Rasmus Ristolainen

Historia

Rasmus Ristolainen oli aikoinaan jääkiekkomaailmassa erittäin puhuttu lupaus. Olin itsekin paikalla NHL-kirjeenvaihtajana, kun Buffalo Sabres kuulutti Ristolaisen nimen kahdeksantena New Jerseyssä järjestetyssä draftissa.

Ristolainen löi lisää pökköä pesään seuraavalla kaudella nousemalla Buffalon riveihin pelaamaan ja voitti vielä nuorten MM-kultaa. Edelleen hänen uransa kuuluisin maali on nuorten MM-kisoista 2014, kun hän ampui jatkoajalla maailmanmestaruusmaalin Ruotsin verkkoon jatkoajalla.

NHL:ssä Ristolainen on pelannut ristiriitaisen uran. Vaikka hän on pelannut ”vasta” 27-vuotiaana jopa hurjat 608 NHL:n runkosarjaottelua, hän ei ole koskaan pelannut NHL:ssä ainuttakaan pudotuspeliottelua. Buffalossa hän nousi tehokkaaksi pakiksi pelaten valtavia minuutteja ottelusta toiseen takoen peräti neljä yli 40 tehopisteen kautta. Ristolainen kuitenkin myös kasasi järkyttäviä pakkaslukemia tehotilastoon. Esimerkiksi kaudella 2018-19 hän keräsi koko NHL:ssä ylivoimaisesti eniten miinuksia (-41).

Niin paljon kuin siitä puhuttiin, että NHL:n häpeäpilkkuihin lukeutuva Buffalo oli Ristolaisen uralle tuhoksi, se piti sisällään julkisessa keskustelussa myös sen puolen, että Ristolaisen vastuuta tässä kaikessa vähäteltiin. Eihän tietenkään esimerkiksi Buffalon surkeus kokonaisuutena missään nimessä Ristolaisen vika ollut, mutta ei Ristolaisen osuuttakaan voi täysin sivuuttaa. Jos suomalaispuolustaja pelasi ajoittain jopa lähestulkoon puolet otteluista tai ainakin reippaasti yli kolmanneksen, niin osa heikoista tuloksista kuuluu myös Ristolaisen harteille.

Ristolaisen kohdalla odotettiin suurta käännettä, kun hän siirtyi viime kaudeksi Philadelphia Flyersiin, mutta mitään käännettä ei tullut kuin ehkä jopa huonompaan suuntaan.

Ristolainen on ollut esillä myös Leijonien kannalta merkillisessä asemassa, kun Jukka Jalonen päätti jättää hänet ulos NHL-pelaajien tapaamisesta kesällä 2021 Vanajanlinnassa. Syy oli Jalosen mukaan se, että Ristolainen oli kieltäytynyt niin monista MM-kisoista. Sekin on yksi seurattava asia, mikäli jääkiekon maailmancup lähitulevaisuudessa toteutuu.

Lähtökohta

Viime kaudella suomalaismediassa hehkutettiin miten Ristolainen pääsi vihdoin Buffalossa ja sai suuren mahdollisuuden taistella pudotuspelipaikoista. Se mahdollisuus kariutui kuitenkin nopeasti.

Lopputuloksesta erityisen kiusallisen teki se, että Buffalo keräsi viime NHL-kauden runkosarjassa peräti 14 sarjapistettä enemmän kuin Philadelphia ja Ristolaisenkin kausi oli ainakin hypeen, siirtosummiin ja uuteen sopimukseen peilattuna vaisu. Niin vaisu, että mikäli NHL-pelaajat olisi valittu olympialaisiin keskustelu ei enää ollut vain se, että pääsisikö Ristolainen mukaan vaan se, valittaisiinko häntä siitä huolimatta maajoukkueesta pihalle. Eikä vain aikaisempien kieltäytymisten takia vaan hänen peliesitystensä vuoksi.

Philadelphiassa Ristolainen kellotti edelleen paljon peliminuutteja, mutta tehot (2+14) putosivat roimasti ja ne olivat heikoimmat hänen tulokaskautensa jälkeen. Miinuksia tuli 9, joka oli Philadelphian puolustuksessa kuitenkin jopa siedettävä lukema. Kaiken kaikkiaan kausi oli katastrofaalisen heikko Philadelphialta, mutta eipä se erityisen vahva Ristolaiseltakaan ollut.

Odotukset

Philadelphia maksoi Ristolaisesta kovan hinnan. Buffalo sai Ristolaisesta 2021 ykköskierroksen varausvuoron, 2023 toisen kierroksen varausvuoron ja Robert Häggin. Toistaiseksi on vaikeaa sanoa Philadelphian voittaneen kaupan. Lisäksi Ristolainen sai viiden vuoden ja kokonaisarvoltaan 25,5 miljoonan dollarin sopimuksen. Toistaiseksi Ristolainen ei ole ollut sopimuksensa arvoinen.

Vaikka hänen saamansa sopimus ja hänestä maksettu siirtosumma ei olekaan Ristolaisen syy tai aikaansaannos, ne tulevat kuitenkin määrittämään häneen liittyviä odotuksia. Ja siksi Ristolaisen kohdalla ne odotukset ovat suhteellisen suuret.

Mutta kun puhutaan Ristolaisesta, ensimmäinen odotus olisi hänelle voittavan jääkiekon pelaaminen, joka on Ristolaisen isoin kysymysmerkki. Ja ylipäätään odotus olisi se, että hän pääsisi viimeinkin pelaamaan pudotuspelejä NHL-tasolla. Mutta senkin suhteen on kysymysmerkkejä, kun kyse on Flyersista.

Kehityskohdat

Ristolainen saa usein osakseen hehkutusta äijämäisistä taklauksistaan ja elkeistään, mutta välillä miettii, että mitä siinä oikeastaan hehkutetaan? Joskus Ristolainen saattaa jopa pelata näyttävää taklausta hakiessaan itsensä ulos tilanteista, mikä ei ole voittavaa toimintaa. Usein jää pohtimaan, mikä on näiden taklausten tarkoitus? Saada kovan pojan mainetta kasvatetuksi vai joukkueen etua palveltua?

Ristolainen on kovakuntoinen urheilija ja hänen fysiikkaansa usein kehutaan. Eikä ihme, Ristolainen on jykevä ilmestys. Ristolaisen pelaamista viime kaudella seuranneena jää kuitenkin toisinaan miettimään, että onko voiman hankkimisen kustannuksella jotain kadonnut Ristolaisen liikkeestä.

NHL-puolustaja, joka kellottaa Ristolaisen kaltaisia peliminuutteja, joutuu hakemaan paineen alta kiekkoja jatkuvalla syötöllä ja pään, jalkojen ja käsien yhteistyön olisi toimittava hyvin, että paineen altakin peliä saataisiin edistettyä. Ristolaisen osalta tämä osa-alue on näyttänyt hiipuvan.

Philadelphia sai kesällä uuden päävalmentajan John Tortorellan, joka on yleensä osannut organisoida hyökkäyspeliä paremmin puolustuspelaamisen, joten on mielenkiintoista nähdä saako hän Ristolaisen ominaisuuksista enemmän irti.

Tai saako hän ainakin riisuttua ja poispestyä niitä asioita, jotka jarruttavat Ristolaisen menestymistä jäällä. Paras vaihtoehto olisi nousta Tortorellan arvostamien pelaajien joukkoon, pahinta olisi ajautua tämän koirankoppiin. Silloin Ristolaisen sopimuksella kilpakosijoita tuskin jonoksi asti oven taakse ilmaantuisi.

Todennäköisempää kuitenkin on, että viime kaudella romahtaneessa Flyersissa Tortorellalla on ensisijaisesti kana kynittävänä joidenkin muiden pelaajien kanssa.

Analyysi

Ristolaisen olisi saatava uralleen käänne tai uhkana on, että hänen uransa hiipuu NHL-tasolla. Jossain kohtaa on vaarana, että NHL:n liepeillä aletaan entistä laajemmin pohtimaan, että onko se pelkkää sattumaa, että Ristolaisen edustamat joukkueet häviävät jatkuvalla syötöllä?

Viime kausi oli Philadelphialta jo heikko, eikä Flyersin kesän peliliikkeet viittaa parempaan – oikeastaan siksi, että mainittavia uusia hankintoja vapaiden agenttien markkinoilta ei tullut. NHL:n ongelmalapseksikin tituleerattu Tony DeAngelo hankittiin kyllä puolustukseen, mikä sekin on herättänyt paljon kysymyksiä ja jopa hämmennystä, vaikka DeAngelo kovia tehopisteitä on mättänytkin.

Ristolaisella on mahdollisuus olla ensi kaudella Flyersin alakerrassa ainakin kohtuullisen hyvän tason peruspuolustaja, mutta Buffalon tehokkaimpien vuosien aikaisia tehopistemääriä häneltä tuskin nähdään enää koskaan. Jotta kausi voisi olla parempi kuin edellinen, ensin olisi kuitenkin katsottava silmiin niitä heikkouksia, joita hänen olisi mahdollista paikata.

Vaan mitä tulee Ristolaisen pudotuspeliunelmaan, se näyttää täysin vailla tunnistettavaa suuntaa ja punaista lankaa ajelehtivassa Flyers-organisaatiossa jälleen hyvin epätodennäköiseltä.