Ilta-Sanomien perjantain uutisen mukaan TPS-kasvatti Aron Kiviharju on ensi kaudesta lähtien HIFK:n pelaaja. Suomalaisten puolustajalupausten todellisen kruununjalokiven mitta tuli Palloseurasta täyteen 17 vuoden iässä.

TPS:lle Kiviharjun menettäminen on kammottava imagotappio. Se tuo mieleen kaiut vuodelta 2009, kun Mikael Granlund siirtyi saman ikäisenä kovan kohun saattelemana niin ikään HIFK:n riveihin Oulun Kärpistä.

HIFK:ssa hierotaan jälleen käsiä yhteen, kun seura saa käsiinsä jälleen todellisen timantin. Toki Granlund oli joukkueelle lopulta vielä mielettömän tärkeä pelaaja, mutta Kiviharju on vielä tuon aikaista Granlundiakin kovempi lupaus.

Granlund nimittäin arvioitiin tuolloin oman draft-luokkansa kuudenneksi parhaaksi pelaajaksi ja varattiin lopulta numerolla yhdeksän. Kiviharjua on pidetty jopa aivan vuoden 2024 kärkivarauksena, mutta kausi Turussa vähällä vastuulla on pudottanut miehen osakkeita hieman.

Edelleen hänet arvotetaan kuitenkin selvästi luokkansa viiden parhaan pelaajan joukkoon ja potentiaali riittää aivan kärkeen asti.

***

Kiviharju ei suinkaan ole ainoa, joka TPS:sta on lähdössä. Mediasta on voinut lukea puolustajista niin Jimi Suomen kuin Ruben Rafkinin poistumisesta kesken sopimuskauden. Parikymppinen Suomi ja 21-vuotias Rafkin ovat molemmat urallaan kriittisessä vaiheessa.

Näiden kolmen puolustajalupauksen lähdön lähettämä viesti on selvä. TPS ei ole paikka, jossa nuori pelaaja uskoo ottavansa seuraavan stepin urallaan.

Katseet kääntyvät urheilujohtaja Rauli Uramaan ja fysiikkavalmentaja Risto Rosendahliin.

Mediatietojen mukaan Urama oli henkilö, joka päätti esimerkiksi tammikuussa vaasalaiseen baariin lähteneiden pelaajien hyllytyksestä seuraavasta ottelusta.

Rosendahl on taas saanut kritiikkiä siitä, että hänen valmennuksessaan pelaajat menevät rikki. Eikä kritiikkiä voi perusteettomana pitää, kun katsoo turkulaisten loukkaantuneiden listaa viime kaudelta.

Edellä mainituissa asioissa on toisin sanoen kävelty päävalmentajan yli. Se aiheuttaa ristiriitoja.

Ja tuskinpa puheet seuran sisäisistä ongelmista aivan tuulesta temmattuja ovat, kun Kiviharjun kaltainen avoimesti omaa tunnesidettään seuraan tunnustanut toisen polven turkulaiskiekkoilija haluaa muualle.

***

Oleellista Kiviharjun tapauksessa on kysyä myös, mitä TPS pystyi tarjoamaan Kiviharjulle? Huippulupaus pelasi lopulta 21 ottelua Liigassa pienellä vastuulla sekä päälle 22 ottelua alle 20-vuotiaiden SM-sarjassa.

Toki Liiga-joukkue tavoittelee ammattilaisurheilussa maksimaalista menestystä, mutta TPS oli lopulta kovien panostusten jälkeen sarjassa fiaskomaisesti vasta kymmenes. Tuskin tulos olisi ollut kovin paljon heikompi, vaikka Kiviharjulle olisikin annettu enemmän vastuuta.

Tässä suhteessa myös Jussi Ahokkaan valmennusryhmä voi ottaa osansa Kiviharjun lähdöstä. Heillä oli yhtä vähän tarjottavaa Kiviharjulle kuin Tomi Lämsällä Nuorten Leijonien peräsimessä.

Samoin Lämsä voi miettiä, olisiko lopputulos Kiviharjun ollessa MM-kisojen pelaavassa kokoonpanossa ollut puolivälierätappiota huonompi. Tuskin olisi.

Viime kesän ykkösvaraus Juraj Slafkovsky sai myös viime kauden TPS:ssä hämmentävän vähän peliaikaa, vaikka esimerkiksi Slovakian miesten maajoukkueessa numerotulos oli todella vakuuttavaa.

Urama puhui seuran omassa podcastissa siitä, kuinka TPS:n menestyy tulevaisuudessa TPS-junioreissa kasvaneiden pelaajien avulla. Juuri nyt näyttää kuitenkin siltä, etteivät nämä pelaajat ole halukkaita edes jäämään seuraan.