Pesäpalloliitto ei valitse Juha Puhtimäkeä Vuoden lukkariksi, mutta ElmoTV valitsee
Pesäpalloliitto painottaa Vuoden parhaiden valinnoissa mestarijoukkueita - ElmoTV sitä, kuka on ollut pelipaikkansa paras pelaaja. Valinnat aloitetaan lukkareista ja jokereista.
Vuoden lukkarit
Juha Puhtimäki, Manse PP
Vuoden parhaiden valinnassa on siirrytty käytäntöön, jossa tärkeimmät valinnat menevät automaattisesti mestarijoukkueiden pelaajille. Se ei ole ainoa valintoja vääristävä tekijä. Valitsijat eivät myöskään valitse helposti samaa pelaajaa kovin usein Vuoden pesäpalloilijaksi, vaikka siihen olisi kaikki perusteet.
Kolmas vääristymä sorsii jokereiden valitsemista Vuoden pesäpalloilijaksi. Se vääristymä on kuitenkin toivon mukaan nyt korjautumassa.
Myös Vuoden lukkariksi valitaan tänä syksynä todennäköisesti Sotkamon mestarijoukkueen lukkari Aapo Komulainen. Eikä siinä mitään, Komulainen pelasi erinomaisen kauden ja oli kiistatta yksi kauden kolmesta parhaasta lukkarista.
ElmoTV:n valinta Vuoden parhaaksi lukkariksi on kuitenkin Juha Puhtimäki.
Mansea on pidetty kovalyöntisenä sisäpelijoukkueena, mutta senkin tämän kauden menestyksen kulmakivi oli – aivan kuten Sotkamolla ja Kouvolalla – huipputiivis ulkopeli, jonka kapellimestari oli Puhtimäki.
Puhtimäki on 39-vuotias, mutta hän on pysynyt ilmiömäisen hyvin lukkaripelaamisen evoluutioon vauhdissa mukana. Itse asiassa hän oli ensimmäisiä lukkareita, jotka alkoivat siekailematta hyödyntämään matalaa syöttölinjaa sekä syöttöliikkeen ja syöttöasennon väljempää tulkintaa.
Nuoren sukupolven lukkarit ovat sopeutuneet helposti uusiin tulkintoihin ja niiden vaikutuksiin lukkareiden syöttötyöskentelyyn. Vanhan kaartin lukkareista Puhtimäki on ollut yhdessä Ville Väliahon kanssa kaikista notkein ja nopein omaksumaan uudet tuulet.
Puhtimäki on ollut taktisesti aina vahva lukkari ja hän on hankkinut itselleen pitkän uransa ansiosta maineen, jonka myötä syöttötuomarit sallivat Puhtimäeltä ylimääräisen naksun verran matalampia ja vielä enemmän sääntöjen rajamailla olevia syöttöjä.
Eikä kysymys ole vain pelkästä pelistä. Ei ole sattuma, että Puhtimäestä on tullut Mansen komean tulemisen kasvot. Sama valoisa persoona ja sitä kultaava lempeä hymy ovat hurmanneet myös tuomarit, kannattajat ja median – ja seuraavaksi Helsingin.
Anni Heikkilä, Lapuan Virkiä
Naisten Vuoden lukkariksi on myös useampi vaihtoehto aina mestarijoukkueen Mansen Venla Tanhuaa myöten. Tässäkin kohdassa ElmoTV katsoo muualle ja nostaa Vuoden lukkariksi Lapuan Virkiän SM-hopeajoukkueen lukkarin Anni Heikkilän.
24-vuotias Hämeenlinnan Paukun kasvatti teki läpimurtonsa Hyvinkään Tahkossa, josta hän siirtyi kaudeksi 2022 Lapualle.
Heikkilä on kehittynyt lukkarina koko ajan. Hän on erittäin taktinen lukkari, joka osaa napsutella vääränsä oikeaan kohtaan. Sen lisäksi hän on kunnostautunut kärpästen ottajana.
Heikkilällä on muutekin lukkaripelissä kaikki tarvittavat avut kasassa ja jos kehitys jatkaa tällaisena, hän on yksi tulevien vuosien ehdottomista eliittilukkareista naisten Superissa.
Heikkilä saa myös valinnan ulkopuolisena bonuksena pisteet iloisesta ja positiivisesta luonteestaan ja sanavalmiudestaan tv-kameroiden edessä.
Vuoden jokerit
Patrik Wahlsten, Kouvolan Pallonlyöjät
Patrik Wahlsten on monessa mielessä mielenkiintoinen tapaus. 28-vuotiaan Wahlstenin ura on ollut nousuineen ja laskuineen värikäs, minkä lisäksi myös hänen lyöntivalikoimansa on nykyisille lyöjäjokereille harvinaisempi.
Valtaosa tämän päivän lyöjäjokereista perustaa pelinsä kumurapeliin, mikä sinällään on looginen ja toimiva valinta. Wahlsten lyö sen sijaan armottoman kovaa. Hän lyö sellaisia lyöntejä, joita kotiuttajat käyttivät ennen vanhaan. Wahlsten muistuttaakin monessa mielessä 1990-luvulla neljästi peräkkäin lyöjäkuninkuuden voittanutta Sami Aholaa.
Wahlstenin lyönti ei ole vain kova. Se on myös äärimmäisen tarkka. Hän piiskaa yleensä saumoja ja luukkuja, mutta pystyy lyömään myös rajoille. Wahlstenin kotiutuslyönneistä valtaosa on merkattuja.
Wahlsten voitti runkosarjan lyöjäkuninkuuden lyömällä 2+99 juoksua. Määrä ei ensivilkaisulla ole samaa luokkaa kuin Jukka-Pekka Vainionpään ja Roope Korhosen yli 120 ja jopa yli 130 lyödyn juoksun kaudet, mutta tilastoja vääristää se, että syöttölinja on madaltanut viimeisten 2-3 vuoden aikana dramaattisesti. Metri tarkoittaa tänä päivänä oikeasti metriä – tai jopa vain 70-90 senttiä –, kun aiemmin metri tarkoitti 1,2 tai jopa 1,3 metriä.
Aino-Kaisa Mantere, Seinäjoen Maila-Jussit
Aino-Kaisa Mantere pelasi loistokauden ja voitti runkosarjan lyöjätilaston 66 lyödyllä juoksullaan. Juoksujen määrä on yksi asia. Toinen on katsoa, millaisilla paikoissa 30-vuotias Ilmajoen Kisailijoiden kasvatti löi juoksuja. Hän löi jaksojen avaavia juoksuja sekä elintärkeitä juoksuja kaikista kovimmissa paikoissa.
Mantere löi yhdeksässä pudotuspeliottelussa yhteensä 29 juoksua. Hän kruunasi pudotuspelinsä kahdessa pronssiottelussa Jyväskylän Kirittäriä vastaan. Hän löi kahdessa ottelussa yhteensä 10 juoksua, mikä oli avain Maila-Jussien naisten ensimmäiseen mitaliin 45 vuoteen.
Mantere on muutenkin roopekorhosmainen jokeri. Hän lyö Roopen tavoin paljon kovia ja tarkkoja ilma- ja maasaumoja, mutta hallitsee myös lyhyet ja pussinpohjat. Mantere on lyöjänä rohkea ja hän lyö valtaosan kotiutuslyönneistä Wahlstenin tavoin merkistä. Juha Antikainen ottikin Mantereella usein jopa kaksi kertaa kotiin samalla lyöntivuorolla.