NHL ja olympialaiset. Jääkiekkomaailma hekumoi jo vuoden päähän, Pekingin olympialaisiin, tutulla asialla – NHL-pelaajien osallistumisella olympiaturnaukseen. NHL ja pelaajayhdistys pääsivät aiheesta sopuun viime kesänä.

Mediat niin Suomessa kuin Pohjois-Amerikassa ovat jo listanneet maiden mahdollisia kokoonpanoja, myös Elmo viime kesänä. Herkutellaan, spekuloidaan. Odotus on kova, sillä viimeksi Pohjois-Amerikan herkut nähtiin olympialaisissa 2014.

Vielä ei tosin sovi varmaksi sanoa mitään.

Venyy ja paukkuu

Uusi kausi on alkanut myös Pohjois-Amerikan jäillä koronan tuomien haasteiden keskellä. Useille joukkueille on jo tullut peleistä taukoa pelaajien jouduttua koronalistalle. Tartuntoja on ollut useassa joukkueessa.

Kausi alkoi tammikuun alussa. Tavoite on pelata 56 ottelun runkosarja, joka päättyisi toukokuun alussa. Tahti oli jo ennakkoon varsin tiivis, ja nyt kun otteluita on siirretty – ja niin joudutaan tekemään varmasti jatkossakin –, yhtälö käynee mahdottomaksi.

Kausi venyy suunnitellusta, mikäli se halutaan täysimääräisesti pelata. Ja se lienee tv-sopimusten ynnä muiden kumppanuuksien kannalta lähtökohta.

Miten tämä voi vaikuttaa sitten olympialaisiin?

Jos kuluva kausi venyy, seuraavan kauden aloitus uhkaa venyä. Jotta pitkän tauon jälkeen saataisiin jälleen normaali kausi, seurojen omistajat voisivat katsoa realiteetteja ja todeta, että raha painaa. Tärkeämpää on saada ehjä kausi kuin kesken kaiken lähetellä pelaajia Kiinaan.

Ensi kausi on muutenkin tärkeä, sillä se on ensimmäinen uuden tv-sopimuksen alaisuudessa. Kaukalon puolella Seattle Krakenin on määrä pelata ensimmäinen kausi.

Reipashenkinen Kiina ja sen markkina

NHL-pelaajien osallistuminen 2022 Pekingin olympialaisiinhan ei ole varmaa sopimusten puitteissa. Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n ja kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n kanssa ei ole sovittu vielä siitä, miten kustannukset jaetaan ja muut käytännöt hoidetaan.

Kustannukset aiheuttivat viime kerralla seuraomistajien keskuudessa närää, sillä KOK ei liiemmin tullut vastaan. NHL:lle olisi koitunut Pyeongchangin kisoista 2018 kustannuksia muun muassa pelaajien vakuutuksista.

Lisäksi seuroille koituu tietysti riski pelaajien loukkaantumisen myötä. Nyt, kun koronan aiheuttamat poikkeukset ovat tuoneet valtavat tappiot, näitäkin kuluja ja riskejä katsotaan vielä uudenlaisesta perspektiivistä.

Rahan NHL tekee kuitenkin NHL:llä. Olympialaisilla on toki näkyvyyden ja lajin tunnettuuden kannalta merkitystä. Mutta kuinka iso?

Aiemmin on perusteltu, että NHL:lle Pekingin olympialaiset on tärkeä tapahtuma siksi, että jääkiekko saisi NHL-pelaajien kautta valtavaa näkyvyyttä mahtavalla Kiinan markkinalla.

NHL:kin on Kiinan markkinaa havitellut pelaamalla harjoitusotteluita maassa. Dollarin kuvia ovat tarjonneet Euroopan jalkapallosarjat, jotka ovat solmineet isoja tv-sopimuksia Kiinaan. Mutta kuinka relevanttia jääkiekolle on havitella yleisöä maasta, jossa lajia ei liiemmin ole?

Koko Kiinan markkina meinaa olla loppuun käytetty klisee vähän joka paikassa.

On myös ehkä hiljalleen tajuttu, että Kiina nyt ei ole aivan terve, reipashenkinen valtio. Kenties markkinan kirkkaus on himmentynyt.

NHL onkin aiempaa voimakkaammin pyrkinyt Eurooppaan, josta on myös noussut ja nousemassa uusia tähtiä myös perinteisten maiden ulkopuolelta, esimerkiksi Ranskan Alexandre Texier, Itävallan Marco Rossi tai Saksan Tim Stützle. Ja perinteisistä maista Suomessa ja Ruotsissa Pohjois-Amerikan rahakaukaloissa kiitävien pelaajien määrä on ollut kasvussa.

Tällä kaudella on panostetty yhä voimakkaammin ”NHL European Game of the Week” -konseptiin ja runsaaseen iltapäiväpelien määrään, jotka näkyvät Euroopassa sopuisaan katseluaikaan. Ehkä se NHL:n markkina on sittenkin Euroopassa.

Kuka näkee norsun?

Kuvitellaan. Tämä kausi runnotaan jotenkin läpi, siedettävässä aikataulussa. Ensi kausi alkaa suunnitellusti lokakuussa. Globaali pandemia on hiipunut. KOK ja IIHF haluavat kiihkeästi dollaritähdet Pekingiin ja kustantaisivat olympialaisten lystin, eikä NHL:lle jäisi laskua käteen. Hyvinkin mahdollinen skenaario.

Kaikki kääntyy parhain päin.

Paitsi, että olohuoneessa on iso norsu, eli Kiinan ihmisoikeuskysymykset. Aihe on vähitellen noussut esiin julkisessa keskustelussa Pekingin olympialaisten yhteydessä. Viimeisimpänä 180 ihmisoikeusjärjestöä vetosi kisojen boikotointiin.  Tämä lienee vasta alkusoittoa: Pekingin olympialaiset saanevat ennennäkemättömän kritiikkivyöryn.

Nykyisessä maailman menossa vuosi on pitkä aika. Tuntuu tapahtuvan paljon asenteissa, arvoissa ja ilmapiirissäkin, kaiken muun ohella. Perspektiivissä, miten urheiluakin katsotaan ja arvioidaan. Se on tässä nähty.

Ehkä koronakriisikin on antanut näille pohdinnoille pontta.

Ennakkotapauksia jääkiekonkin parissa on jo nähty. Myös NHL oli, ainakin jollain tasolla, mukana syksyllä Black Lives Matter -liikkeen hengessä. Yritetään ainakin olla mukana jossain yhteiskunnallisessa aiheissa, eikä täysin suljeta silmiä.

IIHF siirsi, valtavan painostuksen myötä, kevään MM-kisat pois Valko-Venäjältä. Ehkä tässä tapauksessa merkittävintä oli pääsponsorin Škodan ukaasi.

Entä, jos Pekingin olympialaisiin osallistuminen nähdäänkin NHL:n päässä imagotappiona? Ei tietenkään NHL itse edusta itseään olympialaisissa, mutta NHL:llä on yhä valta olla päästämättä pelaajia. Olympialaisten jääkiekkoturnaus olisi kuitenkin lähes kauttaaltaan NHL-pelaajien turnaus. Ne kolme kirjainta olisivat ihmisten huulilla.

Entä jos jotkut pelaajat asettuvat julkisesti Pekingin kisoja vastaan? Joku maa boikotoi? Tai sponsorit alkavat painostamaan ja yleinen ilmapiiri aiheen ympärillä kiristyy?

Vuosi on pitkä aika.