemaekarsin viimeiset ratkaisut epäonnistuivat kerta toisensa jälkeen. Suurin ongelma oli kuitenkin Milanin topparipari Simon Kjaer ja Tomori, jotka Dzeko ja Lautaro Martinez laittoivat taskuunsa.

Inter pääsi toisellakin puoliajalla hyödyntämään isoa tilaa Milanin puolustuslinjan edessä. Oli hämmentävää nähdä Rossoneri näin hajallaan ympäri kenttää.

Milanilla oli pari mahdollisuutta maalintekoon toisella puoliajalla, mutta yhtä lailla Interillä oli mahdollisuuksia naulata ottelu lopullisesti. Ensimmäisellä jaksolla VAR vielä korjasi Martinezin rangaistuspotkutilanteen. Toisella jaksolla Milan oli onnekas, ettei VAR hoitanut taas kerran tehtäväänsä. Jos olisi, Rade Krunic olisi katsellut punaista lyötyään Alessandro Bastonia kulmapotkutilanteessa ja pallo olisi viety tähän päälle luonnollisesti pilkulle.

Ottelun loppu oli kovaa taistelua, mutta Milan ei löytänyt keinoja päästä yrittämään maalintekoa. Inter oli jatkuvasti kentällä se joukkue, joka näytti vaaralliselta. Nerazzurri ei kuitenkaan pystynyt iskemään lisämaaleja ja otteluparin toiseen otteluun jäi vielä pelattavaa.

Analyysi

Ilman Rafael Leaota pelannut Milan oli heikko ja epäonnistui kollektiivina. Leaon poissaoloa ei voi pitää ratkaisevana ottelun lopputuloksen kannalta.

Interille on annettava tunnustusta heidän vahvasta pelaamisestaan, mikä aiheutti ongelmia Milanille. Interin vahvasta esityksestä huolimatta on ihmeteltävä varsinkin Milanin puolustuslinjan toimintaa, joka oli hyvin keskeisessä roolissa Rossonerin ahdingossa. Joukkueen puolustamisessa ei ollut jälkeäkään Napoli-otteluparin tekemisestä.

Täytyy ihmetellä Stefano Piolin lähestymistapaa tähän otteluun. Kjaer ja Tomori pelasivat pelokkaasti Dzekoa ja Martinezia vastaan, mutta taistelua vaikeutti myös Milanin epämääräinen tekeminen puolustaessa. Milan saa olla kiitollinen, että toiseen otteluun lähdetään vain 0-2-tilanteesta.

Inter otti etulyöntiaseman toiseen osaotteluun. Se pelasi hyvän ottelun ja käytti omia vahvuuksiaan. Vain henkisen puolen ongelmat voivat enää viedä Interin finaalipaikan. Tasoero joukkueiden välillä on sen verran iso.