Jalkapallon EM-kisat alkavat perjantaina. Jukka, joko kristallipallosi kertoo, kuka vie Euroopan mestaruuden?

Jos tässä kohtaa pitää jaarittelun sijasta sanoa yksi maa, sanon, että Portugali.

Portugalin kohdalla on puhuttu ennenkin Kultaisesta sukupolvesta, mutta onhan tämä nykyinen joukkue taitomäärältään käsittämätön. Kysymys ei ole vain siitä, että siellä on muutama maailmanluokan pelaajaa, vaan siellä on maailmanluokan pelaajia, joilla on vaikeuksia mahtua jopa Roberto Martinezin avaukseen.

Olin pitkään skeptinen, missä iskussa Cristiano Ronaldo olisi näissä kisoissa. Hän on jo 39-vuotias ja pelannut viimeiset puolitoista kautta Saudi-Arabian Pro-liigassa, joka on tasoltaan c-kategorian sarja

Ronaldon kaikista kauneimmat ja loistavimmat päivät ovat takana, eivätkä hänen käpälänsä ole enää yhtä nopeat kuin aiemmin, mutta jalkapallossa on kysymys kokonaisvaltaisesta osaamisesta.

On selvää, että ikä vaikuttaa osaan näistä ominaisuuksista, mutta eivät esimerkiksi siihen ymmärrykseen, miten jalkapalloa pitää pelata, miten pelissä syntyviin tilanteisiin pitää reagoida, miten peliä pitää ennakoida, miten pelin sisällä pitää liikkua ja miten pelin aikana syntyviin erilaisia tilanteita pitää ratkaista.

Sen päällä ovat tekniset suoritukset. Kun katselin tiistaina pelattua Portugalin ja Irlannin harjoitusmaaottelua, niin eihän Ronaldon esitykselle voinut muuta kuin haukkoa henkeä. Toki Irlanti ei ollut ykköskorin vastustaja, mutta ei se vaikuta siihen, miten hän käsittelee edelleen palloa, millaisella potkutekniikalla hän potkaisee palloa tai millaisia hänen vapaapotkunsa on.

Monet sanoivat, että Ronaldo oli ennen Saudiliigaan siirtymistä Manchester Unitedissa muun joukkueen kannalta rasite, mutta kyllähän totuus on, että jos Ronaldon tasoisen pelaajan ominaisuuksia ei pysty hyödyntämään maksimaalisesti, ongelma on silloin jossain muualla kuin Ronaldossa.

On vaikea uskoa, että nämä olisivat Ronaldon viimeiset arvokisat, mutta joka tapauksessa nyt mennään jo varapatruunoilla. Uskon, että se tekee Ronaldosta entistä päättäväisemmän ja myös entistä nöyremmän peliä kohtaan. Hän tietää, ettei hän voi yksinään voittaa Euroopan mestaruutta, vaan tarvitsee siihen koko joukkueen täydellistä onnistumista. Siksi hän tulee olemaan keskeisessä roolissa koko joukkueen henkisenä johtajana, piiskaajana ja innostajana uusimaan Portugalin vuoden 2016 Euroopan mestaruuden.

Millaisen Portugalin tulemme näkemään Saksassa?

Roberto Martinez on muuttanut Portugalin pelitapaa Fernando Santosin päivistä hyökkäysvoittoisemmaksi. Se sopii hyvin Portugalin nykyiselle pelaajamateriaalille, sillä Portugalin vahvin ase on juuri hyökkäysvoima.

Joukkue on täynnä Ronaldon, Rafael Leaon, Bruno Fernandesin ja Bernardo Silvan johdolla toinen toistaan loistavampia hyökkääviä pelaajia. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Joao Felix ei voi olla varma paikastaan avauksessa.

Kaiken lisäksi myös laitapakit, varsinkin Joao Cancelo, on erittäin hyökkäysvoimaisia.

Toki Portugalilla on myös omat haasteensa. Miten Pepen vauhti riittää Saksassa, miten luotettava maalivahti Diogo Costa on kovassa paikassa, pystyykö Joao Palinha suojaamaan riittävästi keskikentän pohjapelaajana linjaa ja löytyykö joukkueesta Ronaldon tueksi riittävästi niitä, jotka pistävät palloja reppuun.

Martinez on kierrättänyt pelaajia ja voi olla, että myös Saksassa joukkueen koosta elää. Olisi esimerkiksi hieno nähdä kohuttu 19-vuotias Joao Neves keskikentän pohjalla. Onko hän niin taitava pelaaja kuin otsikot huutavat?

Vaikka Portugali on pelannut Martinezin alaisuudessa hyökkäysvoittoista ja voittavaa jalkapalloa, hän itse on yksi joukkueen kysymysmerkkejä.

Hän loisti Belgian Kultaisen sukupolven kanssa, mutta se ratkaiseva askel suurimpiin pokaaleihin jäi ottamatta niin vuoden 2018 MM-kisoissa, vuoden 2020 EM-kisoissa kuin vuoden 2022 MM-kisoissa. Varsinkin jääminen jo alkulohkoon vuoden 2022 MM-kisoissa oli Martinezin kannalta katastrofi.

Martinez on toki ottanut opiksi ja hän valmentajana taktisesti joustava. Sen lisäksi, että hän kierrättänyt pelaajia, hän on peluuttanut Portugalia useammassa muodossa, yleensä joko 4-3-3 tai 3-4-3:lla. Taktinen joustavuus on elintärkeä ominaisuus, mutta sen kanssa pitää olla myös tarkkana, ettei sotkeudu omiin housuihinsa.

Monet pitävät Englantia ja Ranskaa suurimpana ennakkosuosikkina. Etkö usko niihin?

Uskon, mutta jalkapallon arvokisoissa on katsottava aina myös ottelukaaviota. Ymmärrän toki, että kaavioihin ei kannata hirttäytyä liiaksi, sillä tilanteet voivat ja usein muuttuvatkin kisojen kestäessä yhden ennakolta yllättävän tuloksena seurauksena.

Yksi plussatekijä Portugalilla on se, että jos kaikki menevät suunnitelmien mukaan, se on eri puolilla kaaviota kuin Englanti ja Ranska. Tämä tarkoittaa sitä, että jos Englanti voittaa oman lohkonsa ja Ranska omansa, ne kohtaavat toisensa välierissä, jos ne sinne asti selviävät.

Lisäksi Englanti olisi C-lohkon voittajana samalla reitillä B-lohkon kakkosen kanssa ja sieltä voi tulla vastaan joko Italia tai Espanja jo puolivälierissä.

Portugalin reitti lohkovoittajana olisi välieriin asti helpompi, mutta välierissä vastus olisi jo lähes Ranskan luokkaa, sillä Portugalin kanssa kaavion samalla puolella A ja B-lohkojen voittajat eli sieltä voisi teoreettisessa laskennassa tulla vastaan Saksa tai jompikumpi kaksikosta Italia-Espanja.

Pidätkö kuitenkin mahdollisena Englannin tai Ranskan mestaruutta?

Totta kai. Marginaalit ovat joka tapauksessa niin pienet, että ne voivat pomppia mihin suuntaan tahansa – varsinkin jos ja kun jatkopaikkoja tai jopa finaalia aletaan aletaan ratkoa rankkareilla, kuten viime EM-kisoissa.

Englannilla on nyt laadukkaampi ja kovempi materiaali kuin EM-kisoissa ja puolentoista vuoden takaisissa MM-kisoissa. Jude Bellinghamista on kasvanut Real Madridissa yksi maailman parhaista pelaajista, Phil Foden pelasi satumaisen kauden Manchester Cityssa ja jos Bukayo Saka on täydessä pelikunnossa, hänkin on kasvanut kausi kaudelta kypsemmäksi pelaajiksi.

Sen päällä ovat nämä hieman kokeneemmat maailmanluokan konnat Harry Kanen ja Declan Ricen johdolla. Ongelma on kuitenkin siinä, että Englannin materiaali loppuun kesken. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Ricen parina keskikentän keskellä saattaa pelata Trent Alexander-Arnold, joka on pelannut Liverpoolissa oikeana puolustajana.

On myös hyvä kysymys, miten Englannin puolustus kestää. En sure Harry Maguiren poissaoloa, mutta keskuspuolustus tulee olemaan Englannin heikko kohta yhdessä päävalmentaja Gareth Southgaten kanssa.

Ranskalla on huippulaadukas joukkue, jonka kruunaa Kylian Mbappé. Didier Dechamps on osoittanut, että pystyy viemään Ranskan vaikka mestariksi, mutta Oliver Giroudin ja Antoine Griezmannin parhaat päivät ovat takanapäin ja ovatko vastaavasti Aurelian Tchoameni ja Eduardo Camavinga vielä samanlaisia kurkihirsiä keskikentällä kuin Paul Pogba ja NGolo Kante olivat parhaimmillaan?

Eli?

Eli Portugali mestari ja toinen finalisti joko Englanti tai Ranska riippuen siitä, kumpi voittaa välierän. Musta hevonen Saksa ja puolimusta Itävalta.