Miten on mahdollista, että NHL:n ykkösvaraus ja olympiasankari oli TPS:ssä pelkkä jämäpoika?

Juraj Slafkovsky (60) oli TPS:n sisäisessä nokkimisjärjestyksessä häntäpäässä.

Hampton RoadJääkiekkoLiiga

Miten on mahdollista, että NHL:n ykkösvaraus ja olympiasankari oli TPS:ssä pelkkä jämäpoika?

Juraj Slafkovsky varattiin NHL:ään ensimmäisenä pelaajana Suomesta numerolla 1 ja hän voitti Pekingin olympiakisojen maalipörssin, mutta TPS:ssä hän oli pelkkä jämäpoika. Miten se oli mahdollista?

Samuel Savolainen
TEKSTI Samuel Savolainen
@SSavolainen1
JULKAISTU 10.7.2022 | KUVAT All Over Press

Juraj Slafkovsky teki NHL:n varaustilaisuudessa slovakialaista jääkiekkohistoriaa, kun tämän kesän draftia isännöinyt Montreal Canadiens varasi Slafkovskyn ensimmäisenä slovakialaisena ykkösvarauksena NHL:n historiassa.

Samalla Slafkovsky teki myös suomalaista NHL-historiaa. Kävi nimittäin niin, että historian ensimmäinen Suomesta ja Liigasta varattu NHL:n ykkösvaraus olikin slovakialainen.

Se oli ehkä jonkinmoinen yllätys, sillä Shane Wrightin nimi vilahti draft-arvioissa useimmiten paalupaikalla. Toisin kuitenkin kävi ja Wright varattiin Seattleen vasta neljäntenä.

***

Mutta ei Slafkovskyn nousu ykkösvaraukseksi aivan salamana kirkkaalta taivaalta sentään tullut, niin kovat näytöt osaamisestaan hän viime kaudella antoi.

Kerrataan vielä. Hän voitti 17-vuotiaana olympialaisten maalipörssin ja koko turnauksen arvokkaimman pelaajan tittelin tinttaamalla seitsemän maalia seitsemään otteluun. MM-kisoissa Slafkovsky jatkoi hurjaa tahtiaan ja takoi kahdeksaan peliin tehot 3+6. Molemmissa turnauksissa 17-vuotias Slafkovsky oli Slovakian maajoukkueen selvästi tehokkain pelaaja.

Numerot ovat sellaisia, että Slafkovsky ei noissa peleissä ainoastaan olevansa erinomainen nuori pelaaja vaan eurooppalaisen jääkiekon mittapuulla tähtiluokan pelaaja.

TPS:ssä Slafkovsky sai kuitenkin runkosarjassa joukkueensa kenttäpelaajista vasta keskimäärin 20:nneksi ”eniten” peliaikaa. Tehotkaan eivät tietysti päätä huimanneet, Slafkovsky kun sai kasaan 5+5.

Ylivoima-aikaa saivat enemmän sellaiset suuruudet kuin Mitch Hults, Tyler Steenbergen ja Jaedon Descheneau, jotka saivat kolmeen pekkaan kasaan yhteensä 22 maalia runkosarjassa.

***

Oudoin episodi TPS-hierarkiassa nähtiin kuitenkin olympialaisten aikaan tulleiden pelaaja-uutisten kanssa.

Kun Slafkovsky takoi maalejaan olympialaissa koko maailman silmien edessä, TPS hankki riveihinsä kaksi jopa Liiga-historian kenties surkeimpiin hankintoihin lukeutuvat Usheninin venäläisveljekset, jotka saivat runkosarjassa kasaan kahdestaan peräti kokonaisen yhden maalin – siis yhteensä. Pudotuspeleissä nämä nollatason miehet istuivatkin jo yhtä ottelua lukuun ottamatta katsomossa.

Tietenkään TPS:ää ei voi määräänsä enempää moittia, sillä joukkue saavutti lopulta hopeaa. Eikä TPS:ssä tehty ainakaan Slafkovskyn varausnumerolle hallaa ja hän on varmasti kiitollinen myös siitä, mitä oppia hän on Suomessa saanut.

Silti edes hopea ei haihduta sitä ilmoille jäävää kysymystä, että annettiinko tälle U20 SM-liigassakin kauden aikana pelanneelle nuorelle kotkalle lopulta parhaita mahdollisia mahdollisuuksia lentää Liigassa?

***

Slafkovskyn aika TPS:ssä herättääkin kysymyksiä. Ymmärsikö seura lopulta mitä sillä oli käsissään? Varmasti ymmärsi ainakin osittain, mutta ymmärsikö aivan viimeistä piirtoa myöten?

Osasiko se ulosmitata kaiken potentiaalin, joka hänessä oli?

NHL:n ykkösvaraus ei tietenkään kerro sitä, millaisen uran Slafkovsky myöhemmin tekee. Ja totta kai voitiin sanoa, että Slafkovskylla oli huikeista maajoukkuepeleistään huolimatta oppimisprosessi kesken.

Silti voi kysyä, osattiinko TPS:ssä täysin nähdä nuoren miehen suuret vahvuudet vai osattiinko enemmän nähdä heikkoudet ja kasvun paikat? Näkikö se enemmänkin syitä peluuttaa nuorta miestä enemmän vai syitä olla peluuttamatta häntä enempää?

Voi myös kysyä, että osasiko Slafkovskyn NHL:ssäkin näin hurjaksi arvioitua potentiaalia nähdä kovin moni muukaan?

Jos esimerkiksi Joakim Kemell olisi selviytynyt viime keväänä Suomen olympiajoukkueeseen, mättänyt seitsemän maalia ja valittu olympialaisten parhaaksi pelaajaksi, millainen metakka siitä olisi noussut, mikäli Kemell olisi jäänyt nokkimisjärjestyksessä toisen luokan ulkomaalaisten taakse tai joutunut pelaamaan vaikkapa A-junnujen sarjaa? Saati, että hänen seuransa olisi vienyt Kemellin peliaikaa palkkaamalla kaksi turistia Venäjältä? Tietenkään Slovakia ei ole jääkiekkomaana Suomi, mutta täysin kelvoton vertaus ei ole.

Voi nimittäin miettiä, olisiko silloin suomalaisessa mediassa huudettu farssia? Olisiko Rauli Uraman, Erkka Westerlundin ja Jussi Ahokkaan perään kysytty aika tavalla kovempia kysymyksiä Slafkovskyn peliajasta?

Tietysti olisi.

Tarina sai lopulta mielenkiintoisen käänteen. Sillä se, mitä TPS:n liigajoukkueessa – ja ehkä muuallakaan – ei ainakaan täysin nähty, Montreal Canadiens ainakin näki.

Ja Montreal oli valmis käyttämään näkemänsä saamiseksi sen kaikkein arvokkainta pääomaansa huomisensa kannalta – NHL:n ykkösvarauksen.

Sitä tosiasiaa voi hetkeksi pysähtyä miettimään, sillä seuraavaa NHL:n ykkösvarausta Liigasta saatetaan joutua hetken taas odottelemaan.