Miesten TalviSuperia on pelattu nyt puolitoista kuukautta. Pekka, joko TalviSuperin perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä tulevasta kaudesta?

Hallipesis on hallipesistä ja sen lisäksi johtopäätösten tekemistä hankaloittaa se, että joukkueet suhtautuvat eri tavalla TalviSuperiin.

On Kempeleen ja Pattijoen kaltaisia seuroja, jotka ottavat TalviSuperin enemmän tosissaan ja hakevat jo toimivia ratkaisuja kesää varten.

Sitten on Kouvolan, Sotkamon, Joensuun ja Kiteen kaltaisia seuroja, jotka tekevät vahvaa juniorityötä ja jotka ovat antaneet paljon peliaikaa junioreilleen.

Joko kultamitali alkaa kutitella? Nappaa uuden pelaajan bonukset ja tuuleta Leijonien voittoja 247Betillä!

Ja sitten on vielä Mansen kaltaisia seuroja, joilla on iso, 15-17 pelaajan ryhmä ja he testaavat TalviSuperissa, ketkä pelaajat ovat kesällä edustuksessa ja ketkä laitetaan esimerkiksi lainalle.

Se, että seurat hakevat TalviSuperista eri asioita, on näkynyt myös kentällä. Osa otteluista on ollut hyvää hallipesistä ja ottelut ovat kertoneet selkeästi joukkueiden suunnitelmista kesää varten – mutta sitten on ollut otteluita, joiden taso on ollut heikko ja joista ei olut voinut juurikaan päätelmiä tehdä.

Myöskään kaikki pelaajat eivät eri syistä johtuen ole pelanneet TalviSuperissa. Tällä listalla on myös Roope Korhosen, Patrik Vartaman, Sulo-Veikko Varosen ja Valentin Ikosen kaltaisia joukkueiden avainpelaajia.

Onko TalviSuper muuttanut kesän näkymää jonkun tai joidenkin seurojen kohdalla?

Tässä voi nostaa esille kaksi seuraa.

Ensimmäinen on Pattijoki. Jos syksyllä laskettiin, että Superissa on tulevalla kaudella neljä ennakkosuosikkia ja neljä haastajaa, Pattijoki on nostettava TalviSuperin perusteella ilman muuta mukaan haastajaryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että joku perinteinen viime kesänä TOP8-seura saattaa jäädä kesällä katsomaan pudotuspelejä rannalta, sillä Pattijoki on selvästi päättänyt, että he eivät tyydy enää pudotuspeliviivan tuntumassa painimiseen vaan he haluavat nousta lähivuosina selkeästi korkeammalle tasolle.

Topi Stillin ja Mikael Mäkelän tason kaikki jo tietävät, mutta TalviSuperin perusteella sieltä on puskemassa valokeiloihin kaksi tuoreempaakin kasvoa, Vertti Kontinaho ja Konsta Launonen.

TalviSuperin perusteella ei kannata tehdä syviä johtopäätöksiä etenkään kopparipelistä, mutta Kontinaho on ainakin halleissa selvinnyt hyvin takakentällä ja ollut lupaavassa iskussa myös sisällä. Launonen on pelannut kakkosena ja etukentällä ja on selvästi läpimurron kynnyksellä.

Toinen positiivinen tapaus on ollut Kempele. Kempeleellä ei ole varastossa isoa määrää junioreita ja siksi he ovat pelanneet TalviSuperia hyvin pitkälti sillä miehistöllä, jolla he lähtevät myös ulkokauteen.

Kempele on muuttunut kohtalaisen paljon kahden viimeisen kauden aikana, mutta uusi pelinjohtajakaksikko, Arttu Jurvakainen ja Santeri Haipus, on tehnyt muutamia selkeitä ja järkeviä muutoksia.

Kempeleen ykköskärki on selvästi rakentumassa siten, että Teemu Hollanti on ykkönen, Olli Heikkala kakkonen ja viime kaudella paljon kotiuksissa käytetty Tuomas Jussila palaa omalle paikalleen kolmoseksi. Tässä on sellainen kolmikko, joka kestää kyllä hyvin ykköskärkien vertailussa.

Kakkoskärkeenkin jää Tino Alaspään, Markus Keski-Petäjän Arttu Ruuskan ja Aatu Saastamoisen kaltaisia pelaajia, joilta löytyy pelintekovoimaa.

Kotiutusosaston Kempele on rakentamassa siten, että Ossi Meriläinen ja loistokauden pelannut Tuukka Sarkkinen pelaavat jokereina. Tuukka Eetula jäi Alajärvellä kahdella edellisellä kaudella kotiuttajana marginaaliseen rooliin, mutta Kempeleessä hän on saanut jälleen aidosti vastuuta ja vastannut huutoon vahvasti.

Myös vaihtotilanteissa etukentällä pelaava Alaspää on selvästi nousemassa vakiokokoonpanoon.

Tässä ei kannata vielä lyödä rumpua sen suuremmin, mutta Pattijoki ja Kempele ovat ainakin TalviSuperin perusteella menossa kovaa vauhtia eteenpäin.

Entä muut havainnot?

Ehkä selvimmät johtopäätökset koskevat Mansea, jolla on tulevallakin kaudella erittäin leveä ja tasokas materiaali. Aapo Komulainen on itseoikeutettu lukkari, mutta etukentälle on selkeästi kolme vaihtoehtoa, samoin taakse – ja linjan paikoista taistelee jopa viisi-kuusi pelaajaa.

Uudella pelinjohtajalla Altti-Jussi Ronkaisella on käytössään 17 pelaajan ryhmä ja on mielenkiintoista nähdä, miten hän sitä kesän aikana käyttää.

Sotkamo on aina mielenkiintoinen tapaus. Nyt mielenkiintoa lisää se, että Sotkamossa on selvästi alettu valmistautua Roope Korhosen lopettamiseen jakamalla kotiutusvastuuta laajemmalle. Uusi lyöjäjokeri Aapo Hiltunen on saanut paljon vastuuta ja myös Huotarin veljesten ja Veeti Kokon varaan lasketaan paljon kotiutuksissa.

Sekin on mielenkiintoinen muutos, että Kalle Kuosmasen roolia on TalviSuperin perusteella kasvatettu. Hänellä on ollut ykkönen hihassaan, mutta todennäköisesti suunnitelma on, että Elmeri Purmonen pannaan tilanteen salliessa aina Kuosmasen eteen, jolloin Kuosmasen todellisena roolina on pelata kakkosena – ja viime kauden kakkonen Jere Vikström pelaa kakkoskärjen kakkosena.

Vimpelissä ollaan ilmeisesti kallistumassa sille kannalle, että Matias Rinta-ahosta ollaan tekemässä vakiolyöjäjokeria ja myös Henri Puputtia tullaan käyttämään paljon lyöjäjokerina.

Viime kesän TOP8-joukkueista Kouvolasta ja Kiteestä on vaikea sanoa vielä mitään vedenpitävää, sillä molemmat ovat peluuttaneet todella paljon junioreita.

Esimerkiksi Kiteellä 16-vuotias lukkari Oiva Mämmi on pelannut jo kaksi ottelua.

Kouvola on peluuttanut paljon sen viime kauden Ykköspesis-joukkueessa pelanneita pelaajia. On mielenkiintoista, mistä Kouvolan laaja juniorikaarti löytää ensi kesäksi pelipaikan.

Suurimmat kysymysmerkit viime kesän TOP8-joukkueista ovat Joensuu ja Hyvinkää. Joensuun viime vuodet ovat olleet sekavia ja myös tulevan kauden näkymässä on enemmän kysymysmerkkejä kuin vastauksia. Hyvinkäällä on varmasti tehty Eero Pitkäsen johdolla laatutyötä harjoitussalilla, mutta se on vielä sumun peitossa, mihin asti Tahkon materiaali riittää kesällä.