Sotkamo näytti, että siltä löytyy muitakin ratkaisijoita kuin Roope Korhonen
Sotkamo ja Vimpeli siirtyivät puolivälieräsarjoissa 2-1-johtoon, ja Kouvola ja Manse panivat omat sarjansa poikki. Pekka Arffman avaa, missä ottelusarjoissa mennään.
@JukkaRonka
Sotkamo nousi tylyn avausjakson jälkeen 2-1 (1-5, 12-2, 3-1) -voittoon Joensuusta ja siirtyi samalla puolivälieräsarjassa 2-1-johtoon. Pekka, kohtalaisen kaksijakoinen ottelu?
Todella kaksijakoinen ottelu niin numerollisesti, mutta myös pelillisesti.
Vaikka ensimmäisen jakson numerot venähtivät Samuel Huotarin kahden juoksun arvoisella harhaheitolla neljännen aloittavalla turhan suuriksi, Joensuu oli kuitenkin parempi joukkue. Sen ykköskärki teki avausjaksolla kovaa jälkeä ja lyöjäjokeri Juho Toivola on todella hurjassa vireessä.
Sotkamon tilanteiden tekeminen ei ollut avausjaksolla yhtä terävää ja kun kotiuttajat eivät Roope Korhosta myöten onnistuneet paikoissa, Joensuu ansaitsi jaksovoittonsa.
Toinen jakso oli sitten Sotkamon näytöstä. Pelinjohtaja Iiro Haimi väläytti heti toisen jakson alussa vanhaa rohkeuttaan ja hankki kahdella hyvällä yllätysotolla 2-0-johdon ensimmäisen aloittavalla.
Jakso ratkesi lopullisesti, kun erinomaisen ottelun jälkeen pelannut Kalle Kuosmanen löi kolmospuolelta läpi 1+2 juoksun arvoisesti ja Roope Korhonen kotiutti kunnarin kiertäneen Kuosmasen.
Joensuu ei toipunut Sotkamon hurjasta aloituksesta ja se alkoi keskittyä jo supervuoroon. Siksi toisen jakson numerot olivat mitä olivat.
Supervuorossa Joensuu teki ykköskärjellään palottoman ajon. Toivolan ensimmäisellä yrityksellä Kasperi Hämäläinen paloi kotipesään, mutta Mikko Huotari hyökkäsi saman tien uudestaan ja Toivola kotiutti samalla lyöntivuorolla Konsta Piirosen. Tästä hyökkäyksestä Huotarille pitää antaa iso tunnustus.
Hän näki selvästi, että Toivolalla on tänään kuuma maila, mutta juoksuitta jääneellä toisella lyöjäjokerilla Joosua Rätöllä kylmä maila – ja siksi Huotari reagoi.
Se ei kuitenkaan riittänyt, kun Aleksanteri Huotari löi Supervuoron tasoittavalla vastustamattomasti kakkospuolelta pallon maisemiin ja Sotkamo rullasi 3-1-voittoon.
Mitä tämä kolmas ottelu kertoi joukkueiden voimasuhteista?
Tälle kolmannelle ottelulle leimallista oli, että molempien joukkueiden ykköskärjet olivat loistovedossa.
Nuori Kasperi Hämäläinen meni seitsemän kertaa kentällä 100-prosentin tehoilla ja Konsta Piironen purki ykkösvaihdon samanlaisilla tehoilla. Niko Korhoselle tuli mailassa vain yksi missi, mutta hänkin pelasi erinomaisen ottelun – kuten teki myös Toivola.
Sotkamolla Iivari Vihanto meni kärkenä kentälle myös 100 prosentin tehoilla ja Jere Vikström purki ykkösvaihdon myös 100-prosentin tehoilla. Hannes Pekkinen oli mailassa kohmeessa avausjaksolla, mutta toisella jaksolla hän pääsi peliin mukaan ja löi supervuorossa todella kylmäpäisen ratkaisun täyttäessään takapesät ennen Aleksanteri Huotarin kunnaria.
Luonnollisesti esille on nostettava myös Kuosmanen sekä Aleksanteri Huotari, joka löi tänään 1+3-juoksua ja ratkaisi supervuorossa koko ottelun. Sotkamo näytti tänään, että siltä löytyy tiukassa paikassa muitakin kotiuttajia kuin Roope Korhonen – ja pitääkin löytyä, sillä vaikka Roope onkin ihmemies, yhdellä huippukotiuttajalla ei enää tämän tason otteluita voiteta.
Sotkamon ja Joensuun voimasuhteet ovat juuri niin tasaiset kuin ne ovat näissä kolmessa ottelussa olleet. Joensuulle pitää nostaa hattua siitä, että se on pystynyt tällaisiin esityksiin ilman Konsta Kettusta. Ehkä Kettusen poissaolo on näkynyt ulkopelissä, mutta Hämäläinen kulki tänään kärkenä Kettusen paikalla vastustamattomilla tehoilla.
Ehkä yksi leimallinen ja jopa yllättävä asia tässä kolmannessa ottelussa oli se, että molemmat lukkarit, Aapo Komulainen ja Ville Väliaho, olivat aseettomia ykköskärkiä vastaan.
Miten näet tämän parin jatkon?
Pelillisesti joukkueiden välillä ei juurikaan ole eroa ja jos ja kun perjantaiksi luvatut rankkasateet eivät osu Joensuuhun, pelin juoni tulee varmasti olemaan saman kaltainen kuin tänään. Ykköskärjet tekevät tilanteita kovilla prosenteilla ja sitten aletaan katsoa, kuka ja ketkä lyövät miehiä kotiin.
Toki virheillä on aina oma roolinsa otteluissa, kuten torstainakin nähtiin. Kuosmasen toisen jakson kunnarilla olisi ilman Justus Niemeläisen virhearviointia tullut vain ykkös-kolmostilanne, ja avausjaksolla nuoremman Huotarin harhaheitto maksoi kaksi juoksua.
Ainoa uusi tekijä on se, miten hyvin pelaajat kestävät fyysisesti hurjaa otteluruuhkaa. Nämä joukkueet pelaavat perjantaina jo kolmannen ottelun neljään päivään ja se tulee varmasti näkymään myös kentällä.
Harmi sinällään, sillä tällaiset ottelut, kuten tänään Hiukassa, olisivat pesäpallon juhlaa.
Vimpeli voitti Kempeleen kotoaan 1-0 (3-3, 7-4) ja siirtyi ottelusarjassa 2-1-johtoon. Mihin Saarikentän yhteenotto ratkesi?
Vaikka pesäpallo on joukkuepeli ja ottelussa tarvitaan kaikkia pelaajia, niin kyllähän ottelu oli Jukka-Pekka Vainionpään näytöstä.
Hän tasoitti avausjaksolla kolmesti Kempeleen johdon ja ratkaisi toisen jakson neljän juoksun arvoisella kunnarilla. Vainiopää löi Vimpelin kymmenestä juoksusta kahdeksan, mikä kertoo selvää kieltä hänen merkityksestään.
Vimpelin kannalta Vainionpään pääseminen tällaiseen iskuun on mittaamattoman arvokas asia, sillä Vainionpää ei ollut runkosarjassa parhaassa iskussa. Jatkosarjassa nähtiin jo tutumpaa Vainionpäätä ja nyt peto on päästetty taas irti.
Vaikka toisen jakson numerot olivat selvät, myös toinen jakso oli äärimmäisen tasainen ja se ratkesi vasta neljännessä vuoroparissa ja silloinkin käytännössä yhteen lyöntiin, kun Vainiopää löi 1+3 juoksun arvoisen kunnarinsa.
Molemmat ovat vahvoja kotikentällään ja luulisi, että perjantaina Sarkkirannassa tanner tömisee ja aitaa kaatuu myös katsomon puolella, kun välieräpaikka on ensimmäisen kerran katkolla.
Vimpeli johtaa sarjaa 2-1, mutta se, kumpi kaksikosta menee välieriin, on vielä täysin auki.
Kouvola ja Manse katkaisivat omat puolivälieräsarjansa Kiteetä ja Pattijokea vastaan. Miten näit nämä parit?
Kyllähän nämä sarjat osoittivat sen, että näiden joukkueiden tasoerot olivat juuri sen verran selkeät, mitä numerotkin osoittivat.
Oli myös nähtävissä, että etenkin Kiteeltä alkoi bensa yksinkertaisesti loppua kauden lopun otteluruuhkassa. Se ei kuitenkaan muuta sitä, että Kitee oli kauden positiivisin yllättäjä sarjassa.
Pattijoella oli omat haasteensa kauden aikana kentän ulkopuolella, joten siihen nähden puolivälieriin selviytyminen ja Hyvinkään pudottaminen säälipleijareissa olivat todella kova saavutus raahelaisilta.