Pattijoen Urheilijat

Kausi 2022

Pattijoki lähti kauteen Seinäjoen JymyJussien kanssa suurimpana putoajaehdokkaana. Joukkue oli menettänyt edellisen vuoden siirtomarkkinoilla Topi Kososen, Jari Törmäsen, Sami Haapakosken, Severi Piispasen ja Miikka Matikan johdolla elintärkeitä avainpelaajia. Tämän kauden lisenssi oli saatu juuri ja juuri raavittua kasaan, eikä rahaa joukkueen vahvistamiseen juurikaan ollut.

Mutta tämä kausi osoitti, että Pattijoella oli tehty hyviä hankintoja. Kososen korvaajiksi hankitut Topi Still ja Lauri Vuollo taistelivat alkukaudesta ykköslukkarin paikasta, kunnes Still otti tontin omakseen ja Vuollo siirtyi Koskenkorvalle. Napapiirin Pesiksen Suomensarjajoukkueesta tullut Still pelasi erinomaisen kauden ja valittiin ansaitusti Vuoden tulokkaaksi.

Myös nuori Martti Viitasalo oli hyvä löytö Alajärveltä toiseksi lyöjäjokeriksi. Viitasalo löi runkosarjassa 37 juoksua ja on 21-vuotiaana lyöjäjokerina varmasti merkitty mies.

Pattijoki aloitti kautensa pirteästi ja sama pirteys jatkui läpi kauden. Esitykset toki heittelivät, mutta ne heittelivät myös ylöspäin, kuten hurja nousu voitto-ottelussa Kouvolassa osoitti.

Pattijoella oli paljon onnistujia ja tasonsa nostajia. Sisällä Oskari Lukkari, Antti Karjaluoto, Tuukka Sarkkinen ja Paavo Pelto muodostivat hyvän ykköskärjen, jota terästi erinomaisen kauden etenijäjokerina pelannut Mikael Mäkelä. Lyöjäjokeri Juuso Keski-Koukkari pelasi uransa parhaan kauden ja valittiin yllättäen jopa Itä-Länteen. Viitasalo säesti toisena lyöjäjokerina hyvin Keski-Koukkaria.

Ulkopeli oli myös hyvällä tasolla. Still sekoitti syöttötyöskentelyllään hyvin vastustajan peliä ja paikkasi hyvin myös etukentän puutteita. Linja oli Simo Rahusen ja Pellon johdolla perusvahva ja takakenttä yllätti myös positiivisesti.

Myös Jussi Haapakosken tilalle pelinjohtajaksi tullut Perttu Westersund voi ottaa kaudesta sulan hattuunsa. Hän osasi rakentaa käytettävissä olevista paloista toimivan konseptin niin sisä- kuin ulkopelissäkin.

Vuoden pelaaja: Paavo Pelto

Paavo Pelto oli Pattijoen kokenein ja rutinoiduin pelaaja, ja nuorelle joukkueelle eräänlainen isähahmo. Hän kantoi vastuunsa erinomaisesti niin sisällä kuin ulkona.

Pelto on monipuolinen ja taitava mailassa ja pelasi kolmosena erinomaisen kauden. Ulkona hän hoiti kolmoskulman ja kolmospolttajan tontteja yhtä takuuvarmasti. Pelto löi joukkueessa eniten kärkilyöntejä (138) ja myös hänen onnistumisprosenttinsa (59,91) oli joukkueen paras.

Muutokset

Pattijoen syksy on ollut selvästi rauhallisempi kuin vuosi sitten. Tämän kauden joukkueesta ovat varmuudella poissa uransa lopettanut Simo Rahunen ja Timo Hanhisalo. Paavo Pelto on valmis jatkamaan, jos Pattijoki saa Superin lisenssin ensi kaudeksi.

Uusia kasvoja ensi kauden joukkueessa ovat Koskenkorvalta tuleva Ville Veittikoski, Joensuusta napattu Erkka Gröhn sekä Sotkamosta koko kauden mittaisella lainasopimuksella pelaava Antti Kiiskinen.

Arvio

Pattijoen paketissa on yksi, mutta sitäkin suurempi muuttuja: Paavo Pelto. Jos Pelto Pattijoen saadessa lisenssin jatkaisi pelaamistaan – kuten Pattijoella ymmärrys on –, joukkue ei silloin ainakaan heikentyisi päättyneeseen kauteen verrattuna. Veittikoski paikkaa hyvin Hanhisalon lähdön etukentällä ja Kiiskinen on hyvä korvaaja Rahuselle. Sisällä kumpikaan ei mene automaattisesti ykköskärkeen, mutta he saavat varmasti myös sisäpelivastuuta.

Gröhnillä on potentiaalia sekä sisä- että ulkopelaajana ja hän ottaisi Pellon rooli joukkueessa, jos tämä ei tekisi jatkosopimusta Pattijoen kanssa. Gröhn koputtelee joka tapauksessa paikkaa ykköskärjessä ja hän tuo lisää osaamista myös polttolinjaan.

Myös Still on vuoden vanhempi ja kokeneempi ja muutenkin joukkueessa on uutta ja raikasta ilmettä. Vielä pari vuotta sitten Pattijoessa huolestutti joukkueen ikääntyminen, mutta tilanne on kääntynyt ikärakenteen osalta päälaelleen ja mikä myös ilahduttavaa, joukkueeseen on noussut myös omia junioreita. Tuukka Sarkkinen on pelannut jo pitkään avauksessa ja päättyneellä kaudella Antti Karjaluoto ja Mikael Mäkelä pelasivat molemmat hyvän kauden, eikä Konsta Launonenkaan ole kaukana avauksen paikasta.

Westersundin opissa nuoret pelaajat voivat kehittyä entisestään ja jos mitään yllättäviä loukkaantumisia tai takaiskuja ei tule, Pattijoella ei pitäisi olla hätäpäivää ensi kaudella sarjapaikan suhteen. Toki sen pitää saada ensin lisenssi ensi kaudeksi ja toiseksi on tiedettävä, millä sarjajärjestelemällä ensi kaudella pelataan ja miten ja kuinka moni seura Superista on vaarassa pudota.

Kysymys

Pattijoen ensimmäinen iso kysymys on ensi kauden lisenssi. Joukkueen puolesta lisenssi pitäisi saada heittämällä, mutta Pesäpalloliitossa tutkitaan varmasti tarkkaan Pattijoen tilejä ja ennen kaikkea sitä, miten paljon se söi viime syksynä myös tulevien kausien euroja. Pelillisesti Pattijoen pudottaminen olisi harmillista, sillä seurassa on tehty joukkueen osalta terve nuorennusleikkaus.

Pattijoen tulevaisuuden kannalta avainkysymys on, missä hapessa se on seurana tulevina vuosina ja miten uskottavaa sen toiminta on. Samalla kun päättyneestä kaudesta pitää iloita, se nostaa myös väistämättömän huolen siitä, kuinka pitkään Pattijoki pysty pitämään Topi Stillin, Antti Karjaluodon, Tuukka Sarkkisen tai Martti Viitasalon kaltaiset tulevaisuuden lupauksensa ja missä vaiheessa pelinjohtaja Perttu Westersund hyppää suurempien haasteiden äärellä. Ottajia heillä kaikilla tulee olemaan.

On myös hyvä kysymys, miten voimasuhteet Superin ja Ykköspesiksen rajamaastossa lähivuosina muuttuvat. Ykköspesiksen taso on selvästi terästynyt ja sieltä on tulossa Superia kohti Haminan, Kankaanpään, Puijon, Simon ja Jyväskylän molempien seurojen, Kirin ja Lohen, johdolla useampikin seura. Kun päälle lisätään se, että Superin joukkuemäärä saattaa lähivuosina supistua, kysymys kuuluu, mikä Pattijoen asema pesäpallokartalla silloin on? Löytyykö Pattijoelta riittävästi katsojia, rahaa ja tekijöitä, jotta mylly pyörii ja Pattijoki pystyy pitämään parhaat pelaajansa Rännärillä?