SaiPa ja JYP ovat ajautuneet tilanteeseen, joka voi syöstää ne rajuun alamäkeen
SaiPa ja JYP saattavat kahlata syvissä vesissä tulevina viikkoina. Kun valmennuksesta leikataan ja ronskisti, herää kysymys, mitä joukkueelta uskaltaa pelillisesti ja tuloksellisesti edes odottaa.
SaiPa ja JYP ovat tehneet molemmat ratkaisun, jotka kertovat, että elämme erikoisia aikoja. Valmennusresurssit on ajettu molemmissa Liiga-joukkueessa likimain minimiin. Valmentajat ja valmennus ovat hyytävässä alennustilassa ja ovat joutuneet siihen seurojen talouskriisin myötä.
JYP lomautti lokakuussa Pekka Tirkkosen ja Ari Santasen. Penkin taakse jäivät Jukka Varmanen ja seuran kehityspäällikkö Jussi Tupamäki sekä osa-aikaisesti maalivahtivalmentaja Jarkko Hyytiä.
SaiPa osaltaan nokitti tästä, sillä se lomautti edustusjoukkueen valmennuksen ja urheilujohdon kokonaisuudessaan. Valmennuksesta vastaavat seuran A-junioreiden päävalmentaja Ville Hämäläinen sekä Ville Koho, joka ei ole käytännössä koskaan valmentanut.
Kärjistäen Liiga-joukkueen valmennukseen pääsee helpommin kuin kortteliseuran D-junioreiden haastejoukkueen peräsimeen konsanaan.
Mihin tämä johtaa?
Vaikutukset näkyvät ennen muuta pelissä. JYPin kohdalla ne ovat jo näkyneet. SaiPan kohdalla ne näkyvät, pian. SaiPa taisteli tiistaina voiton KalPasta, mutta ruusuisia viikkoja ei ole edessä.
JYP on viime otteluissaan rämpinyt syvissä vesissä. Kolme ottelua turpaan maalierolla 3–17.
Erityisen hyvin ei kummallakaan joukkueella mennyt ennen lomautuksiakaan.
Tässä kohtaa tullaan sen kysymyksen eteen, mitä näiltä valmennuksellisesti rammoilta voidaan ylipäätään odottaa ja vaatia? Ennen kaikkea pelin ja sitä kautta tuloksen näkökulmasta.
Vuorovaikutusviidakko
Kompleksisen systeemin, kuten jääkiekkojoukkueen, yksi olennainen luonteenpiirre on se, että pienelläkin muutoksella voi olla iso vaikutus systeemin toimintaa. Likimain koko valmennusryhmän vaihtuminen kesken kauden ei ole edes pieni muutos.
Joukkueen toiminta kiteytyy vuorovaikutukseen, joka on olennainen osa – koko toiminnan ydin käytännössä – jääkiekkojoukkueessa ja jossa päävalmentaja on keskeisessä roolisssa. Edellinen valmennusryhmä oli luonut tietyn kielen joukkueen toiminnalle ja pelaamiselle. Yhteisen tavan kommunikoida. Pelaajat, ainakin jollain tasolla, ymmärsivät, mitä, miten ja miksi tehdään. Oli takana tietty määrä vuorovaikutustilanteita ja kokemuksia.
Kieli ja kommunikointi tarkoittavat esimerkiksi sanoja ja eleitä. Kun pelin organisoinnin näkökulmasta keskeisin henkilö eli valmentana vaihtuu, muuttuu myös puhe ja eleet. Ehkä jopa termit. Uusi valmentaja tarkoittaa eri asioita erilaisilla kommunikoinnin tavoilla kuin edellinen. Syntyy väärinymmärryksiä. Ei ymmärretä. Hämmennytään.
Vaikka uusi valmennus voi ja varmasti yrittääkin omaksua sitä, mitä on aiemmin ollut, totuus on, että ihminen ei lopunpäiten ymmärrä tosta ihmistä koskaan täysin. Eikä valmennus voi täysin toteuttaa sitä, mitä aiemmin on tehty. Vaikka kuinka yritettäisikin.
Ensin uuden valmennuksen on pitänyt omaksua vanhalta valmennukselta periaatteet, kieli ja ymmärrys. Sen jälkeen uuden valmennuksen tulisi osata välittää näitä eteenpäin pelaajilla.
Siinä on jo kaksi vaihetta, joissa kummassakin syntyy väärinymmärryksiä. Ja ne alkavat hiljalleen heijastua siihen, mitä kaukalossa tapahtuu. Yhtäkkiä pelin perusasioista, kuten puolustusalueen puolustuspelaamisessa vastustajien merkkaamisesta, aletaan juniorimaisella höntyilyllä livetä.
Tästä näkökulmasta olisikin siis kiehtova nähdä se, miten joukkueiden toimintaan vaikuttaisi se, että Tero Lehterä palaisi vuodenvaihteen jälkeen takaisin SaiPan valmennukseen ja Tirkkonen JYPiin.
Sekä JYPiä että SaiPaa yhdistää myöskin se seikka, että talouskriisi on ikään kuin vauhdittanut tiettyä kehitystä ja muutosta. Tirkkonen ei ole onnistunut JYPissä. Lehterän prosessin neljäs kausi ei ole tuonut oikeastaan mitään. Prosessi on junnannut paikallaan.
Siksi ei ole yllättävää, että miehet eivät joukkueissaan valmenna. ”Tavallisena” kautena potku-uhka olisi leijunut ilmassa.
Läpi sormien
Palataan peliin ja käytäntöön. Ei tietenkään ole tavatonta, että valmentaja tai useampia sellaisia vaihtuu joukkueessa kesken kauden. Potkuja tulee. Mutta niiden lähtökohta on kuitenkin se, että epäsopiva korvataan paremmalla, jotta tulokset paranevat.
Nyt tilanne on se, että koko valmennus, tai lähes koko valmennus, lomautetaan, tilalle tulee valmentajia, jotka pahimmassa tapauksessa eivät ole edes valmentaneet, ja valmennuksen henkilöresurssit ajetaan minimiin.
Kun tähän, jo itsessään vaikeaan, yhtälöön yhdistää yllämainitun kompleksisen systeemin lainalaisuudet sekä vuorovaikutuksen merkityksen, toimitaan todella vaikeiden olosuhteiden parissa.
Ja siksi nyt sekä JYPiä että SaiPaa on pelkästään realiteetit huomioiden katsottava pelillisesti hieman läpi sormien. Joukkueiden mestaruus on selvitä taloudellisesti tästä kaudesta. Voi olla, että tähän mestaruustaisteluun liittyy myös lisää joukkueita.
Nyt Jyväskylässä ja Lappeenrannassa sitten painetaan pitkää päivää, talouskriisissä rypevän seuran valmennuksessa, jossa tuskin tällä hetkellä edes kummoisia palkkoja kyetään maksamaan. Yritetään selviytyä. Rämpiä, roikkua pinnalla.
On pimeää, on marraskuu ja on armottomalta näyttävä sarjataulukko.
Elmo on UUDISTUNUT! 
Tai osta marraskuun Elmo
irtinumerona tai lue se diginä
