Huuhkajat aloitti EM-turnauksensa dramaattisella tavalla, dramaattisessa pelissä, joka muistetaan myös ja jopa ennen kaikkea muusta kuin jalkapallosta.

Mutta pysytään tässä jalkapallossa. Huuhkajat nappasi Tanskasta 1–0-voiton. Pelaaja-analyyseissä esiin nousevat erityisesti Paulus Arajuuri ja Joel Pohjanpalo.

Maalivahti ja puolustuslinja

Lukas Hradecky

Avausjaksolla erittäin tärkeitä torjuntoja, kun Tanska hallitsi peliä ja loi useita maalintekopaikkoja. Joskin ne tulivat sellaisilta etäisyyksiltä, että Hradeckyn oli ne määrä myös torjua.

Toisella jaksolla oli hiljaisempaa torjuntojen osalta, pilkkua lukuunottamatta. Keskityspalloissa jämäkkyttä. Pitkistä avauksista puuttui kohde – ja kohteen ympäriltä tuet. Mutta se oli kollektiivinen ongelma.

Paulus Arajuuri

Pelin jälkeen Ylen studio hehkutti Huuhkajien uhrautumista. Ei, kyse ei ole uhrautumisesta, vaan kyse on laadusta.

Ja Arajuuren kohdalla kyse on laadusta puolustaa boxia: jatkuva valmius liikkua eri suuntiin, vaarallisimman pelaajan tunnistaminen ja palloon hyökkääminen optimaalisesta asemasta. Kahdeksan purkupalloa.

Pieni höntyily sattui, mistä Tanska sai vapaapotkun. Rike oli häviävän pieni, mutta Arajuuri lähti hieman turhaan tilanteessa jahtaamaan palloa.

Joona Toivio

Laadukasta yhteispelaamista Arajuuren kanssa. Koordinaatio toimii, sillä Toivio ja Arajuuri osaavat porrastaa laadukkaasti puolustuspelaamisessa.

Daniel O’Shaughnessy

Pitkät heitot olivat yksi harvoista keinoista, joilla Huuhkajat loi boxiin uhkaa avausjaksolla. Ne olivat O’Shaughnessyn käsialaa. Heitot olivat tärkeä palanen erityisesti ensimmäisellä jaksolla: uhkaa boxiin, happea puolustamiseen ja pallon kontrollissa hyökkäyskolmanneksella.

Mutta. O’Shaughnessy oli kokonaisuutena Huuhkajien heikoin lenkki. Kolmen topparin linja kuitenkin jopa sen kestää, kuten Tanska-ottelussa nähtiin. Epäröi irtoamisissa ja selustan puolustamisessa.

Jere Uronen

Laadukas keskitys ja hyvin ajoitettu nousu maalia edeltäneessä tilanteessa. 

Nousuja ja keskityksiä toki nähtiin Uroselta vähän, koska Suomi hyökkäsi vähän. Uronen taitaa kuitenkin täsmällisesti puolustusvelvoitteet 5–3–2-järjestelmässä wing-backina: milloin ja miten paineistaa niin, ettei omaan selustaan pääse hyökkäämään.

Jukka Raitala

Joutui avausjaksolla puristukseen, sillä Tanska hyökkäsi voimakkaasti vasemman laitansa kautta, eli Raitalan puolelta. Selvisi kuivin jaloin.

Toisella jaksolla Raitalaa saatiin hyökkäyksiin mukaan, kun pallolliseen peliin tehtiin säätöjä. Ja se oli oikeastaan ratkaiseva tekijä Tanskan prässin purkamisessa: Huuhkajien piti löytää väylä laitapakille – ja ennen kaikkea niin, että ensin houkuteltaisiin Tanskan keskikenttä irtoamaan Suomen keskikenttään. Maalia edeltäneessä prässin purussa Raitalalle pelattiin kolmantena pelaajana pallo, mikä pakotti Tanskan keskikentän ja laitapuolustajan voimakkaaseen irtoamiseen. Ja se avasi pajatson.

Keskikenttä ja hyökkäys

Tim Sparv

Eleetön, eleganssi kapteeni. Osasi lukea jälleen vastustajan seuraavia pelitekoja. Siitä osoituksena syötönkatkoja. Suojeli toppareita, peitti syöttölinjoja, johti kommunikoinnillaan.

Glen Kamara

Kamara oli olennainen pelaaja toisella puoliajalla, kun Suomi avasi Tanskan prässiä. Hänen kykynsä ohittaa ja antaa vastustajalle väärää informaatiota syötön vastaanotossa oli tuttua Kamaraa. Se, kuinka hän manipuloi Tanskan prässiä, oli hienoa seurattavaa. Ja siitä rakentui Huuhkajien maali. 

Kamara selvisi puolustuksellisesti hyvin ja pystyi katkomaan syöttöjä erityisesti yhteistoiminnassa Tim Sparvin kanssa.

Mutta ongelma oli se, mitä tapahtui katkojen jälkeen. Pallolliset ratkaisut olivat heikkoja. Kamaran syöttöprosentti oli yllättävän huono, vain 73. Se, miksi Kamara, ja moni muu pelaaja niin ikään, menetti tilanteenvaihtojen jälkeen nopeasti pallon, Huuhkajien valmennuksen tulee analysoida.

Robin Lod

Taidokas, elintärkeä pelaaminen linjojen välissä yhdellä kosketuksella rakentelussa, joka johti Huuhkajien avausmaaliin. Pystyi vielä salaamaan aikeensa, mikä avasi Sparville väylän edetä.

Lod joutui Kamaran ohella tekemään avausjaksolla paljon töitä sivuttaissuunnassa, kun Tanska pääsi kontrolloimaan pelintekoaluetta. Kilometrejä kertyi.

Joel Pohjanpalo

Ensimmäinen liike boxiin, pallo ei vielä lennä. Uusi liikkeen valmistelu puolustajan pimeälle puolelle selän taakse. Siihen perään vahvasti ajoitettu, terävä hyökkäys kohti palloa puolustajan etupuolelta ja pusku maaliin.

Paljon puhutaan Teemu Pukista, mutta usein jää huomioimatta se, että kärjessä on myös Bundesliiga-tason hyökkääjä, Pohjanpalo. Nyt riitti yksi tilanne.

Muuten oli hiljaista. Pohjanpalo oli vaisu esimerkiksi target-roolissa, eikä hänen hyödyntäminen siinä ollut kovin systemaattista.

Teemu Pukki

Palloja selustaan ei liiemmin tullut. Tilanteenvaihdoissa Tanska odotetusti laski nopeasti linjansa.

Muutamat pallot tulivatkin Pukille linjan eteen. Ja hieman hankalaa oli: Pukin kuljetuskosketusten laatu, pituus ja suuntaaminen eivät ole aivan riittävän täsmällisiä, kun hän hyökkää kohti puolustuslinjaa.

Maalia edeltäneessä tilanteessa Pukki kuitenkin osoitti suuruutensa: hän sai peräti viisi, jopa kuusi, pelaajaa reagoimaan ympärillään, vaikka oli hieman huonossa peliasennossa, hieman heikossa sektorissa boxin sisällä. Ja silti hän oli uhka! Syöttö ahtaasta ulos, ja maalin edessä oli kaksi vastaan kaksi -tilanne.