Huuhkajat kärsi 0–1-tappion Venäjää vastaan EM-kisojen toisessa ottelussaan.

Markku Kanerva oli tehnyt yhden muutoksen avauskokoonpanoon Tanska-ottelusta: Tim Sparv oli sivussa, Rasmus Schüller hänen tilallaan.

ElmoTV arvioi Huuhkajien avauskokoonpanon pelaajat Venäjä-ottelussa.

Maalivahti ja puolustuslinja

Lukas Hradecky

Venyi toisella jaksolla erittäin isoon torjuntaan, joka piti lukemat vielä 1–0:ssa ja Huuhkajat kiinni pelissä.

Varmaa toimintaa Venäjän keskityksissä, joita tuli 20 kappaletta.

Paulus Arajuuri

Asetelma oli Arajuuren johtaman puolustuslinjan kannalta mielenkiintoinen, koska edestä puuttui Tim Sparv. Se tarkoitti sitä, että Suomen topparit joutuivat puolustamaan isompaa aluetta sekä etupuolella että selustassa kuin Tanskaa vastaan, koska Sparv on erityylinen pelaaja kuin Schüller. Sparv puolustaa pienemmällä alueella, toppareiden edessä ja suojelee heitä.

Toppareiden pelaamiseen osaltaan vaikutti myös pelin kuva, sillä Suomella oli enemmän pallonhallintajaksoja, ja negatiivisissa tilanteenvaihdoissa puolustuslinja joutui puolustamaan tavalla, jota Tanskaa vastaan ei liiemmin näkynyt.

Ja ongelmissa Suomen topparit olivat, kun puolustettava alue suureni ja keskikentän tuki väheni. Siihen on syynsä, miksi Markku Kanerva suosii pelimallissaan voimakasta selustan priorisointia puolustuspelissä.

Arajuuri oli holtiton. Kuvaava oli tilanne, jossa hän hyppäsi Daniel O’Shaughnessyn kanssa samaan palloon. Tuloksena vastahyökkäys Venäjälle.

Artjom Dzjubaa vastaan Suomella, ja Arajuurella, oli keinot. Hänet tuplattiin vaarattomaksi.

Daniel O’Shaughnessy

Toinen ottelu paljasti vielä selvemmin O’Shaughnessyn valuviat. Nyt Suomen puolustaminen ei ollut aivan niin kompaktia, ja pelissä syntyi tilanteita, joissa topparit joutuivat puolustamaan isoa tilaa.

O’Shaughnessy epäröi. Hänen päätöksentekosyklinsä ei ollut riittävän nopea, eikä hänen liikkumiskykynsä ollut riittävää tilanteisiin, joissa selustassa oli paljon tilaa. Hän ei kyennyt puolustamaan Aleksey Miranchukia Venäjän voittomaalissa.

O’Shaughnessy on joukkueen ainoa Veikkausliiga-pelaaja. 

Joona Toivio

Toisella jaksolla Suomen jahdatessa Venäjän johtoa Suomi kontrolloi palloa enemmän kuin ensimmäisellä jaksolla.

Murtavia ja peliä edistäviä syöttöjä olisi tarvittu erityisesti laitatoppareilta – ja erityisesti Toiviolta. Hän ajautui usein asemaan, jossa hän pääsi kuljettamaan palloa ylöspäin kentällä. Murtavia syöttöjä ei saatu.

Ongelma ei tietysti yksinomaan ollut Toivion: Huuhkajien pallollisen pelin organisoinnissa oli isoja ongelmia.

Jukka Raitala

Suomen ensi-isku oli yllättävä.

Markku Kanervan Huuhkajissa 5–3–2-ryhmityksessä wing-backit ovat hyvin harvoin pomppineet voimakkaasti eteenpäin. Tärkeintä on ollut selustan kontrolloiminen.

Nyt se kuitenkin nähtiin. Huuhkajien strategia oli iskeä alussa prässillä Venäjän rakenteluun. Ja se onnistui. Jukka Raitala oli pompannut voimakkaasti ylös, hän katkaisi syötön, keskitti ja Joel Pohjanpalo viimeisteli, tosin paitsiosta.

Miksi Kanerva tällaiseen, hieman poikkeukselliseen ratkaisuun päätyi? 

Suomi tarvitsi keinoja haavoittaa vastustajaa. Tanskaa vastaan niitä ei ollut. Venäjästä oli tehty analyysi, että sen rakenteluun kannattaisi alussa yrittää iskeä.

Se oli vähällä tuottaa tulosta.

Jere Uronen

Ei päässyt juurikaan esiin. Huuhkajat ei kyennyt hyödyntämään wing-backejaan pallonhallintavaiheessa kovin systemaattisesti ja toisteisesti. Ja nimenomaan sitä olisi tarvittu, koska Venäjä ei puolustanut laitakaistoilla kovin vahvasti.

Keskikenttä ja hyökkäys

Rasmus Schüller

Se, että oliko Schüllerin peluttamisen taustalla enemmän taktisia aspekteja vai enemmän Sparvin pelikuntoon liittyviä tekijöitä, sitä on vaikea sanoa. Taktisesta näkökulmasta ratkaisun voi perustella seuraavasti. Schülleristä haettiin ehkä laajemmalla säteellä liikkuvaa pelaajaa, joka kykenisi katkomaan syöttöjä ja riistämään palloa ylempänä kenttää.

Primääriongelma oli kuitenkin se, että Schüller ei ole riittävän tasokas pelaaja EM-kisoihin. Ja se näkyi. 

Hinta oli puolustuslinjan suojeleminen. Schüller puolusti isommalla säteellä kuin Sparv. Schüller ei ole hyvä pelaaja suojelemaan selustaansa. Venäjä irrotti hänet omalta paikaltaan ja pelasi hänen selkänsä taakse.

Schüller oli heikko pallollisena kansainvälisessä pelitemmossa, joka tosin ei erityisen korkealle äitynyt. Mutta esimerkiksi Venäjän maalia edeltäneessä tilanteessa hän menetti pallon, koska ei havainnoinut prässiä. Se oli kohtalokas tilanne.

Robin Lod

Haki hanakasti murtavia syöttöjä, kuten Lodilta odotetaan. Muutama onnistunut läpisyöttö. Löysi Pukin millintarkalla läpisyötöllä toisen jakson alussa.

Joutui avausjaksolla valumaan melko alas tukemaan Raitalaa puolustuksessa, koska Aleksandr Golovin pelasi Venäjän vasemmalla laidalla, ja sieltä Venäjä haki murtautumisia.

Glen Kamara

Syötti 92 prosentin tehokkuudella, vaikka pyrki aktiivisesti edistämään peliä ja viemään hyökkäyksiä eteenpäin. Oli hyvä, tuttu itsensä, mutta vaikea Huuhkajien pallollisessa pelissä on silti loistaa.

Avausjaksolla Suomi pyrki pallonhallinnassaa irrottamaan Venäjän wing-backeja ja hyökätä heidän selustoihin. Sekä Kamara että Lod pyrkivät niitä tiloja hyödyntämään pystyliikkeillään.

Joel Pohjanpalo

Laukoi ottelussa neljä kertaa ja oli uhka. Mutta näkyi se, mitkä asiat erottavat Pohjanpalon erinomaisesta hyökkääjästä. Hyvä hän on, toki, mutta ei erinomainen.

Ensimmäinen asia on hänen pallokosketuksensa pienessä tilassa. Toinen on hänen viimeistelykykynsä vasemmalla jalalla. Ensimmäisellä jaksolla hänellä oli sauma viimeistellä vasemmalla, mutta hän käänsi oikealleen ja tilanne oli ohi.

Pohjanpaloa hyödynnettiin nyt tehokkaammin ja systemaattisemmin target-roolissa ja pitkien pallojen kohteena.

Teemu Pukki

Oli muutaman kerran hyvin lähellä. Mutta ehkä se, että Pukki on vasta palannut pelikentille loukkaantumisen jäljiltä, hieman nökyi.

Pukki on kuitenkin sellainen uhka, että vastustajat joutuvat huomioimaan hänet erityisella tavalla. Ja se avaa kärkiparille Pohjanpalolle saumoja.