Kuka on kaikkien aikojen lyöjä?

Siinä kysymys, johon järkevästi ja uskottavasti on mahdoton vastata, sillä pesäpallo on muuttunut niin pelinä kuin sääntöjenkin osalta viimeisten vuosikymmenten aikana radikaalisti.

Muutoksista merkittävin oli vuonna 1986 voimaan tullut jokerisääntö. Alkuun kaikki joukkueet eivät edes käyttäneet jokeria, mutta vähitellen varsinkin lyöjäjokereista tuli sisäpelissä kriittisiä pelaajia.

Se, mikä tekee vertailun vaikeaksi, ei ole pelkkä sääntö ja jokereiden käyttö. Monet nykyistäkin huippujokereista on Roope Korhosen ja Juha Korhosen johdolla pelannut pitkään ja jopa valtaosan urastaan ensin myös räpylä kädessä ulkona ja keskittynyt vasta sen jälkeen jokereiksi.

Nappaa jopa 100 euron ilmaisveto Expektiltä ja kokeile! Pelattavaa riittää!

Tällainen pelaaja on myös Simo Eerikäinen, joka pelasi urallaan ensin ulkona, sitten lyöjäjokerina, sitten taas ulkona ja lopulta jälleen jokerina. Eerikäinen on viimeisin numerolla lyönyt pelaaja, joka on voittanut lyöjätilaston. Tämä tapahtui vuonna 1993, jolloin Iso Kello löi 28 ottelun runkosarjassa huimat 82 juoksua.

Lisäksi parhaiden lyöjien arvottaminen on muutenkin hankalaa. Miten hyviä kotiuttajia ovat esimerkiksi Henri Puputti ja Juha Puhtimäki? Loistavia nyt, mutta he molemmat ovat pelanneet suurimman osan urastaan ensin vaihtajana ja siirtyneet kotiuttajaksi vasta uran loppuvaiheessa.

Miten siis erilaiset lyöjät pantaisiin paremmuusjärjestykseen?

Vastaus on lyhyt: ei mitenkään.

Siksi teemme valinnoissa poikkeuksen. Valitsemme ensin kymmenen ilmiömäisen hyvää numerolla lyövää kotiuttajaa, joita emme laita edes paremmuusjärjestykseen. Kerromme vain, että siinä on kymmenen sellaista kotiuttajaa, jotka ovat olleet numero hihassaan erinomaisia kotiuttajia. Jotkut heistä ovat saattaneet siirtyä uransa loppuvaiheessa lyöjäjokereiksi, mutta tällä listalle he ovat päässeet niillä ansioilla, jotka heillä on ollut silloin, kun he ovat pelanneet numerolla yleensä joko numerolla 4 tai 5 ja olleet samalla tärkeitä ensimmäisen juoksun lyöjiä sekä suuressa roolissa syksyn ratkaisupeleissä.

Sitten valitsemme viisi parasta sellaista kotiuttajaa, jotka ovat pelanneet urallaan sekä numero hihassaan että jokereina. Ja päätteeksi, seuraavaksi julkaistavassa erillisessä jutussa, listaamme sellaiset lyöjäjokerit paremmuusjärjestyksessä, jotka ovat pelanneet urallaan käytännössä vain jokereina.

TOP10 numerolla lyönyttä kotiuttajaa

Pentti Katainen

Legendaarinen Kiukki Katainen oli kolmen lajin, koripallon, jääkiekon ja pesäpallon, multilahjakkuus. 1960-luvun kovin kotiuttaja, voitti kahdesti lyöjäkuninkuuden ja löi kaudella 1965 22 ottelussa yhden kauden silloisen ennätyksen, 56 juoksua. Edusti koko uransa Työväen Mailapoikia.

Kari Lindberg

Hieman varjoon jäänyt suurpelaaja, oli 1970-luvun alkuvuosien paras pesäpalloilija valtakunnassa. Valittiin vuonna 1970 Vuoden pesäpalloilijaksi. Haminan sielu sen 70-luvun suuruuden vuosina. Kovalyöntinen huippukotiuttaja, joka rikkoi ensimmäisessä pääsarjassa 300 lyödyn juoksun rajan.

Seppo Uusi-Oukari

Lajin suurimpia legendoja ja Kankaanpään Mailan historian suurin tähti. Armoton lyöjä, joka oli hurjien juoksumäärien lisäksi kuuluisa sivukierteisestä lyönnistään. Lyönti oli millimetrin tarkka ja se kiersi lyönnin loppuvaiheessa täysin käsittämättömällä tavalla vasemmalle, minkä vuoksi ulkopelaajat arvioivat lyönnin herkästi väärin. Kuusinkertainen lyöjäkuningas ja Vuoden pesäpalloilija 1976. Löi urallaan 527 juoksua Löi parhaalla kaudellaan 22 ottelussa 69 juoksua.

Antti Laurila

Ylihärmän Junkkareiden kasvatti, joka oli kolme Suomen mestaruutta 1980-luvun taitteessa voittaneen Hyvinkään Tahkon tärkein kotiuttaja. Viisinkertainen lyöjäkuningas, Vuoden pesäpalloilija 1983. Sivalteli äärimmäisen kovia pohjalaistyyppisiä suoraviivaisia lyöntejä saumoihin ja lapalaakana ympäri kenttää. Löi urallaan runkosarjassa 277 ottelussa 448 juoksua

Vesa Mikkola

Kouvolan kasvatti, joka pelasi parhaat vuotensa Imatralla. Oli IPV:n 80- ja 90-luvun taitteen suurjoukkueen ja vuoden 1991 Suomen mestarijoukkueen tärkein kotiuttaja. Voitti vuonna 1991 lyöjäkuninkuuden ja valittiin Vuoden pesäpalloilijaksi. Kumurakotiuttaja, joka pudotteli tarkkoja palloja kakkospuolelle ja kakkospesän taakse. Kovapäinen ratkaisupaikoissa ja ratkaisupeleissä.

Jarkko Kokko

Jäätävä kotiuttaja ja jäätävä suurten otteluiden ratkaisija, johon piirtyy yksi kuva Sotkamon 90-luvun lopun ja 2000-luvun alun vuosista. Jymyllä ei ollut Unto Väisäsen ja Roope Korhosen välissä yhtään raskaimman sarjan lyöjäjokeria, ja Kokko oli – numerolla pelatessaan – useana vuonna joukkueen tärkein ja tehokkain kotiuttaja, jolle pyrittiin pelaamaan kaikki ratkaisupallot. Jymyllä oli toki myös lyöjäjokereita, mutta silloisen filosofian mukaisesti Jymy ei pelannut sisäpeliä lyöjäjokeripainatuksella. Kahdeksan Suomen mestaruuden mies. Kahdesti Vuoden pesäpalloilija. Kaikkien aikojen lyöjätilaston 14:s. Alkujaan Alatemmeksen Vesan kasvatti.

Pertti Mäkelä

Pattijoen tärkein ja paras kotiuttaja ennen kuin Sami Ahola palasi Kiteeltä takaisin kotikonnuilleen. Kylmäpäinen ratkaisija, jolla oli särmikäs luonne ja kova itseluottamus. Löi viistomailalla kumuranmakuisia tarkkoja sivalluksia varsinkin kakkosjatkeelle. Kaikkien aikojen lyöjätilaston 17:s.

Mikko Vainionpää

Kovalyöntinen ja pelätty vasurilyöjä, jonka läpilyöntiuhka herätti kunnioitusta kaikkialla. Teki pitkän ja komean uran, jota leimasi hurjien lyöntimäärien – 698 lyötyä 520 runkosarjan ottelussa – lisäksi se, ettei Vainionpää pelännyt koskaan vaihtaa seuraa. Yhdeksän seurasiirron mies, pelasi urallaan Seinäjoen Maila-Jusseissa, Oulun Lipossa, Nurmon Jymyssä, Koskenkorvan Urheilijoissa ja JymyJusseissa. Kaikkien aikojen lyöjätilaston 12:s.

Matias Rinta-aho

Vimpelin Vedon hurjan kotiutusarsenaalin kulmakivipelaajia. Lyönyt 280 runkosarjan ottelussa 424 juoksua, vaikka onkin pelannut yhtä kautta ja yksittäisiä pelejä lukuun ottamatta numerolla. Oli päättyneellä kaudella lyöjätilastossa 7:s ja ainoa pelaajat TOP10:ssä, joka ei ollut lyöjäjokeri.

Marko Pelkonen

Mielletään nyt jokeriksi, mutta pelannut valtaosan urastaan myös ulkona, yleensä joko kakkos- tai kolmosvahtina tai kolmospolttajana, mutta käynyt myös takakentällä. Lyönyt runkosarjassa muhkeat 664 juoksua. Vaarallisin ase kova painuva lyönti taakse. Kaikkien aikojen lyöjätilaston 13:s.

TOP5 Numerolla ja jokereina pelanneet kotiuttajat

1, Roope Korhonen

Sotkamon Jymyn tuki ja turva, Superin kylmäpäisin ratkaisija ja otteluiden voittaja, joka ei hätkähdä ja jonka luotto ei heilahda siitä, vaikka yhdellä lyöntivuorolla tulisi kolme paloa. Uskaltaa lyödä kylmähermoisia ilmasaumoja eri puolille kenttää, mutta hallitsee myös leikkurit ja kumuran. Pelasi pitkään kolmoskopparina, kunnes siirtyi 2015 jokeriksi. Vuoden pesäpalloilija 2011, 12 Suomen mestaruuden mies. Lyönyt kolmella kaudella yli 100 ja kahdella yli 120 juoksua runkosarjassa. Kaikkien aikojen lyöjätilaston kakkonen 1332 lyödyllä juoksulla.

2. Simo Eerikäinen

Hyvinkään Tahko ilmentymä ja seuralegenda. Pelasi pitkään ulkona, lähinnä 3-polttajana tai 3-vahtina. Ylitti ensimmäisenä pelaajan 1000 lyödyn juoksun rajan. Löi urallaan runkosarjassa 62 kunnaria ja 975 tavallista eli yhteensä 1037 juoksua. Valittu ainoa jokerina Vuoden pesäpalloilijaksi. Tämä tapahtui kaudella 2007, kun Eerikäinen palasi johtamaan Tahkon Suomen mestariksi. Pelannut urallaan myös Tiikereissä, Järvenpäässä ja Jyväskylän Kirissä. Nelinkertainen lyöjäkuningas – ja viimeinen numerolla pelannut lyöjäkuningas (1993). Vaarallisin lyönti kolmospuolelle suunnattu kova lyönti, jonka löi oppikirjojen vastaisesta erikoisesta asennosta. Kaikkien aikojen lyöjätilaston 8:s.

3. Juha Korhonen

Toinen legendaarinen Tahko-ikoni, joka myös pelasi pitkään ulkona, kunnes on aateloitunut viime vuosina yhdeksi valtakunnan pelätyimmistä lyöjäjokerista. Lyönyt urallaan runkosarjassa huimat 1212 juoksua. Kaikkien aikojen lyöjätilaston nelonen ja 98 kunnarillaan kaikkien aikojen kunnaritilaston ykkönen.

4. Aleksi Rautiainen

Noussut viimeisten vuosien aikana yhdeksi Joensuun Mailan menestysvuosien ja ennen kaikkea mestaruusvuosien suurista ratkaisijoista. Pelasi kuitenkin sitä ennen pitkään myös ulkona Kiteellä, Kankaanpäässä ja Joensuussa, jonne siirtyi kaudeksi 2011. Elintärkeiden avaavien juoksujen lyöjä ja ratkaisupaikkojen kylmäpäinen erikoismies. Kumurajokeri, joka oli erinomainen lyömään etumiehen ylittävää kumuraa myös merkistä. Kaikkien aikojen lyöjätilaston 16:s.

5. Jukka Latvala

Kaikki puhuvat – syystä – Matti Latvalasta, mutta suuret otsikot eivät ole löytäneet hänen veljeään, Jukkaa, vaikka syytä olisi. Kossun kasvatti teki upean uran nimenomaisesti lyöjänä. Löi 21 kauden aikana vuosina 1997–2017 517 runkosarjan ottelussa 737 juoksua. Kaikkien aikojen lyöjätilastossa 11:s. Pelasi Kossun lisäksi Kankaanpäässä, Kiteellä ja Kirissä.