Kun Johan Cruyff ilmoitti lokakuussa 1977, ettei hän osallistu vuoden 1978 MM-kisoihin Argentiinassa, kaikki näytti tarinalliselta ja romanttiselta.

Total Footballin suurin ja kaunein lapsi oli jo neljää vuotta aiemmin sanonut, että hän oli iloinen siirtyessään Barcelonaan, eikä Real Madridiin, koska Real Madridilla oli niin vahvat siteet diktaattori Francoon.

Siksi maailma halusi nähdä, että Cruyffin päätös oli poliittinen. Jorge Videlan sotilasjuntta oli kaapannut Argentiinassa vallan vuotta aiemmin ja se hallitsi maata niin raa’alla otteella, että monet vaativat MM-kisojen ottamista pois Argentiinasta.

Fifasta siihen ei ollut, mutta seuraavaksi paras protesti oli, jos maailman sen hetken paras ja jumaloiduin jalkapalloilija ilmoittaisi boikotoivansa Argentiinan MM-kisojen.

Cruyff ei lähtenyt Argentiinaan, mikä saattoi maksaa Hollannille maailmanmestaruuden. Ilman Cruyffia pelannut Hollanti meni MM-finaaliin, mutta finaalissa se jäi Argentiinan ja Mario Kempesin jalkoihin maaleihin 3-1.

Entä sitten Cruyffin protesti?

Kyllähän siinä kuvassa moni asia täsmäsi. Cruyff tiedettiin poliittisesti valveutuneeksi humaaniksi jalkapalloilijaksi, joka oli julkisissa kannanotoissaan tukenut aiemminkin heikompia ja sorrettuja ja lahjoittanut rahaa hyviksi ja arvokkaiksi katsomiensa asioiden tukemiseen.

Monet tulkitsivat, että myös hänen lempinimensä El Salvador viittasi eteläamerikkalaiseen valtioon.

Totuus oli kuitenkin toinen. ”El Salvador” oli espanjaa ja tarkoitti Vapahtajaa. Sen lempinimen hän oli saanut nostettuaan Barcelonan uuteen loistoonsa.

Kisoista poisjääminen ei ollut muutenkaan poliittinen kannanotto.

Se ei johtunut myöskään siitä, että Cruyff olisi pelännyt, ettei pysty enää 31-vuotiaana MM-areenalla sellaisiin taianomaisiin tekoihin kuin aiemmin urallaan.

Eikä se johtunut siitä, että Cruyffin vaimo olisi ollut perheessä jo Cruyffin aiemmin uran aikana todellinen vallankäyttäjä ja painostanut hollantilaistähteä jättämään vuoden 1978 MM-kisat väliin, kuten Cruyffin entinen Barcelonan aikainen pelikaveri Carles Rexach väitti vuonna 2008 julkaistussa kirjassaan.

Itse asiassa tuo Rexachin kirja aukaisi lopulta mysteerin – 30 vuoden odotuksen jälkeen.

Cruyff antoi kirjan julkistamisen jälkeen Catalunya Radiolle haastattelun, jossa hän paljasti ensimmäisen kerran, että murtomiehet olivat tulleet hänen kotiinsa ja sitoneet heidän lastensa läsnä ollessa hänet ja hänen vaimonsa ja uhanneet tappaa heidät.

Vaikka tilanne oli päättynyt onnellisesti, Cruyffin elämä ja sen arvot olivat muuttuneet kertaheitolla. Jalkapallolla niissä arvoissa ei ollut enää samaa painoarvoa kuin aiemmin. Cruyffin mukaan MM-kisoihin oli turha lähteä, jollei hän pystynyt keskittymään kisoissa pelaamiseen 200-prosenttisesti.

Siksi hän vetäytyi Hollannin maajoukkueesta Oranjen varmistettua MM-kisapaikkansa.

Se siitä sitten.

Tiesitkö?

Johan Cruyffin virallinen sukunimi kirjoitetaan muodossa Cruijff. Kun Cruyff nousi maailmanmaineeseen ja kansainvälinen media alkoi käyttää hänen sukunimestään englantilaista muotoa Cruyff, hän päätti, että antaa olla, taistelu oli jo hävitty.  Samaan asiaan ovat törmänneet monet muutkin hollantilaispelaajat Ruud van Nistelrooij’sta lähtien.