Suomi lähtee kriittiseen MM-karsintaotteluun Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan sähköisestä asetelmasta. Teoriassa Suomi voisi voittaa vielä karsintalohkon ja päästä suoraan MM-kisoihin, mutta käytäntö on lähes yhä julma. Jos Huuhkajat haluaa pitää MM-haaveensa aidosti elossa, sen on melkeinpä voitettava lauantain trilleri Zenicassa.

Suomi pelasi hyvän ottelun viimeksi Kazakstanissa ja voitti ansaitusti 2–0. Sitä ennen Suomella oli vaikea jakso, jota olen puinut useaan otteeseen myös ElmoTV:ssä.

Yksi ongelma Huuhkajilla oli tuon heikon jakson aikana Markku Kanerva suosima 5-3-2-pelisysteemi. Toinen oli se, keitä pelaajia Kanerva peluutti avauskokoonpanossa. Kazakstan-voitossa nuo molemmat asiat oli kunnossa. Avauskokoonpano oli lähes ihannekokoonpano ja ottelussa käytetty 4-4-2-pelitapa toimi hyvin.

Bosnia-ottelussa avauskokoonpanon pitäisi olla selkeä. Mutta mikä on se muoto, jolla Huuhkajat pelaa lauantaina?

Jos Kanerva haluaa nostaa Paulus Arajuuren väkisin avaukseen, näemme varmasti tutun 5-3-2-muodon.

***

Olen kritisoinut 5-3-2 muotoa, koska Suomi ei pysty toteuttamaan pelisysteemin vaatimia puolustuksellisia ja pallollisia periaatteista riittävän laadukkaasti ja Suomen paketti hajoaa pelistä toiseen.

Toki pelaajavalinnoilla on myös iso merkitys. Yksi tällainen keskeinen valinta on erinomaisen Kazakstan-ottelun pelannut Robert Ivanov. Hänen pelinavaamisensa riittää myös 5-3-2-muodossa.

Pelinavaamista suurempi ongelma on kuitenkin 5-3-2-muodon heikkous puolustussuuntaan. Viiden puolustuslinja ei ole puheista huolimatta tuonut turvaa, vaan enemmänkin kaaosta, kun pelaajien roolit ja vastuut ovat olleet epäselviä vähän jokaiselle.

Lisäksi pelitapa on erittäin kuluttava keskikenttälinjalle, jonka on tilanteesta toiseen siirryttävä poikittain tai turvattava puolustuslinjan edessä oleva alue. Tämä on tehnyt Suomesta enemmänkin helpon uhrin.

Toki kysymys on myös Glen Kamaran taidosta puolustaa. Pelaajien laatu riittäisi kyllä tälläkin systeemillä pelaamiseen, mutta sitä ei ole yksinkertaisesti valmennettu riittävän konkreettisesti.

Kazakstanissa nähty 4-4-2 on helpompi pelisysteemi pelata molempiin suuntiin kuin hieman kompleksisempi 5-3-2. Esimeriksi keskitysten puolustaminen 5-3-2-muodossa on ollut Huuhkajien edellisissä peleissä sekavaa ja yksi keskeisistä ongelmista heikomman jakson aikana.

4-4-2:ssa roolit ovat sen sijaan selkeät. Pallollisen puolen laitapakki on yleensä antamassa painetta keskittäjälle tai ainakin vahvasti etutolpan etupuolella. Pallollisen puolen topparin vastuulla on peittää pallot maalivahdin ja puolustuslinjan väliin suunnilleen etutolpan tasalla, ja olla valmiina vartioimaan pelaajaa alueeltaan.

***

Toki 4-4-2:ssa on omat haasteensa, sillä hyviä liikkeitä maalin edessä tekevä joukkue voi ja usein myös pystyy pelaamaan toppariparin pihalle. Siksi keskikentän tuki on ensiarvoisen tärkeää, kuten myös myös taaemman topparin ja pallottoman puolen laitapakin aktiivisuus miesvartioinnissa keskityshetkellä.

Myös pallottoman puolen laitapakki joutuu ajoittain vaikeisiin tilanteisiin, kun hänen on kavennettava tukemaan toppareita – mutta saman aikaisesti hänen olisi ehdittävä tarvittaessa vielä ylipalloon taka-alueelle.

Tästä haastavasta tilanteesta esimerkin voi katsoa kesän EM-finaalista, kun Italian oikea laitapuolustaja Giovanni Di Lorenzon ylireagoi Harry Kanen hyvään juoksuun maalia kohti, mikä avasi Luke Shawille sauman laukoa pallon Gianluigi Donnarumman taakse.

5-3-2 systeemissä tilanne elää riippuen siitä, onko laitimmainen toppari laidalla avustamassa wing-backia vai onko laitimmainen toppari etumiehen roolissa etutolpalla, ja wing-backin tukena on keskikenttäpelaaja. Huuhkajilla yhteistyö wing-backien, keskikenttien ja toppareiden välillä ei ole toiminut, mikä on näkynyt toppareiden heikkona sijoittumisena. Näistä tilanteista Suomea vastaan on isketty useampi maali, viimeksi Ukraina-tappiossa Olympiastadionilla.

Lauantaina sijoittumisen merkitystä – olipa pelisysteemi kumpi tahansa – korostaa se, että Bosnialla pelaa boksissa edelleen maailmanluokkaa oleva kokenut Edin Džeko. Bosnian muoto voi sinällään olla mikä tahansa, sillä jos sijoittuminen ei ole kunnossa, Džeko rankaisee varmasti.
***

Bosnialla on omat ongelmansa, etenkin puolustuspelaamisessa.

Lokakuinen vierasvoitto Kazakstanista oli vasta Bosnian ensimmäinen voitto näissä MM-karsinoissa. Bosnia on kuitenkin pysynyt Suomen ja Ukrainan imussa mukana venymällä neljään tasapeliin kuudessa karsintaottelussa. Näin sillä on koossa kuudesta ottelusta seitsemän pistettä, kun Suomella pisteitä on kahdeksan.

Suomi pelasi Bosnian kanssa MM-karsintojen avauksessa maaliskuussa 2–2-tsapelin. Ottelussa Bosnialla oli isoja tiloja linjojensa välissä, eikä joukkue ollut myöskään erityisen hyvä puolustamaan transitiotilanteita. Samat ongelmat ovat vaivanneet sitä läpi karsintojen.

Joukkueesta löytyy kuitenkin taitoa. Keskikentän kapellimestari Miralem Pjanić on parhaimmillaan loistava pallollisessa pelissä, mutta puolustussuuntaan hänkin on heikko. Bosniaa vastaan löytyykin monesti tilaa heidän liian leveällä pelaavan keskikenttälinjan väleistä. Tämän lisäksi puolustuslinjalla on tapana tippua turhan alas, mikä vaikeuttaa entisestään muutenkin heikohkosti puolustavien keskikenttäpelaajien tehtävää.

Myöskään erikoistilanteissa Bosnian pelaaminen ei ole erityisen kontrolloitua. Myös tämä avaa Suomelle hyvän sauman iskeä.

Huuhkajien kannalta olisi tärkeää pystyä purkamaan Bosnian korkeita prässejä riittävän usein. Se toisi Suomelle ottelun hallinnan ja pakottaisi Bosnian juoksemaan pallon perässä. Edin Džeko ei ole innokkain prässääjä, mitä Huuhkajien pitäisi ja kannattaisi hyödyntää. Džeko ei montaa ylimääräistä spurttia ota, jos bosnialaiset alkavat juosta väleissä.

Suomen kannalta kriittisin kysymys on, millaisella pelisysteemillä Huuhkajat lähtee otteluun ja millä filosofialla Kanerva lähestyy ottelua. Kazakstanissa nähtiin pitkästä aikaa Huuhkajilta positiivinen esitys. Nyt sellainen esitys on välttämätön, sillä vastassa on Kazakstania selvästi laadukkaampi joukkue.

Pelaajat tuloksen tekoon on. Lauantaina paljon on kiinni siitä, millaiset taktiset työkalut pelaajille otteluun annetaan.