Perttu Olli nousi ensimmäisen kerran otsikoihin elokuussa 2018. Silloin mediassa puhuttiin nipin napin 16 vuotta täyttäneestä painija Petra Ollin pikkuveljestä, joka debytoi Vimpelin Vedon Superpesis-miehistössä kolmosvahtina ottelussa Sotkamon Jymyä vastaan.

Ollin lahjat olivat jo tuolloin pesäpallopiirien tiedossa. Vimpelin kasvattia pidettiin kunnianhimoisena, lupaavana ja monipuolisena pelaajana, jolla oli samankaltaisia ominaisuuksia kuin Mikko Kanalalla. Olli oli nopea hyvä etenijä ja hyvä vaihtaja ja hänellä oli sisä- ja ulkopelissään samanlaista räjähtävyyttä ja kiihkoa kuin Kanalalla.

Kaikki tarinat eivät kuitenkaan etene kuten satukirjoissa. Niin kävi myös Ollin tarinassa. Ottelu Sotkamoa vastaan jäi Ollin ainoaksi sillä kaudella Superissa. Seuraavan kahden kauden aikana hän pelasi Vimpelin Superpesis-joukkueessa pudotuspelit mukaan lukien vain 12 ottelua. Lopulta edessä oli karujen tosiasioiden tunnustaminen ja siirtyminen Kankaanpäähän.

Olli nousi Kankaanpäässä heti joukkueen avaukseen, mutta sarjan pohjataisteluissa hänen oli haastavaa esittää parastaan. Kempeleen värikäs manageri Sami Saloranta näki kuitenkin Ollin suuren potentiaalin ja kävi hakemassa hänet Oulun kupeeseen.

Olli haki aluksi rooliaan Kempeleessä. Pelipaikkaa ei löytynyt hänen aiemmilta pelipaikoiltaan polttolinjasta tai etukentältä. Uusi ulkopelipaikka löytyi takakentältä – ensin kakkoskopparina ja viime kaudella kolmoskopparina.

Sisällä hän pelasi toissa kaudella pääosin kakkoskärjen veturina, mutta viime kaudella hän sai Onni Määtän loukkaantumisen seurauksena paljon vastuuta myös kakkosena. Samalla hän vakuutti olevansa mitat täyttävä korvaava Määtälle tämän siirryttyä kauden jälkeen Pattijoelle.

Ollin kehitystarina Kempeleessä on ollut nousujohteinen ja nyt – 22-vuotiaana – hänellä on edessään ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä viimeinkin läpimurto kaikista kirkkaimpiin valoihin.

Kysymys ei ole vain Ollin kannalta elintärkeästä kaudesta. Hänen onnistumisensa on elintärkeää myös Kempeleen kannalta

***

Olli pelaa ulkona tärkeää tonttia, sillä takakenttä on ollut Kempeleen ulkopelin haavoittuvin kohta. Olli on edelleen kopparina kohtalaisen kokematon ja hänelle sattuu sen seurauksena arviointivirheitä. Ollilla on kuitenkin potentiaalia kehittyä yhdeksi valtakunnan parhaista koppareista. Hän on nopea jaloistaan ja rohkea liikkumaan, ja hänen heittonsa lähtee nopeasti ja riittävän kova.

Sisällä Olli ottaa vastuulleen Määtän tyhjäksi jättämän paikan kakkosena. Vaikka täytettävä ruutu on suuri, Ollilla on kaikki kakkosen ominaisuudet. Hän on nopea ja mailassa taitava ja vaarallinen. Olli hallitsee lyhyet taitolyönnit, minkä lisäksi hän uskaltaa lyödä kovia rohkeita lyöntejä eri puolille kenttää.

Ollin läpilyöntiuhka on niin suuri, että se avaa Ollille tilaa upottaa varmoja lyhyitä vaihtolyöntejä vastustajan etukenttään. Nytkin hänen onnistumisprosenttinsa TalviSuperin otteluissa on ollut vakuuttava, 69 prosenttia.

Olli onkin ollut TalviSuperissa yhdessä Kouvolasta hankitun Arttu Ruuskan ja Pattijoelta tulleen kanssa Tuukka Sarkkisen kanssa Kempeleen suurimpia valopilkkuja. Ruuskan on onnistunut niin mailassa kuin etukentällä ja Sarkkinen on ottanut roolia etenkin kotiuttajana.

Ollin, Ruuskan ja Sarkkisen onnistumisten arvoa korostaa se, että Kempele on ollut TalviSuperissa pettymys. Joukkue on hävinnyt kaikki neljä otteluaan. Tappiot ovat olleet tosin niukkoja ja ottelut olisivat helposti voineet vaihtua myös Kempeleen voitoiksi.

Kempeleellä on edessä kuitenkin iso kesä, sillä sen viime vuosien satsaukset ovat olleet sitä luokkaa, ettei yksi pronssimitali kempeleläisten kunnanhimoa tyydytä.

Vaikka TalviSuperin tulokset ovatkin olleet heikkoja, Kempeleellä on edelleen kesän suhteen kaikki auki. Tuomas Jussila on edelleen joukkueen tärkein pelaaja, mutta myös muiden avainpelaajien on onnistuttava kesällä.

Nyt Kempeleen tärkeimpien avainpelaajien listalta löytyy myös tarina, jota moni ehti pitää jo menetettynä.

Sen tarinan nimi on Perttu Olli.