Liverpool yllätti monet saamalla haaviinsa 37 miljoonalla punnan siirtosummalla  MM-kisoissakin loistaneen Cody Gakpon PSV:stä riveihinsä. Siirtosumma voi nousta vielä 40 miljoonaan puntaan. Jukka, millaisen laatulohen Liverpool sai napattua?

Hyvin yllättävän lohen. Jopa yhtä jalkapallon siirroista usein parhaiten perillä olevaa Fabrizio Romanoa myöten odotettiin Cody Gakpon siirtyvän Manchester Unitediin. Mutta ei tällainen temppu ollut ainoa laatuaan Liverpoolissa. Muistetaan nyt, että viime tammikuussa Liverpool tuli ja ryöstökalasti Luis Diazin itselleen, vaikka kaikki alkusoitot viittasivat Diazin siirtymistä Tottenhamiin. Kun Tottenham jahkaili, Liverpool pääsi iskemään väliin.

Kuten MM-kisoissa nähtiin, Gakpo on 23-vuotias kovan luokan pelaaja, mutta hänen potentiaalinsa on vieläkin korkeammalla. Hän johtaa maalintekijätilastoa Eredivisiessä yhdeksällä maalilla ja on syöttänyt vielä 12 osumaa. Hän on nykyoppien mukainen nopea laitapelaaja, joka voi pelata myös kymppipaikalla ja hyökkääjänä. Oikeajalkaisena hän voi ajaa sisään ampumaan tai hakemaan syöttöpaikkaa. Ei ole ihme, että monet huippuseurat ovat tavoitelleet tätä monipuolista huomisen pelaajaa.

Kaikki viittaisi nyt siihen, että Liverpool sai kultaisen kimpaleen, mutta pientä jarrua kannattaa vielä painaa. Nyt nimittäin sama temppu pitäisi toistaa Valioliigassa, jossa vastustajat ovat nopeampia ja taitavampia, mutta lisäksi tilaa ja aikaa kentällä on vähemmän. Jotkut pystyvät sopeutumaan uuteen sarjaan nopeasti, mutta toisenlaisiakin esimerkkejä löytyy. Ja vieläpä läheltä. Esimerkiksi Anfieldilla kyllä tiedetään, ettei Darwin Nunezin mukautuminen Liverpooliin ole ollut aivan kivuton prosessi. Päinvastoin, se jatkuu edelleen.

Gakpon hankinnassa mielenkiintoista kuitenkin on se, että hänelle ei ilmiselvää pelipaikkaa tuossa joukkueessa ole tarjolla, kun Luis Diaz palaa. He ovat kuitenkin saman ilmansuunnan pelaajia. Siirrolle oli kuitenkin sosiaalinen tilaus, kun Diaz on sivussa ja kausi pitäisi pelastaa Mestarien liigaan oikeuttaville paikoille.

Mihin Gakpo mahtuu Liverpoolissa ja miksi seura hänet halusi noin palavasti?

Jos puhutaan Liverpoolista, kyse on Gakpoakin isommasta asiasta. Liverpoolissa on nyt alkanut perustuksia ravisteleva joukkueen uudelleenrakentaminen. Se alkoi jo Nunezin ja Diazin hankinnoilla, jossa ikärakennetta aletaan muokkaamaan uuteen uskoon. Siihen liittyy myös se, että 30-vuotiaan Sadio Manen kaltainen huippupelaaja päästettiin kävelemään uusiin maisemiin.

Syy löytyy helposti. Virgil van Dijk ja Thiago Alcantara ovat jo 31-vuotiaita ja Mohamed Salah 30-vuotias. Ja esimerkiksi Jordan Henderson on 32-vuotias ja James Milner jo 36-vuotias. Avain- ja runkopelaajista monen huippuvuodet ovat jo kääntymässä loppusuoralle. Gakpoakin isompi ja kiehtovampi kysymys on, että mitkä ovat Liverpoolin seuraavat hankinnat. Gakpo ei siis yksinään ole kaikkiin kysymyksiin ole vastaus.

Ehkä jo tammikuussa, mutta viimeistään ensi kesänä. Joukkueen uudistaminen ja nuorentaminen vaatii vielä 2-3 hankintaa ensi kauden joukkueeseen. Esillä on ollut esimerkiksi Argentiinan riveissä loistaneen Enzo Fernandezin ja Dortmundin nuoren tähden Jude Bellinghamin nimet, mutta nämä siirrot vaatisivat jo isoja pääomia taakseen. Jos tuollaisia nimiä Liverpool saa ryhmäänsä mukaan, niin puhutaan todella jännittävästä joukkueesta ja sen tulevaisuudesta. Liverpool varmasti tähtää nyt ikähaarukaltaan 20-23-vuotiaiden pelaajien hankkimiseen aivan samalla tavalla kuin Arsenal on kurssinsa ja näkymiään kääntänyt.

Totuus on, että Liverpool päästi joukkueensa hieman vanhentumaan liikaakin ja samalla kuin vaikkapa Arsenal on ottanut mahtiloikan eteenpäin, on Liverpool heikentynyt. Tuota suuntaa seurassa nyt varmasti yritetään muuttaa. Haasteita silti riittää.

Yksi niistä on omistajapuolella, jossa on kysymyksiä auki. Fenway Sports Group pyrkii ehkä laajentamaan omistuspohjaa, jotta sitä kaivattua pääomaa saataisiin pysyäkseen kilpailussa mukana. Kysymys on, että riittääkö kapitaali. Kun merkittävissä rooleissa olleista Michael Edwards lähti jo ja Julian Ward on ilmoittanut marraskuussa eroavansa kauden jälkeen, on iso kysymys, että löytyykö tilalle yhtä hyviä miehiä vastaamaan pelaajarekrytoinneista. Liverpool on ollut erinomainen ostamaan pelaajia ja siitä riittää paljon esimerkkejä. Ei kuitenkaan ole ihan automaattista, että Liverpool pysyy ylemmän kärjen vauhdissa, kunnes kaikki kysymykset ovat saaneet vastauksensa.

Gakpon siirtoa ei voi olla käsittelemättä ilman kysymystä Manchester Unitedista. Miksi Gakpo päätyi Liverpooliin ja mitä se kertoo Unitedista, että se jäi vain nuolemaan näppejään?

Lähtökohta oli se, että myös Gakpo halusi Manchesteriin. Se herättää kysymyksen siitä, että missä jamassa Manchester United nyt oikeasti on. Pystyvätkö he oikeasti tekemään ison rahan siirtoja? Glazerit ovat raporttien mukaan myymässä seuraa ja onko tässä välitilassa sitten Old Traffordilla mahdollisuus tehdä vain lainasiirtoja, jos isompiin siirtoihin ei ole lupaa. Aina voi jonkun kahdeksan miljoonan potkijan löytää, mutta se ei kurssia oleellisesti käännä. Jos tämänkaltainen todella on tilanne, sitten sanon suoraan: Manchester United on kusessa.

Toinen vaihtoehto tässä tietysti on se, että kävi kuten Luis Diazin siirrossa Tottenhamille. Kun tarpeeksi pitkään nukut, liian myöhään on turha enää herätä.

Ylipäätään on mielenkiintoista nähdä, että kenet Manchester United riveihinsä oikeastaan saa. ManU ei pelaa Mestareiden liigassa tällä kaudella ja ensi kaudenkin osalta seisotaan ohuen jään päällä. Ensin pitäisi ratkaista jo niinkin merkittävä asia kuin omistajakysymys. Mutta ehditäänkö tätä kautta ennen sitä tammikuussa pelastaa? Jonkinlainen signaali Gakpon luiskahtaminen näpeistä nimittäin on – varsinkin kun siirtosumma ei pilviin noussut.

Valioliigassa on siirrytty sellaiseen seitsemän suuren seuran malliin, jossa vain neljällä on paikka Mestarien liigan auringossa. Kolme seuraa jää sieltä siis ulos. Ja kun tiedetään, että maailman absoluuttisten huippupelaajien ensimmäisiin ehtoihin useimmiten kuuluu pelit Mestarien liigassa, niin sitäpä ei United voi nyt luvata – vaikka Erik ten Hag on tuonut pieniä valonpilkahduksia Old Traffordille. Ja kun tarpeeksi pitkään jäät Mestarien liigan rahavirroista sivu suun, kerrannaisvaikutukset alkavat näkyä – etenkin juuri pelaajamarkkinoilla ja niihin vaikuttavan kirstun syvyydessä. Hyvä nyrkkisääntö on, että kerran voi jäädä sivuun, mutta kaksi kertaa alkaa jo tuntua pahemman kerran.

Siksi Unitedilla on nyt ja loppukauden ajan kireä silmukka kaulalla. Siihenkin kannattaa varautua nykytilanne huomioiden, että mahdollisesti myös tulevien kausien ajan.